Oliko mielestänne peruskoulujärjestelmään siirtyminen aikoinaan virhe?
Ainakin se hyvä puoli rinnakkaiskoulujärjestelmässä oli, että eri tavoin suuntautuneet oppilaat saivat itselleen sopivaa opetusta. Peruskoulussa kaikki pakotetaan samaan muottiin, mistä myös lahjakkaat kärsivät ja turhautuvat, kun jatkuvasti edetään heikompien tahtiin ja ehdoilla. Miksei oppikoulua vain muutettu maksuttomaksi?
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulu-uudistus oli Suomen suurimpia menestystarinoita ja takasi nousun köyhästä itämaasta rikkaaksi länsimaaksi. Nämä 2000-luvun tarpeettomat uudistukset erinomaisesti toimivaan systeemiin olivat se virhe.
Kokoomus aloitti peruskoulun alasajon heti 1987 päästyään ensi kertaa hallitukseen pitkästä aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulu oli hyvä niin kauan kuin oli tasoryhmät ja tarkkikset.
Koska näitä tasoryhmiä on ollut? Aloitin koulun 81, eikä silloin enää ollut.
Minä olen aloittanut koulun -94, ja yläasteella kahdesta rinnakkaisluokasta tehtiin 3 ryhmää matematiikkaan, fysiikkaan ja kemiaan. Ei sitä ääneen sanottu, mutta kyllä siinä sekaryhmässä taisi olla ne vähän huonommat oppilaat, muistelen nimittäin, että ennen jakoa olisi tehty joku lähtötasotesti 7-luokan alussa.
Koulu on syöksykierteessä. Vaikuttaa siltä, että jokaisella on kauheasti sanottavaa ja mielipiteitä, mikä on pielessä ja mitä pitäisi tehdä. Poliitikot eivät ymmärrä koulusta tuon taivaallista, mutta kaikki huutelevat sormi pystyssä aivopierujaan. Teollisuuden ja kaupan edustajat samoin.
Mitäs, jos pyydettäisiin opettajia kertomaan, mitä he ajattelevat. Muut olisivat ihan hiljaa ja kuuntelisivat - niin kuin opettajia pitäisikin aina kuunnella.
Tasokursseista luopuminen oli virhe ja kaunis ajatus siitä että kaikki lapset pitää asettaa samalle viivalle oli virhe. Nyt luokassa mennään hitaimman ehdoilla.
Peruskoulujärjestelmään siirtyminen ei ollut virhe. Toimivan järjestelmän korjaaminen oli ja on aina virhe.
Tosiasia on että on heikompilahjaisia oppilaita, keskitason oppilaita ja niitä lahjakkaita. Kaikki näistä eivät ole lahjakkaita samoissa aineista, kuitenkin kaikki voivat olla lahjakkaita jossain aineissa.
Sen sijaan että tasapäistetään kaikki, lahjakkuuserot voisi ottaa paremmin huomioon ja auttaa lapsia kehittymään niillä aihealueilla, joissa ovat hyviä. Näin saadaa työelämään huippuosaajia.
Samoin olisi huomioitava että kaikki oppivat perustaidot toimia yhteiskunnassa. Ennen muinoin oli tukiopetusjärjestelmä, jolloin ne, jotka tarvitsivat saivat lisätunteja että pääsivät samalle tasolle keskitason oppilaiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Kävin oppikoulun. Olin keskitason oppilas. Koulu oli hyvämaineinen tsyk Turussa.
Meitä oli 21 tyttöä. Kukaan ei jäänyt luokalleen eikä uusia tullut. Poikia oli hieman vähemmän. Heistä en osaa tarkalleen sanoa. Heitä tuli jostain noin kolme lisää ja ehkä joku tulleista häipyikin.
Kannatan oppikoulua. Erinomainen työrauha ja kaikki motivoituneita. Vain yksi tytöistä ei siirtynyt lukioon.
En koskaan ymmärtänyt, miksi oppikoulua ei saatu ilmaiseksi, sillä syyllähän sit peruskoulua markkinoitiin että kaikilla olisi samat mahdollisuudet. Unohdettiin vain, että kaikilla ei ole samoja kykyjä.
Asuin Tukholmassa v70 ja olin päivällä kielikurssilla yhdellä koululla, peruskoululla. Olin kauhuissani siitä menosta. Lapset juoskentelivat opettajia karkuun ja huutelivat mitä sattuu ja reppuja tarkastettiin. Olin kauhuissani että taas pitää Suomessa apinoida naapuria. Onneksi omat lapseni kävivät koulun vielä peruskoulun ollessa jotenkin hanskassa.
Otetaan vaan jatkossakin mallia Ruotsista eikä käytetä omia aivoja, johan ne tulokset alkavat näkyä.😨
Vierailija kirjoitti:
Tasokursseista luopuminen oli virhe ja kaunis ajatus siitä että kaikki lapset pitää asettaa samalle viivalle oli virhe. Nyt luokassa mennään hitaimman ehdoilla.
Ei ollut, ei ollut ja ei mennä. Tutkimusnäyttö ei puolla tasoryhmiä, ja ainoa tapa millä siitä kukaan hyötyy on se, että parempiin ryhmiin sijoitetuilla on vähemmän kilpailua opiskelupaikoista myöhemmin. Yhteiskunnan kannalta peruskoulu on ilmeinen jättimenestys, ongelmat eivät ole järjestelmässä sinänsä vaan huonoissa uudistuksissa ja ennen kaikkea uudistusten toteutuksessa.
Kertooko joku, mitä vikaa kansakoulu-maksuton oppikoulu systeemissä olisi verrattuna peruskouluun. Ilmeisesti se, että olisi ollut vähemmin velihyvä-virkoja😅
Kansakoulussa oli se huono puoli, että sitä oli myös lauantaisin.
Kaikki olennaiset ongelmat ratkeavat, kun tyhmät eristetään jo pienenä pois muiden tieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasokursseista luopuminen oli virhe ja kaunis ajatus siitä että kaikki lapset pitää asettaa samalle viivalle oli virhe. Nyt luokassa mennään hitaimman ehdoilla.
Ei ollut, ei ollut ja ei mennä. Tutkimusnäyttö ei puolla tasoryhmiä, ja ainoa tapa millä siitä kukaan hyötyy on se, että parempiin ryhmiin sijoitetuilla on vähemmän kilpailua opiskelupaikoista myöhemmin. Yhteiskunnan kannalta peruskoulu on ilmeinen jättimenestys, ongelmat eivät ole järjestelmässä sinänsä vaan huonoissa uudistuksissa ja ennen kaikkea uudistusten toteutuksessa.
Olin koulussa kun tasokurssit poistettiin ja sen perusteella totean että se oli virhe. Myös häiriköt pitäisi laittaa omiin ryhmiinsä. Nyt he saavat häiriköinnillään koko ryhmän opetuksen tason laskemaan.
Liiallinen tasapäistäminen tuhoaa yhteiskunnan.
Niin kävi ddr:ssä, cccp:ssä ja myös suomen koululaitoksessa.
Koska yksilöitä, varsinkin ahkeria ja fiksuja ei huomioida.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulu-uudistus oli Suomen suurimpia menestystarinoita ja takasi nousun köyhästä itämaasta rikkaaksi länsimaaksi. Nämä 2000-luvun tarpeettomat uudistukset erinomaisesti toimivaan systeemiin olivat se virhe.
Kokoomus aloitti peruskoulun alasajon heti 1987 päästyään ensi kertaa hallitukseen pitkästä aikaa.
Tuon jälkeiset aikuiset on myös epäpoliittisia. Eivät tiedä puolueista mitään ja se on porvareille suuri hyöty. Mitä tyhmempiä oppilaita, niin helpompi riistää. Riistettiin liikaa ja leikattiin liikaa. Leikattiin työoloja liikaa ja nyt on pula tekijöistä.
Kun on liian ahne, niin käy näin. On tuotettu tumpeloa porukkaa työmarkkinoille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulu-uudistus oli Suomen suurimpia menestystarinoita ja takasi nousun köyhästä itämaasta rikkaaksi länsimaaksi. Nämä 2000-luvun tarpeettomat uudistukset erinomaisesti toimivaan systeemiin olivat se virhe.
Kokoomus aloitti peruskoulun alasajon heti 1987 päästyään ensi kertaa hallitukseen pitkästä aikaa.
Tuon jälkeiset aikuiset on myös epäpoliittisia. Eivät tiedä puolueista mitään ja se on porvareille suuri hyöty. Mitä tyhmempiä oppilaita, niin helpompi riistää. Riistettiin liikaa ja leikattiin liikaa. Leikattiin työoloja liikaa ja nyt on pula tekijöistä.
Kun on liian ahne, niin käy näin. On tuotettu tumpeloa porukkaa työmarkkinoille.
Ovatko nämä riistäjät nytkin huoneessa kanssasi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulu-uudistus oli Suomen suurimpia menestystarinoita ja takasi nousun köyhästä itämaasta rikkaaksi länsimaaksi. Nämä 2000-luvun tarpeettomat uudistukset erinomaisesti toimivaan systeemiin olivat se virhe.
Kokoomus aloitti peruskoulun alasajon heti 1987 päästyään ensi kertaa hallitukseen pitkästä aikaa.
Tuon jälkeiset aikuiset on myös epäpoliittisia. Eivät tiedä puolueista mitään ja se on porvareille suuri hyöty. Mitä tyhmempiä oppilaita, niin helpompi riistää. Riistettiin liikaa ja leikattiin liikaa. Leikattiin työoloja liikaa ja nyt on pula tekijöistä.
Kun on liian ahne, niin käy näin. On tuotettu tumpeloa porukkaa työmarkkinoille.
Ovatko nämä riistäjät nytkin huoneessa kanssasi?
Tumpeloita kyllä.
Nytkin suuntaudutaan vasta 16- vuotiaana, valitaan minne haetaan opiskelemaaan. Teoreettisia aloja vai käytännön työhön.
Ennen vanhemmat päättivöt sen lapsen ollessa 11 v. Kansakoulun jälkeen oli opiskelumahdollisuuksia vähän. Ammattikoulutusta.
Monet kävivät sitren iltaoppikoulua päästäkseen opiskeluihin joissa keskikoulu vähimmäisoppimäärä.
Itse aikoinaan köyhänä mutta hyvänä oppilaana olisi halu opintielle ollut kova. Näin aikuisena voisin jopa luonnehtia v-alkuisella sanalla kun huonommin matikat ja äikät tajunneet isojen talojen lapset menivät oppikouluun. Opettaja koulun jälkeen preppasi heitä joille 10 prosentin laskeminen jostain tuotti vaikeuksia tai partkkelit ja pronomit ihan liian vaikeita.
Hän kävi vain keskikoulun jolle talo jätettiin. Maalla.
"Koulu on syöksykierteessä."
Julkinen keskustelu keskittyy vain tähän. Aika vähän kuitenkaan puhutaan siitä että koulu on edelleen varsin hyvä ja suomalaisten oppimistulokset keskimääräistä parempia. Ei koko kouluarki ole pelkkää kaaosta eikä sitä että kukaan ei enää keskity mihinkään.
Välillä pelottaa että koulusta luodaan jo liiankin synkkä kuva jolloin ihmiset eivät enää luota kouluun ollenkaan eikä se paranna asiaa.
Peruskoulu on hyvä asia, mutta siinä on asioita, jotka pitäisi muuttaa.
"En koskaan ymmärtänyt, miksi oppikoulua ei saatu ilmaiseksi, sillä syyllähän sit peruskoulua markkinoitiin että kaikilla olisi samat mahdollisuudet. Unohdettiin vain, että kaikilla ei ole samoja kykyjä."
Oppikoulun ongelma ei ollut vain maksullisuus vaan että se aloitettiin niin aikaisin että lapsen tulevaisuus oli lyöty lukkoon jo ennen kuin hän oli päässyt kunnolla kasvamaan ja kehittymään. Yksi pääsykoe ratkaisi koko loppuelämän ja jos siinä ei onnistunut niin se oli aika lailla siinä.
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulu-uudistus oli Suomen suurimpia menestystarinoita ja takasi nousun köyhästä itämaasta rikkaaksi länsimaaksi. Nämä 2000-luvun tarpeettomat uudistukset erinomaisesti toimivaan systeemiin olivat se virhe.
Niin ja jostain syystä oppilasaines on romahtanut.
Peruskoulu ei ollut virhe vaan kyllähän se on mahdollistanut tasa-arvoisen kouluttautumisen eri lähtökohdista tuleville ihmisille. Se ei myöskään ole pilalla, mutta huonoksi havaitut asiat täytyy korjata silloin kun ne havaitaan.
Pisa-testeistä kannattaa huomioida sellainen seikka, että hyvät ovat edelleen hyviä, suuri keskitasoisten oppilaiden määrä on vähentynyt ja huonojen lisääntynyt. Hyvät pärjäävät vaikka tilanne olisi mikä, mutta ehkä ne keskitasoiset, jotka ovat aiemmin juuri taanneet Suomen hyvät sijoitukset näissä testeissä, he kärsivät eniten rauhattomasta työilmapiiristä, vähentyneistä resursseista ja siitä että opettajalla ei ole aikaa opettaa.