Riina Myöhäsen sanoo, että" kuka vaan voi alkaa kotiäidiksi"
Hän on 28-vuotias neljän lapsen äiti. Heillä on perheen kaikki nettotulot 4000€/kk. Oletko samaa mieltä Riinan kanssa?
Kommentit (112)
Jos muuttaa jonnekin pienelle paikkakunnalle, missä on pienet asumiskustannukset, niin onnistuu.
Tottakai voi. Onko se järkevää, on sitten ihan toinen juttu.
Riinan lapset ovat onnekkaita,ei viedä säilytykseen päiväkotiin.
Vierailija kirjoitti:
Jos muuttaa jonnekin pienelle paikkakunnalle, missä on pienet asumiskustannukset, niin onnistuu.
Omistusasunnossa paikkakunnan koko ei takaa pieniä asumiskuluja. Varmasti Espoossa halvempi lämmittää ok-taloa kuin Rovaniemellä.
Olen samaa mieltä. Kun vain osaa hakea kaikki mahdolliset tuet ja avustukset, niin perheen pystyy elättämään ilman työssäkäyntiä. Minun lapsuudenperheessä kumpikaan vanhemmista ei koskaan ollut töissä ja elettiin ihan samanlaista elämää, kuin minun perhe, jossa on kaksi työssäkäyvää vanhempaa. Vanhempani olivat ammattilaisia sossun, kelan, avustusjärjestöjen yms tukien hakemisessa.
Kyllä sitä jää vähän "tössisköksi", jos on vaan kotona vuositolkulla. Ja kyllä se koulussa huomataan, jos lapsi ei ole ollut päiväkodissa. Itse en ollut ja mulla oli aina riesana koulukiusaaminen kun en osannut ollut porukassa. Yleensä oli joku hyvä kaveri mut usein kävi niin että se löysi paremmat kaverit ja mä jäin vähän yksin ja siten kiusaajien uhriksi.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sitä jää vähän "tössisköksi", jos on vaan kotona vuositolkulla. Ja kyllä se koulussa huomataan, jos lapsi ei ole ollut päiväkodissa. Itse en ollut ja mulla oli aina riesana koulukiusaaminen kun en osannut ollut porukassa. Yleensä oli joku hyvä kaveri mut usein kävi niin että se löysi paremmat kaverit ja mä jäin vähän yksin ja siten kiusaajien uhriksi.
Tämä. Minulla sama kokemus. Äiti oli kotiäiti. En suosittele kenellekään.
Naiset töihin ja lapset päiväkotiin. Se on koko perheen parhaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Jos muuttaa jonnekin pienelle paikkakunnalle, missä on pienet asumiskustannukset, niin onnistuu.
Riippuu ihan niistä puolison tuloista ja omistakin, harva kotiäiti saa 1600e. Itse sain reilu 400e.
Tottakai. Yhteiskunnan rahoilla loisiminen kannattaa aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sitä jää vähän "tössisköksi", jos on vaan kotona vuositolkulla. Ja kyllä se koulussa huomataan, jos lapsi ei ole ollut päiväkodissa. Itse en ollut ja mulla oli aina riesana koulukiusaaminen kun en osannut ollut porukassa. Yleensä oli joku hyvä kaveri mut usein kävi niin että se löysi paremmat kaverit ja mä jäin vähän yksin ja siten kiusaajien uhriksi.
Tämä. Minulla sama kokemus. Äiti oli kotiäiti. En suosittele kenellekään.
Naiset töihin ja lapset päiväkotiin. Se on koko perheen parhaaksi.
Ilmeisesti nykyään niin moni on ollut päiväkodissa, ettei osaa arvostaa sitä sosiaalistumista, jota siellä saa itsestään. Mulla oli myös vaikeuksia käydä vessassa jos joku edes näkee että menen sinne. En ollut kotona tottunut että oven ulkopuolella voi olla toisia lapsia mutta vessassa käynti on normaalia.
Lisäksi kaikki perheen rahat oli isän ja se näkyi. Äiti oli tomera mutta meidän perheessä elintasoraja meni tosiaan vanhempien välillä. Ja vaikka tämä varmasti suututtaa niin ammatti-ihmisen näkemys lapsen kasvatukseen on hyväksi. Ei ole sellaista äitiä tai isää joka huomaisi omassa lapsessaan kaiken ja osaisi tukea kasvua monipuolisesti. Esim mua pidettiin sosiaalisena lapsena kun osasin jutella aikuisille mut enhän mä koululuokassa pärjännyt, otin kiusaajien jutut ihan tosissaan tai sit puolustin itseäni nyrkein jolloin tytöt sit ei halunnut olla tällaisen rämäpään kavereita.
Ja entäs äidin oma kehitys? Ei ollut kotiäiti oikein hyvä naisenmalli murkkutytölle.
Joo, miehen pitää vain ensin vaihtaa sukupuolta.
Entäs me lapsettomat kuusikymppiset akat? Ei meille kai enää adoptiokakaraakaan anneta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sitä jää vähän "tössisköksi", jos on vaan kotona vuositolkulla. Ja kyllä se koulussa huomataan, jos lapsi ei ole ollut päiväkodissa. Itse en ollut ja mulla oli aina riesana koulukiusaaminen kun en osannut ollut porukassa. Yleensä oli joku hyvä kaveri mut usein kävi niin että se löysi paremmat kaverit ja mä jäin vähän yksin ja siten kiusaajien uhriksi.
Tämä. Minulla sama kokemus. Äiti oli kotiäiti. En suosittele kenellekään.
Naiset töihin ja lapset päiväkotiin. Se on koko perheen parhaaksi.
Ilmeisesti nykyään niin moni on ollut päiväkodissa, ettei osaa arvostaa sitä sosiaalistumista, jota siellä saa itsestään. Mulla oli myös vaikeuksia käydä vessassa jos joku edes näkee että menen sinne. En ollut kotona tottunut että oven ulkopuolella voi olla toisia lapsia mutta vessa
Näin alakoulun opettajana pakko myöntää, että tuollaisia tapauksia on tullut vastaan muutama. Useimmiten ylihuolehtivien vanhempien ainokaisia, joita ei ole haluttu tai uskallettu päästää päivähoitoon, ja joiden eteen on tehty kaikki niin että itsenäinen suoriutuminen kärsii. Luokassa sitten takertuvat aikuisiin, oma-aloitteisuus puuttuu, kavereita vaikea löytää.
Tietenkin kuka tahansa voi alkaa kotiäidiksi, mutta taloudellinen puoli on eri asia. Päätökseen vaikuttaa mm. puolison tulotkin. On myös aivan mahdollista jäädä kotiäidiksi yksinhuoltajana tai matalapalkkaisen puolison tuloilla. Ei kukaan kiellä. Riina vain on nuori ja naiivi, kun ei tajua, että päätökseen vaikuttaa moni muukin asia. Mitä tukia perhe saa, miten pienillä tuloilla he arvelevat pärjäävänsä, onko lainaa, asuinpaikka jne. Ei se aina ole vaan "mutku mä voin".
Mä olin just tuollainen, että turvauduin aikuiseen joka asiassa, koska olin tottunut, että aikuinen eli äiti kuitenkin sanoo miten tehdään. Osasin kyllä olla ja leikkiä yksinkin, koska meillä oli vauva, jonka hoitoon toki äidillä meni aikaa. Tämä itsenäisyys toki kostautui siten etten mennyt tyttöjen joukkoon ja oppinut miten porukassa ollaan. Kyllä mä osasin jakaa asioita enkä koskaan muista itkeneeni koulussa, mutta olin jopa ylikiltti. Muistan tosin sanoneeni koulukaverille etten jaksa kuunnella häntä, koska hän on niin höpö. Siis olin niin tottunut aikuisten juttuihin :D
Olin tosi hyvä koulussa mutta kyllä se kiusaaminen itsetuntoa nakersi.
En muuten yhtään ihmettele tai paheksu sitä että isompi lapsi laitetaan hoitoon kun perheeseen tulee vauva. Mut vain työnnettiin ulos ja kiellettiin tulemasta makkariin kun äiti nukutti vauvaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä. Kun vain osaa hakea kaikki mahdolliset tuet ja avustukset, niin perheen pystyy elättämään ilman työssäkäyntiä. Minun lapsuudenperheessä kumpikaan vanhemmista ei koskaan ollut töissä ja elettiin ihan samanlaista elämää, kuin minun perhe, jossa on kaksi työssäkäyvää vanhempaa. Vanhempani olivat ammattilaisia sossun, kelan, avustusjärjestöjen yms tukien hakemisessa.
Ei varmaan saanut omistaa mitään.
Mielestäni se passivoittaa ihmisiä todella paljon, että saadakseen sossutukea, ei saa omistaa mitään.
Ne ensisijaiset tuet pitää saada paljon helpommin, ettei kukaan putoa sossulle.
Jos pystyy parempana aikana saamaan säästöön, se kannustaa huonona aikana hakemaan töitä.
Tyttäreni ex on ollut huostaanotettuna alakouluikäisestä. Alkoholistien lapsi. Keskeytti amiksen ja nyt sossuelätti. Hän jo huostaanoton aikana puhui ja tiesi paljon sossuasioista. Selvästi kasvoi tuohon moodiin.
Kyllähän se on mahdollista, jos ei halua omistaa yhtään mitään tai käydä missään lomamatkalla tmv ylimääräistä. Lähipiirissä on useita monilapsisia perheitä, joissa kumpikaan vanhempi ei käy töissä. Eivät ole toistaiseksi kuolleet nälkään tai kylmyyteen.
En tiedä onko sitä nyt kiva elää lapsena perheessä, jossa sanotaan jokaisesta haluamastasi asiasta, että "ei ole varaa". Yläkouluiässä lapsikin tajuaa, että toisilla on äidit töissä ja syypää siihen, ettei mitään kivaa voi ostaa, onkin siitä ettei äiti ole töissä.
Olen.