Lue keskustelun säännöt.
Oliko mielestänne peruskoulujärjestelmään siirtyminen aikoinaan virhe?
07.12.2023 |
Ainakin se hyvä puoli rinnakkaiskoulujärjestelmässä oli, että eri tavoin suuntautuneet oppilaat saivat itselleen sopivaa opetusta. Peruskoulussa kaikki pakotetaan samaan muottiin, mistä myös lahjakkaat kärsivät ja turhautuvat, kun jatkuvasti edetään heikompien tahtiin ja ehdoilla. Miksei oppikoulua vain muutettu maksuttomaksi?
Kommentit (48)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei alun perin mutta uusimmat muutokset kyllä
Ei ollut. Tämä käsitys on minulla, joka sain peruskoulutodistuksen keskikoulun oppimäärällä. Kävin itse maksutonta oppikoulua ja 5. luokalla yli puolet luokassani oli luokalle jääneitä. Ei silloin annettu armovitosia vaan nelosia. Jos niitä oli liian monta tai ei saanut ehtoja suoritetuksi, jäi luokalle.
Peruskoulu tuli siis 1970-luvulla ja tasasi sosiaalisia eroja. Tämä nykyinen koulukatastrofi ei ole peruskoulusta johtuvaa, sillä olihan peruskoulussakin erityisluokkia, "tarkkiksia", joille laitettiin hankalimmat oppilaat.
Ei ollut, minun äitini oli viimeisiä kansakoululaisia ennen peruskoulua.
En tiedä mitä niin hienoa siinä kansakoulusysteemissä oli, en näe mitään syytä miksi kansakoulu olisi ollut huono esim. silloin kun minä kävin sen tai kun esikoiseni kävi, nyt uuden opsin mukaan nuorimmaiseni ovat sitä käyneet ja ihan perseestä se on, tiesin sen jo heti kun sitä esiteltiin kun mun nuorimmaiset oli menossa kouluun.
Peruskoulu-uudistus oli Suomen suurimpia menestystarinoita ja takasi nousun köyhästä itämaasta rikkaaksi länsimaaksi. Nämä 2000-luvun tarpeettomat uudistukset erinomaisesti toimivaan systeemiin olivat se virhe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ollut mutta inkluusio oli se joka tuhosi hyvän peruskoulun. Kaksi vanhinta lastani ehti käydä peruskoulun aikana jolloin häiriköt ja heikkolahjaiset olivat omissa luokissaan, nuorimmat ovat kärsineet tästä koko koulutaipaleensa ajan. Peruskoulu on pilalla.
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut. Tämä käsitys on minulla, joka sain peruskoulutodistuksen keskikoulun oppimäärällä. Kävin itse maksutonta oppikoulua ja 5. luokalla yli puolet luokassani oli luokalle jääneitä. Ei silloin annettu armovitosia vaan nelosia. Jos niitä oli liian monta tai ei saanut ehtoja suoritetuksi, jäi luokalle.
Peruskoulu tuli siis 1970-luvulla ja tasasi sosiaalisia eroja. Tämä nykyinen koulukatastrofi ei ole peruskoulusta johtuvaa, sillä olihan peruskoulussakin erityisluokkia, "tarkkiksia", joille laitettiin hankalimmat oppilaat.
Ja nyt koko inkluusion myötä joukkoon laitetaan hyvin heikkoja, joilla ei ole edes riittävää luku- ja kirjoitustaitoa hallussa, sekä pahasti käytöshäiriöiset oppilaat. Oikeasti inkluusion alkuperäinen tarkoitus oli integroida fyysisesti vammaiset (mikä on eri asia kuin kehitysvammaisuus), koska heille suunnatut koulut olivat niin hajanaisia tasoltaan, jolloin lahjakkaampien vammaisten tulevaisuus tyssäsi, jos halusi lukioon ja jatkaa mahdollisesti yliopistoon. Ammattikoulukaan ei tullut välttämättä kuuloonkaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Peruskoulu on ollut ihan hyvä, saa kaikki koulutusta vaikka vähän väkisin. Mutta tasoryhmät ja tarkkikset tarvitaan takaisin.
Peruskoulu oli hyvä niin kauan kuin oli tasoryhmät ja tarkkikset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Peruskoulun idea on oikein hyvä. Mutta se on pilattu sillä, ettei huomoida erilaisia oppijoita / sellaisia, jotka eivät opi millään. Häiriköt pois oppimishaluisten joukosta auttaisi jo paljon.
Peruskoulu toimi omana aikanani oikein hyvin. Oli erikseen tarkkikset ja erityisluokat hitaammin oppiville / oppimisvaikeuksista kärsiville. Omalta luokaltanikin siirtyi viidennen aikana yksi tyttö johonkin erityiskouluun, oli siis ehkä hyvin lievästi kehitysvammainen / muuten "hidas". Taustaa en tiedä kun ehdin paikkakunnalle muuttajana olla samalla luokalla vain hetken aikaa. Yksi oppilas oli sellainen, joka ehkä olisi tarkkikselle saattanut kuuluakin, mutta pysyi kuitenkin joten kuten vielä kurissa normiluokalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävin oppikoulun. Olin keskitason oppilas. Koulu oli hyvämaineinen tsyk Turussa.
Meitä oli 21 tyttöä. Kukaan ei jäänyt luokalleen eikä uusia tullut. Poikia oli hieman vähemmän. Heistä en osaa tarkalleen sanoa. Heitä tuli jostain noin kolme lisää ja ehkä joku tulleista häipyikin.
Kannatan oppikoulua. Erinomainen työrauha ja kaikki motivoituneita. Vain yksi tytöistä ei siirtynyt lukioon.
Peruskoulu oli iso virhe, koska se ei ollut ainoastaan maksuton, se toi mukanaan opetussuunnitelmat, joiden ansiosta oppiminen kapeni. Esimerkiksi matematiikasta (siitä vanhasta oppikoulussa opetetusta) napattiin neljäsosa pois, koska katsottiin, että oppilaat eivät kuitenkaan kykenisi sitä oppimaan. Suosittelen tutustumista 1960-luvun geometrian ja algebran oppikirjoihin, saatatte hämmästyä! Ylipäätään opetussuunnitelmat tehtiin enemmän kansalaiskoulun kuin oppikoulun osaamistavoitteiden perusteella, joten iso osa parhaiden oppilaiden kapasiteetista jätettiin sivuun. Tähän kun yhdistettiin se, että luokalle ei enää jätetty, niin saatiin aikaan sukupolvia, jotka luottavat osaamiseensa, jota ei edes ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tietenkään ollut virhe. Virheiden tekeminen alkoi 1990-luvulla ja on kiihtynyt siitä lähtien. Sanni Grahn-Laasonen (Kok.) on suomalaisen koulun hautakivi.
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulu oli hyvä niin kauan kuin oli tasoryhmät ja tarkkikset.
Koska näitä tasoryhmiä on ollut? Aloitin koulun 81, eikä silloin enää ollut.
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulu on ollut ihan hyvä, saa kaikki koulutusta vaikka vähän väkisin. Mutta tasoryhmät ja tarkkikset tarvitaan takaisin.
Tutkimustieto ei vaan puolla mitään tasoryhmiä. Myös osaavampien keskimääräiset oppimistulokset on niissä huonompia. Käytöshäiriöisten ja vakavista oppimisvaikeuksista kärsivien osalta tilanne varmaan on toinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut. Tämä käsitys on minulla, joka sain peruskoulutodistuksen keskikoulun oppimäärällä. Kävin itse maksutonta oppikoulua ja 5. luokalla yli puolet luokassani oli luokalle jääneitä. Ei silloin annettu armovitosia vaan nelosia. Jos niitä oli liian monta tai ei saanut ehtoja suoritetuksi, jäi luokalle.
Peruskoulu tuli siis 1970-luvulla ja tasasi sosiaalisia eroja. Tämä nykyinen koulukatastrofi ei ole peruskoulusta johtuvaa, sillä olihan peruskoulussakin erityisluokkia, "tarkkiksia", joille laitettiin hankalimmat oppilaat.
Ja nyt koko inkluusion myötä joukkoon laitetaan hyvin heikkoja, joilla ei ole edes riittävää luku- ja kirjoitustaitoa hallussa, sekä pahasti käytöshäiriöiset oppilaat. Oikeasti inkluusion alkuperäinen tarkoitus oli integroida fyysisesti vammaiset (mikä on eri asia kuin kehitysvammaisuus), koska heille suunnatut koulut olivat niin haj
Virhe inkluusiossa on siinä, että tosiaan kaikki pyritään laittamaan samaan yleisopetusluokkaan ilman että luokan aikuisten määrää lisätään. Se on siis kuntien säästötoimenpide, jolla ei ole inkluusion kanssa mitään tekemistä.
Enemmän nykyinen opetussuunnitelma on virhe. Peruskoulu oli vielä ok 2000-luvun alussa, jolloin oli toivoa, että koulusta valmistui edes lukutaitoisia nuoria. Kaikki ovat nyt häviäjiä. Sellainen entisajan tarkkasääntöinen koulu saattoi olla normaaliälyisen kirjoissa olevalle lievästi autistiselle hyvä paikka. Nykyään jo monet keskinkertaiset oppilaatkin (eli ne, jotka olivat yli 10 vuotta sitten seiskan ja kasin oppilaita) tippuvat kärryiltä, eikä perusasioista ole hajuakaan. Oli joskus uutisoitu, että erilaiset aistiyliherkkyydet ovat lisääntyneet, mutta etäopetukseen siirtyessä ne katosivat. Ei tarvitse olla välttämättä mitään nepsy-juttua taustalla, vaan ihan moni muukin ilman nepsyä kärsii avokonttorimaisista tiloista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut. Tämä käsitys on minulla, joka sain peruskoulutodistuksen keskikoulun oppimäärällä. Kävin itse maksutonta oppikoulua ja 5. luokalla yli puolet luokassani oli luokalle jääneitä. Ei silloin annettu armovitosia vaan nelosia. Jos niitä oli liian monta tai ei saanut ehtoja suoritetuksi, jäi luokalle.
Peruskoulu tuli siis 1970-luvulla ja tasasi sosiaalisia eroja. Tämä nykyinen koulukatastrofi ei ole peruskoulusta johtuvaa, sillä olihan peruskoulussakin erityisluokkia, "tarkkiksia", joille laitettiin hankalimmat oppilaat.
Ja nyt koko inkluusion myötä joukkoon laitetaan hyvin heikkoja, joilla ei ole edes riittävää luku- ja kirjoitustaitoa hallussa, sekä pahasti käytöshäiriöiset oppilaat. Oikeasti inkluusion alkuperäinen tarkoitus oli integroida fyysisesti vammaiset (mikä on eri asia kuin kehitysvammaisuus), koska heille suunnatut koulut olivat niin haj
Inkluusio toimisi, jos luokissa olisi tarpeeksi opettajia.
Taitaa aika hieman kullata muistoja. Oli niitä heikkoja oppilaita oppikoulussakin. Osa vaihtoi kansalaiskouluun, kun eivät sopeutuneetkaan teoreettisempaan opiskeluun ja nopeampaan opetustahtiin.