Miksi vielä parikymmentä vuotta sitten nelikymppiset oli jo ihan vanhuksia?
Omista ja kavereideni vanhemmista oli ainakin nuorekkuus kaukana, oli mummopermanentit ja vanhojen ihmisten vaatteet ja mielikin vanha.
Kommentit (55)
Oletkohan nyt sekoittanut vuosikymmenet? Noin on voinut olla 50 vuotta sitten, ei 20 vuotta.
No riippuuhan se mistä vinkkelistä katsoo. Itse olen 40, tuntuu että olen täysin keskenkasvuinen kakara. Olen jo luovuttanut, että minusta koskaan tulisi aikuinen. Sellainen, jona pidän mm. omia vanhempiani.
Sitten kun taas mietin, minkälaisena mun n. parikymppiset lapset ja niiden kaverit mut näkevät, niin ehkä joku "hupsu, kulahtanut vanha eukko" voisi olla lähimpänä totuutta.
Niinpä. Oma mummonikin 70-luvulla 60-vuotiaana oli oikea mummo. Ihan terve oli kylläkin. Mutta mummomekko ja mummotukka ja mummoelämä. ihana mummo oli meille lapsenlapsille. Itse olen nyt 54v ja tuskin mummoonnun vähään aikaan ellei nyt joku vakava sairaus iske.
Silloin parikymmentä vuotta sitten sinä olit nuori ja kaikki vanhemmat näyttivät silmissäsi tosi vanhoilta. Nyt olet vanhus, ainakin nuorempien silmissä.
Ajat olivat erilaiset mutta ihmisten elämänilottomuus vaikuttaa hyvin paljon. Mitä enemmän on elämänilottomuutta, sitä varmemmin kaikki alkaa kuolla.
En kyllä itseäni kuvauksesta tunnista.
Olin itse nelikymppinen 20 vuotta sitten, eikä mulla kyllä silloin enää permanenttia ollut, vaikka kasarilla sellaista kokeilinkin. Pukeudun omasta mielestäni edelleen ihan rennosti farkkuihin ja lenkkareihin, vaikka en edes yritä harrastaa mitään nuorisomuotia.
Tällä vuosituhannella muoti on näyttäytynyt minulle siten, että kovillakin pakkasilla kuljetaan takki auki ja nilkat paljaina lenkkareissa. Pipot ja muut päähineet ovat asusteina kyllä ilahduttavasti katukuvassa lisääntyneet, vaikka omassa nuoruudessani tosin kukaan ei päähänsä mitään lämmikettä laittanut, se oli silloin jotenkin noloa.
Millaiset ne vanhojen ihmisten vaatteet sitten mielestäsi ovat? Mä valitsen pukeutumiseni jo sään mukaan.
Mielen vanhuudesta en osaa sen kummemmin sanoa kuin että omaa mieltäni näin kuusissakymmenissä todellakin on muokannut koettu elämä ja sen varrelle sattuneet tapahtumat. Miten sen mielen vanhuuden toteat, kerro lisää!
No ei nyt sentäään. Mut on totta et tuolloin oli varmaan enemmän vaikutteita entisajan tyyleistä esim sellaisista mummopermanenteista jne. Äidilläni ei oo koskaan sellaista ollut, mut hän onkin aina ollut coolimpi kuin minä 😅
N31
Pari kymppisenä menin farkut+huppari linjalla. Nyt viisikymppisenö menen farkut+huppari linjalla ja kasikymppinen äitini menee edelleen farkut+huppari linjalla.
Eivät olleet. Sinä vain itse olit silloin nuorempi, ja näit nelikymppiset vanhuksina. Nykyajan nuoret pitävät nykyajan nelikymppisiä vanhuksina.
Et kuvittele!
Itselläni tämä iski tajuntaan tästä Hesarin artikkelista:
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000009866876.html
Tyttökullat tehtiin 80-luvulla, eli 40 vuotta sitten viisikymppiset todellakin olivat "mummoja".
Kuvailemiasi ihmisiä on edelleen valitettavasti
Vierailija kirjoitti:
Oletkohan nyt sekoittanut vuosikymmenet? Noin on voinut olla 50 vuotta sitten, ei 20 vuotta.
En sekoittanut. Oli sitä vielä tuolloinkin ilmassa, aikaisemmin tietysti vielä selkeämmin. Aikuiset oli selkeästi aikuisia ja nuoret nuoria. Nykyään ei nopeasti vilkaistuna erota onko kyse äidistä vai tyttärestä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
En kyllä itseäni kuvauksesta tunnista.
Olin itse nelikymppinen 20 vuotta sitten, eikä mulla kyllä silloin enää permanenttia ollut, vaikka kasarilla sellaista kokeilinkin. Pukeudun omasta mielestäni edelleen ihan rennosti farkkuihin ja lenkkareihin, vaikka en edes yritä harrastaa mitään nuorisomuotia.
Tällä vuosituhannella muoti on näyttäytynyt minulle siten, että kovillakin pakkasilla kuljetaan takki auki ja nilkat paljaina lenkkareissa. Pipot ja muut päähineet ovat asusteina kyllä ilahduttavasti katukuvassa lisääntyneet, vaikka omassa nuoruudessani tosin kukaan ei päähänsä mitään lämmikettä laittanut, se oli silloin jotenkin noloa.
Millaiset ne vanhojen ihmisten vaatteet sitten mielestäsi ovat? Mä valitsen pukeutumiseni jo sään mukaan.
Mielen vanhuudesta en osaa sen kummemmin sanoa kuin että omaa mieltäni näin kuusissakymmenissä todellakin on muokannut koettu elämä ja sen varrelle sattuneet tapahtuma
Juuri tällaista käytännöllistä ja sään mukaista, toppahousua, kuomasaapasta ja itseneulottua villapipoa. Mukavuus edellä ja vaatteiden ulkonäöllä ei ole mitään merkitystä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Et kuvittele!
Itselläni tämä iski tajuntaan tästä Hesarin artikkelista:
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000009866876.html
Tyttökullat tehtiin 80-luvulla, eli 40 vuotta sitten viisikymppiset todellakin olivat "mummoja".
80-luvusta on 40 vuotta, ei 20.
Kasarilla parikymppisenä vannoin, etten ikinä tule pukeutumaan mihinkään kukallisiin vaatekuoseihin, koska ne näyttää ihan mummovaatteilta. No hupsista kun muotiin tulikin jossain vaiheessa oikein isokukalliset kuosit niin muutin mieleni.
Silloin 80-90 vaihteessa myös elettiin tukkamuodissa kovin kiintoisia vaiheita. Mullet-tukka tuli uudelleen muotiin, mutta ei kiitos enää minulle, sen vaiheen kertaalleen jo nähneenä, se tukkamalli näyttää ihan järkyttävältä.
Keksikäähän jotain ihan omaa vaihteeksi!
Nyt jo pelottaa, että pitääkö taas alkaa tuota etutukkaa tupeeraamaan ja lakkaamaan ollakseen muodikas kuten ysärillä. Nyt kun tuota päältä lättänää ja keskijakaustukkaa onkin jo muutama vuosi katseltu. Kouvolatukkaan en langennut viime vuosikymmenelläkään.
Nelikymppiset naiset tulevat aina olemaan vanhuksia. Cope-ketju.
Ikä on loppujen lopuksi suhteellinen asia. Esim. teinin tai kymmenvuotiaan näkökulmasta nelikymppinen saattaa olla vanhus, kun taas vaikka 90-vuotiaan vinkkelistä vielä nuori.
No ei kyllä vielä 20 v sitten.