Lue keskustelun säännöt.
Eikö sydämen käynnistämiseen käytetä AINA AINA AINA defibrillaattoria?
03.12.2023 |
Mulla tuli tämä kysymys nyt vain yhtäkkiä mieleen. Kun jostain kumman syystä muistin jalkapallon EM-kisat 2020/2021, joissa Suomen ensimmäisessä pelissä Tanskan pelaaja Christian Eriksen yhtäkkiä vaan kaatui tajuttomana maahan. Heti hänen kaatumisensa jälkeen oli selvää että hänen sydämensä oli pysähtynyt, joten niinpä lääkintähenkilökunta alkoi elvyttää häntä. Ja miten häntä elvytettiin? Käsin painellen! Miksi, häh, mitä järkee? Miksei käytetty defibrillaattoria?
Se oli jalkapallon EM-kisat, iso stadioni, kymmeniä tuhansia katsojia, paikalla lääkintähenkilökuntaa vaikka kuinka paljon, tuolla yhdellä jalkapallopelillä oli rahallista arvoa useiden miljoonien eurojen edestä,... joten ihan täysin varmasti stadionille oli käytettävissä defibrillaattori. Nyt kun googlasin sanan "defibrillaattori" niin huomaan että sen vähän niinkuin määritelmä on "sähköinen sydäniskuri". Niin, kun sydäntä tarvitsee iskemällä saada käynnistymään, niin siihen on ilmeisesti ainakin kaksi eri tapaa (paitsi jos joku hullu keksii muitakin tapoja), eli ne tavat; 1. mekaaninen iskeminen eli käsin paineleminen, 2. sähköinen iskeminen eli defibrillaattori.
Onko tuo sydämen sähköinen iskeminen aina parempi kuin sydämen mekaaninen iskeminen? Onko sähkölaite aina parempi kuin ihmisen käsi? Vai voiko olla tilanteita joissa lääkintähenkilökunta arvioi että he parhaiten onnistuvat pelastamaan potilaan hengen ilman sähkölaitteita, ihan omin käsin?
Ja vielä bonuskysymys: annetaanko tuollaiselle sydänpysähtyneelle potilaalle tuollaisessa tilanteessa välittömästi adrenaliinia ("nitroa") piikillä suoneen? Koska adrenaliinihan lisää/nopeuttaa/vahvistaa sydämen toimintaa. Joten jos sydän on pysähtynyt eli sydän ei toimi ollenkaan... niin adrenaliini lisäisi sydämen kykyä toimia edes vähän. Vai? Lisääkö adrenaliini pysähtyneen sydämen kykyä alkaa taas lyödä?
Kommentit (36)
Ei välttämättä. Varsinkin jos potilas on hereillä. Ei potilailla aina ole taju kankaalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vain iskettäviin rytmeihin eli kammiovärinään ja kammiotakykardiaan annetaan sähkö deffalla. Jos lähtörytmi on asystole tai PEA, ei sähköllä ole virkaa eikä sähköä anneta. Sähkö ei käynnistä pysähtynyttä sydäntä, vaan kääntää verenkierron romahduttaneen rytmihäiriön pysäyttämällä sen hetkeksi jolloin sinussolmuke tahdistaa rytmin uudelleen.
Ja lähtörytmistä riippumatta kaikkien elottomien peruselvytys on paineluelvytys!
Adrenaliinia käytetään elvytyshoitokaavioissan, mutta selvää näyttöä mistään elvytyslääkkeestä sydänpysähdystilanteessa ei ole. Kun sydän on käynnistynyt, adrenaliini toki lisäö supistusvireyttä ja taajutta stäydänlihaksessa, mutta runsas adrenaliinin anto voi myös lamata sydänlihasta.
Ensin aina painellaan ja sitten vasta sähköä ja sillä rytmi kunton.
Ja äkillinen tajuttomuus ei ole automaattisesti sydänpysähdys, toki tullessaan kovan rasituksenn aikana epäily rytmihäiriöstä on vahva.
Ja nyt minulle aloittajalle tuli mieleen vielä vähän lisää liittyen tuohon bonuskysymykseen eli nitron käyttämiseen sydänpysähdyspotilaalla. Jos nitroa annetaan niin annetaanko se piikillä ihan tavalliseen tapaan suoneen eli potilaan käsivarteen? Vai: annetaanko se joskus sellaisella COOL-tyylillä kuten Hollywood elokuvissa eli siten että se tökätään rinnasta läpi suoraan sydämeen?
Jokaisen EM-kisoissa pelaavan jalkapalloilijan hengen arvo on satoja tuhansia euroja. Joten kun kentällä on yli 20 pelaajaa niin siellä kentällä on selvästi yli 2 miljoonan euron edestä "ihmishenkiä". Joten jokaisella stadionilla pitäisi aina olla vähintään yksi lääkintähenkilö joka voi tarvittaessa välittömästi pistää piikin suoraan pelaajan sydämeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Painelussa on kyse siitä, että keinotekoisesti pidetään veri kiertämässä, ikään kuin sydän sykkisi kun se litistyy painellessa. Tämä pitää ihmisen hengissä esim. sen aikaa kun defibrillaattoria etsitään. Defibrillaattori taas supistaa sydämen sähköiskulla, joka käynnistää sydämen oman lihaksen sähköimpulsseihin perustuvan sykkeen. Sydän alkaa taas toistaa omaa sähköimpulssiaan deffan "mallin" mukaan.
Painelukin saattaa käynnistää sydämen normaalin sykkeen, mutta deffa on siihen paljon varmempi keino. Deffalla taas ei voi täräyttää kovin montaa kertaa, eli sillä ei voi ylläpitää verenkiertoa. Jos syke ei deffalla käynnisty, painelua voidaan silti jatkaa esim. sairaalaan asti.
Nitroa ei käytetä sydänpysähdyksen hoitoon. Elvytyslääkkeet annetaan laskimonsisäisesti tai jos iv yhteyttä ei saada, niin intraosseaalireittiä eli sääriluun sisään poratun kanyylin kautta luuydintilaan. Sydämen ei tökitä muulloin kuin jos sydänpysähdyksen syy on tamponaatio sydänpussissa (eli nestekertymä), jolloin hoito on välitön dreenin laitto sydänpussiin, ensihoitolääkäri voi kentällä tehdä toimenpiteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Painelulla pidetään käsittääkseni verenkierto käynnissä, defibilaattorilla ei samaa kyetä tekemään. Parasta olisi kai, jos pystyisi antamaan molempia
Vierailija kirjoitti:
Painelussa on kyse siitä, että keinotekoisesti pidetään veri kiertämässä, ikään kuin sydän sykkisi kun se litistyy painellessa. Tämä pitää ihmisen hengissä esim. sen aikaa kun defibrillaattoria etsitään. Defibrillaattori taas supistaa sydämen sähköiskulla, joka käynnistää sydämen oman lihaksen sähköimpulsseihin perustuvan sykkeen. Sydän alkaa taas toistaa omaa sähköimpulssiaan deffan "mallin" mukaan.
Painelukin saattaa käynnistää sydämen normaalin sykkeen, mutta deffa on siihen paljon varmempi keino. Deffalla taas ei voi täräyttää kovin montaa kertaa, eli sillä ei voi ylläpitää verenkiertoa. Jos syke ei deffalla käynnisty, painelua voidaan silti jatkaa esim. sairaalaan asti.
Sähkö pysäyttää hetkeksi sydämen sähköisen toiminnan, jonka jälkeen sinussolmukkeesta lähtee sinusrytmi käyntiin jälleen. Sinussolmuke ei hae sykettä "deffan mallin mukaan", vaan ihan omasta tahdistuskeskuksestaan.
Deffalla voi iskeä kyllä vaikka kuinka monta kertaa, mutta pitkittyvässä elvytystilanteessa elvytyksen jatko pitää arvioida ja tulokseton elvytys lopettaa. Joissain harvoissa tilanteissa pitkittyvässä sydänpysähdystilanteessa verenkierron tueksi potilas voidaan kytkeä ecmo-laitteeseen jotta sydänpysähdyksen syy voidaan hoitaa ja sitä myöten rytmihäiriötaipumys väistyy, mutta niitä löytyy vain yo-sairaaloista ja harva selviää sinne saakka elvytettävänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittaja jatkaa...
Itseasiassa tuossa jalkapalloilija Eriksenin tapauksessa minua ihmetyttää kaikkein eniten eräs ihan toinen juttu. Nimittäin...
Kun Eriksen kaatui maahan, lääkintähenkilökunta säntäsi hänen luokseen, huomasi että hänen sydämensä oli pysähtynyt ja alkoi elvyttää häntä. Ja sitä elvytystä siinä paikan päällä jalkapallonkentällä jatkettiin ainaskin 15 minuuttia. Yli 15 minuutin ajan Erikseniä hoidettiin paikan päällä, onnettomuuspaikalla. Eli häh? Eihän tuossakaan ole mitään järkeä!
Jos sattumanvarainen kansalainen kaatuu tajuttomana sydänpysähtyneenä maahan vaikkapa sattumanvaraisen kaupungin torilla, niin tietysti häntä elvytetään paikan päällä yli 15 minuuttia, koska ei ambulanssia saada ihan mihin vain paikkaan alle 15 minuutissa. Mutta jalkapallon EM-kisojen stadioni ei ole "ihan mikä vain paikka"! Vaan sillä paikalla on useiden miljoonien eurojen edestä ihmishenkiä. Joten toisin sanoen: sillä paikalla voisi koko ajan olla päivystämässä yksi ambulanssi.
Joten mun mielestä: kun Eriksen kaatui maahan ja kun lääkintähenkilökunta huomasi että hänen sydämensä oli pysähtynyt... niin lääkintähenkilökunnan olisi heti pitänyt pyytää ambulanssi paikalle. Siis olisi pitänyt pyytää ambulanssi ajamaan sisään sinne jalkapallokentälle, siihen ruoholle, ihan Eriksenin viereen. Ja niin Eriksen oltaisiin nostettu ambulanssiin. Sydänpysähdyksen ja maahan tajuttomana kaatumisen jälkeen olisi mennyt vain maksimissaan minuutti siihen että Eriksen olisi ollut ambulanssin sisällä. Ja tuon tajunnan menettämisen jälkeen olisi mennyt alle 15 minuuttia siihen että ambulanssi olisi jo ajanut Eriksenin sairaalaan!
Siinä on varmaan aika iso ero, tuollaisessa henkeä uhkaavassa tilanteessa: onko 15 minuuttia myöhemmin vieläkin paikallaan lojumassa saamassa ensiapua, vai onko 15 minuuttia myöhemmin sairaalassa. Ja tuo henkeä pelastava ero oltaisiin saatu aikaiseksi jos jalkapallostadionilla olisi ollut paikalla päivystämässä yksi ambulanssi.
Jos minä joskus jossain kaadun tajuttoman maahan, hengenlähtö lähellä, niin minä en toivo että minun luokseni säntää yli 10 ensiapuhenkilöä jotka tekevät tiesmitä. Vaan minä toivon että minun luokseni tulee yksi ambulanssi joka välittömästi vie minut sairaalaan. Eikös se henki pelastu silleen paremmin???
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja jatkaa...
Itseasiassa tuossa jalkapalloilija Eriksenin tapauksessa minua ihmetyttää kaikkein eniten eräs ihan toinen juttu. Nimittäin...
Kun Eriksen kaatui maahan, lääkintähenkilökunta säntäsi hänen luokseen, huomasi että hänen sydämensä oli pysähtynyt ja alkoi elvyttää häntä. Ja sitä elvytystä siinä paikan päällä jalkapallonkentällä jatkettiin ainaskin 15 minuuttia. Yli 15 minuutin ajan Erikseniä hoidettiin paikan päällä, onnettomuuspaikalla. Eli häh? Eihän tuossakaan ole mitään järkeä!
Jos sattumanvarainen kansalainen kaatuu tajuttomana sydänpysähtyneenä maahan vaikkapa sattumanvaraisen kaupungin torilla, niin tietysti häntä elvytetään paikan päällä yli 15 minuuttia, koska ei ambulanssia saada ihan mihin vain paikkaan alle 15 minuutissa. Mutta jalkapallon EM-kisojen stadioni ei ole "ihan mikä vain paikka"! Vaan sillä paikalla on useiden miljoonien eurojen edestä ihmishenkiä. Joten toisin sa
Aloittaja jatkaa...
Tuota minun ambulanssiviestiäni alapeukutetaan. Mutta mitä te itse toivoisitte itsellenne? Häh? Ihan oman henkenne pelastamiseksi? Jos kaupungin kaduilla kaadutte tajuttomina sydänpysähtyneinä maahan, niin kumpaa näistä toivotte:
1. Paikalle säntää 10 ensiapuhenkilöä jotka jatkavat paikan päällä ensiavun antamista yli 15 minuutin ajan?
2. Yhden minuutin sisällä teidät nostetaan ambulanssiin joka ajaa teidät sairaalaan alle 15 minuutissa?
Eli kumpi on parempi, niin? Ei kaikilla kansalaisilla ole varaa välittömään ambulanssikuljetukseen, jatkuvaan ambulanssipäivystykseen. Mutta satojen tuhansien eurojen arvoisella jalkapallopelaajalla pitäisi olla ambulanssi vieressä päivystämässä ihan jokaikisen pelin aikana, ihan koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja nyt minulle aloittajalle tuli mieleen vielä vähän lisää liittyen tuohon bonuskysymykseen eli nitron käyttämiseen sydänpysähdyspotilaalla. Jos nitroa annetaan niin annetaanko se piikillä ihan tavalliseen tapaan suoneen eli potilaan käsivarteen? Vai: annetaanko se joskus sellaisella COOL-tyylillä kuten Hollywood elokuvissa eli siten että se tökätään rinnasta läpi suoraan sydämeen?
Jokaisen EM-kisoissa pelaavan jalkapalloilijan hengen arvo on satoja tuhansia euroja. Joten kun kentällä on yli 20 pelaajaa niin siellä kentällä on selvästi yli 2 miljoonan euron edestä "ihmishenkiä". Joten jokaisella stadionilla pitäisi aina olla vähintään yksi lääkintähenkilö joka voi tarvittaessa välittömästi pistää piikin suoraan pelaajan sydämeen.
Nyt lottoamaan. Parempi mahdollisuus sulla saada lotossa 7 oikein, kun 20 pelaajalla pysähtyy sydän samaan aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja jatkaa...
Itseasiassa tuossa jalkapalloilija Eriksenin tapauksessa minua ihmetyttää kaikkein eniten eräs ihan toinen juttu. Nimittäin...
Kun Eriksen kaatui maahan, lääkintähenkilökunta säntäsi hänen luokseen, huomasi että hänen sydämensä oli pysähtynyt ja alkoi elvyttää häntä. Ja sitä elvytystä siinä paikan päällä jalkapallonkentällä jatkettiin ainaskin 15 minuuttia. Yli 15 minuutin ajan Erikseniä hoidettiin paikan päällä, onnettomuuspaikalla. Eli häh? Eihän tuossakaan ole mitään järkeä!
Jos sattumanvarainen kansalainen kaatuu tajuttomana sydänpysähtyneenä maahan vaikkapa sattumanvaraisen kaupungin torilla, niin tietysti häntä elvytetään paikan päällä yli 15 minuuttia, koska ei ambulanssia saada ihan mihin vain paikkaan alle 15 minuutissa. Mutta jalkapallon EM-kisojen stadioni ei ole "ihan mikä vain paikka"! Vaan sillä paikalla on useiden miljoonien eurojen edestä ihmishenkiä. Joten toisin sa
Tapahtuu mitä vaan missä vaan, potilasta ei aleta siirtämään ( kun vain vaikka vedestä rannalle) kunnes elintoiminnot siirron sallii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja jatkaa...
Itseasiassa tuossa jalkapalloilija Eriksenin tapauksessa minua ihmetyttää kaikkein eniten eräs ihan toinen juttu. Nimittäin...
Kun Eriksen kaatui maahan, lääkintähenkilökunta säntäsi hänen luokseen, huomasi että hänen sydämensä oli pysähtynyt ja alkoi elvyttää häntä. Ja sitä elvytystä siinä paikan päällä jalkapallonkentällä jatkettiin ainaskin 15 minuuttia. Yli 15 minuutin ajan Erikseniä hoidettiin paikan päällä, onnettomuuspaikalla. Eli häh? Eihän tuossakaan ole mitään järkeä!
Jos sattumanvarainen kansalainen kaatuu tajuttomana sydänpysähtyneenä maahan vaikkapa sattumanvaraisen kaupungin torilla, niin tietysti häntä elvytetään paikan päällä yli 15 minuuttia, koska ei ambulanssia saada ihan mihin vain paikkaan alle 15 minuutissa. Mutta jalkapallon EM-kisojen stadioni ei ole "ihan mikä vain paikka"! Vaan sillä paikalla on useiden milj
Lähtökohtaisesti sydänpysähdyksen saanut on kuollut ja ennuste lähes aina heikko. Kammiovärinä ja kammiotakykardia on ovat rytmejä joissa on paras ennuste ja ne isketään defibrillaattorilla. PEA ja asystole ovat huonomman ennusteen rytmejä eikä niissä defibrillaattorilla ole merkitystä.
Peruselvytys eli painelu ja hengityksen varmistaminen intubaatiolla antavat mahdollisuuden elimistölle saada happea elimiin mukaan lukien aivot. Jos peruselvytys on huonoa niin ei potilaalla ole oikein mahdollisuutta toipua. Ennuste on myös huonompi mitä pitempään menee sydämen käynnistymiseen sillä aivot eivät kestä hapettomuutta kuin pari minuuttia. Adrenaliinia voidaan antaa ja joskus siitä on hyötyä.
Kaupunkialueella ensihoidon pitäisi tavoittaa eloton alle kymmenen minuutin kuluessa niin että elottomuuden alku on nähty. Maaseudulla tämä ei ole mahdollista ja selviytyminen on siksi huonompaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja jatkaa...
Itseasiassa tuossa jalkapalloilija Eriksenin tapauksessa minua ihmetyttää kaikkein eniten eräs ihan toinen juttu. Nimittäin...
Kun Eriksen kaatui maahan, lääkintähenkilökunta säntäsi hänen luokseen, huomasi että hänen sydämensä oli pysähtynyt ja alkoi elvyttää häntä. Ja sitä elvytystä siinä paikan päällä jalkapallonkentällä jatkettiin ainaskin 15 minuuttia. Yli 15 minuutin ajan Erikseniä hoidettiin paikan päällä, onnettomuuspaikalla. Eli häh? Eihän tuossakaan ole mitään järkeä!
Jos sattumanvarainen kansalainen kaatuu tajuttomana sydänpysähtyneenä maahan vaikkapa sattumanvaraisen kaupungin torilla, niin tietysti häntä elvytetään paikan päällä yli 15 minuuttia, koska ei ambulanssia saada ihan mihin vain paikkaan alle 15 minuutissa. Mutta jalkapallon EM-kisojen stadioni ei ole "ihan mikä vain paikka"! Vaan sillä paikalla on useiden milj
Jos vaihtoehdossa 1 pystytään jatkamaan elvytystä koko ajan, kun taas vaihtoehdossa 2 elvytys joudutaan kokonaan keskeyttämään minuutin ajaksi kun siirretään ambulanssiin, niin vaihtoehto 1 kiitos.
Lyhyesti, defibrillaattori pysäyttää sydämen sähköisen kaaoksen hetkeksi, jolloin oma rytmi voi palautua.
Painelua silloin, kun sydämessä,ei ole lainkaan toimintaa.
80-luvulla naapurin "vanhempi" mies, lasten isä, sai sähköiskun korjattuaan virheellisesti itse sähköistä silitysrautaa tai mikä lie laite. Isä yritti käynnistää hänen sydäntä muutamilla iskuilla käsin, en tiedä miten, se ei onnistunut. Isku voisi toisaalta olla huono idea, jos se pahentaa tilannetta. Ehkä isällä oli joku tieto miten tehdään oikein se.
Ootko tosissasi, että viivästyttäisit ensiavun antoa 15 min., että pääsisit sairaalaan? Newsflash: 15 min jälkeen ei ole enää elvytettävää. Ottaisin 10 ammattilaista koska tahansa, koska ekat minuutit ratkaisevat.
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla naapurin "vanhempi" mies, lasten isä, sai sähköiskun korjattuaan virheellisesti itse sähköistä silitysrautaa tai mikä lie laite. Isä yritti käynnistää hänen sydäntä muutamilla iskuilla käsin, en tiedä miten, se ei onnistunut. Isku voisi toisaalta olla huono idea, jos se pahentaa tilannetta. Ehkä isällä oli joku tieto miten tehdään oikein se.
Ennen oli ohjeena jysäyttää nyrkillä muutaman kerran. Tässä tapauksessa se olisi kyllä voinut auttaakin.
Defibilaattori ei auta kaikissa sydänongelmissa. Sehän ei varsinaisesti käynnistä pysähtynyttä sydäntä vaan korjaa sydämen rytmiä.