Lue keskustelun säännöt.
Eilisen johdosta
07.12.2023 |
Täältä katosi kirjoitus noista linnassa juhlineista veteraaneista.
Joku siellä väitti, että palstalle kirjoittaneen ihmisen, jonka isä oli ollut viisi vuotta sodassa, täytyi olla joku 80-vuotias mummeli.
En hänestä tiedä, olen eri, mutta ilmoitan vain, että täytin juuri 60 v. Olen vielä työelämässä. Isäni oli viisi vuotta sodassa. Tosin osan siitä hän suoritti varusmiespalveluksena, mutta loput tositoimissa rintamalla. Hän oli 42-vuotias, kun synnyin.
Että repikää siitä.
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miettikää asiaa oikeesti.
Itse haluan tuntea olevani itsenäinen ihminen, enkä jokin työnantajan alamainen. Siis sitä samaa tervettä omanarvontuntoista henkeä, joka myös saa sanomaan epäasiallisesti käyttäytyvälle työnantajalle mikä sopivaa ja mikä ei, lopulta vaikka et töitä löytyy muualtakin.
Sellanen asenne sitä työntekijää ja ihmistä enemmän hyödyttää, kuin se yhden päivän saikkuraha.
Minä ainakin saan siitä hyvää ja reilua tunnetta, et jos vilustutan itseni tai muuta, eli usein kyse vielä ihan omalla toiminnalla vaikuttamasta, ja jään viikon sairaslomalle, et maksan ensimmäisen päivän itse.
Ja muun maksetun rahan voi katsoa tulevan siitä samasta potista mistä palkkaa maksetaan, eikä jostain varakkaamman vastuunjaosta. Olisi se sitten käytännössä siitä pois tai ei.
Sairaspäivästä maksamisen lähtökohtainen idea pitäisi olla siinä, että henkilöllä on varaa sairastaa ja elää.
Usein sairaana moni kulu tippuu, ei heiluta yökerhoissa tms.
Toki joskus joku paranemista edistävä asia myös vie rahaa. Mutta usein ainakin sairasajalta poisjääneet työmatkakulut voi vähentää ekan päivän tappiosta.
Ja jos se yks päivä saa talouden kaatumaan, niin kannattaa miettiä vähän menoja, kun kuitenkin työssä käyvä on.
Jos taas yleisesti syö kalliita lääkkeitä, elätettävää, tai muusta syystä kaikki pakosta niin tiukilla, niin apua saa hätätilanteessa, jos se yks päivä todella ratkaisee. Tai siis se yks päivä miinus todennäköiset kompensoivat rahansäästymiset.
Ja jos on sellainen väliinputoaja, joka pitää saikkua aina vain sen yhden päivän ja monet kerrat, niin joutuuko sellainen jo muutenkin tekemään osa-aikatyötä. Tai et joku oma joustava ja huomioitu tapa tehdä työtä ihmisillä jotka ei terveitä yleisäkkään, on sit oma aiheensa.
Ja kun argumentoidaan, et ihmiset alkavat sit menemään sairaana töihin ja taudit leviää sen takia. Niin on yhtälailla niitä, jotka ei mene suotta saikulle kun ei kehtaa.
Nyt hekin voisivat mennä paremmalla rinnan kaarella saikulle, tuntea hyvä tunne siitä singaalista, et hei minäkin maksa vähän, et en minä suotta jää.
Jos taas jättää menemättä, niin joukossa myös niitä suhteuttamiskyvyn menettäneitä penninvenyttäjiä, on miten rikas tahansa. Ja marssitaan ahneutta pöntösti sairaana töihin, vaikka ei paras olo oliskaan eikä tiukkaa. Syytetään sit päälle vielä työnantajaa