Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Eikö sydämen käynnistämiseen käytetä AINA AINA AINA defibrillaattoria?

Vierailija
03.12.2023 |

Mulla tuli tämä kysymys nyt vain yhtäkkiä mieleen. Kun jostain kumman syystä muistin jalkapallon EM-kisat 2020/2021, joissa Suomen ensimmäisessä pelissä Tanskan pelaaja Christian Eriksen yhtäkkiä vaan kaatui tajuttomana maahan. Heti hänen kaatumisensa jälkeen oli selvää että hänen sydämensä oli pysähtynyt, joten niinpä lääkintähenkilökunta alkoi elvyttää häntä. Ja miten häntä elvytettiin? Käsin painellen! Miksi, häh, mitä järkee? Miksei käytetty defibrillaattoria?

Se oli jalkapallon EM-kisat, iso stadioni, kymmeniä tuhansia katsojia, paikalla lääkintähenkilökuntaa vaikka kuinka paljon, tuolla yhdellä jalkapallopelillä oli rahallista arvoa useiden miljoonien eurojen edestä,... joten ihan täysin varmasti stadionille oli käytettävissä defibrillaattori. Nyt kun googlasin sanan "defibrillaattori" niin huomaan että sen vähän niinkuin määritelmä on "sähköinen sydäniskuri". Niin, kun sydäntä tarvitsee iskemällä saada käynnistymään, niin siihen on ilmeisesti ainakin kaksi eri tapaa (paitsi jos joku hullu keksii muitakin tapoja), eli ne tavat; 1. mekaaninen iskeminen eli käsin paineleminen, 2. sähköinen iskeminen eli defibrillaattori.

Onko tuo sydämen sähköinen iskeminen aina parempi kuin sydämen mekaaninen iskeminen? Onko sähkölaite aina parempi kuin ihmisen käsi? Vai voiko olla tilanteita joissa lääkintähenkilökunta arvioi että he parhaiten onnistuvat pelastamaan potilaan hengen ilman sähkölaitteita, ihan omin käsin?

Ja vielä bonuskysymys: annetaanko tuollaiselle sydänpysähtyneelle potilaalle tuollaisessa tilanteessa välittömästi adrenaliinia ("nitroa") piikillä suoneen? Koska adrenaliinihan lisää/nopeuttaa/vahvistaa sydämen toimintaa. Joten jos sydän on pysähtynyt eli sydän ei toimi ollenkaan... niin adrenaliini lisäisi sydämen kykyä toimia edes vähän. Vai? Lisääkö adrenaliini pysähtyneen sydämen kykyä alkaa taas lyödä?

Kommentit (36)

Vierailija
21/36 |
03.12.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ensihoitajat nyt kuitenkin pelasti Eriksenin hengen ja hän pystyi palaamaan huippu-urheilijaksi. Niin oliko silti väärin pelastettu?

Vierailija
22/36 |
03.12.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap ei siis tiennyt peruselvytyksestä juurikaan mitään, kauheasti vain olettamuksia ja sinnepäin tietoa.

 

Johan jo alakoulussa opetetaan deffan perusperiaate sen antama sähköisku PYSÄYTTÄÄ sydämen kammiovärinässä. Tämän pysähdyksen jälkeen toivotaan ja odotellaan sinussolmukkeen ottavan vastaan sille luodun tehtävän (sinusrytmi)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/36 |
03.12.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Defibilaattori ei auta kaikissa sydänongelmissa. Sehän ei varsinaisesti käynnistä pysähtynyttä sydäntä vaan korjaa sydämen rytmiä.

Tämä. Jos sydän on pysähtynyt, siellä ei ole rytmiä mitä korjata ja deffalla ei oikeastaan tee mitään. Deffa on paikallaan, jos rytmi on ihan vinksin vonksin ja sydän lyö kuin ysärin puhelinmodeemi. Maallikkoa deffa toki auttaa, koska se lukee rytmin ja kertoo toimintaohjeet. 

Vierailija
24/36 |
03.12.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla naapurin "vanhempi" mies, lasten isä, sai sähköiskun korjattuaan virheellisesti itse sähköistä silitysrautaa tai mikä lie laite. Isä yritti käynnistää hänen sydäntä muutamilla iskuilla käsin, en tiedä miten, se ei onnistunut. Isku voisi toisaalta olla huono idea, jos se pahentaa tilannetta. Ehkä isällä oli joku tieto miten tehdään oikein se.

Ennen oli ohjeena jysäyttää nyrkillä muutaman kerran. Tässä tapauksessa se olisi kyllä voinut auttaakin.

KISSA tekee noin. Varmaan moni muukin eläin. Siis jos kissa kohtaa toisen kissan, kaverin, joka on tajuttomana maassa, niin kissa alkaa "jysäytellä käpälillään" eli painella tassuillaan sitä kaveria rinnasta, jotta kaverin henki pelastuisi. Tuo painelu on ilmeisesti jotain ihan peruseläimellistä toimintaa, perusbiologiaa. Yksi eläin, pyrkiessään pelastamaan toisen eläimen hengen, alkaa talloa sen eläimen rintaa. Siis peruseläimellinen hengenpelastus = rinnasta painelu. Mutta sitähän toivoisi, että nykyaikana, kun ihmiskunta on kehittynyt jo ihan muuksi kuin vain peruseläinkunnan jäseneksi, niin ihmisillä pitäisi olla jotain muitakin hengenpelastuskeinoja kuin vain se kaikista alkeellisin eläimellisin hengenpelastuskeino. Ei tarttisi enää painella, jos jotain parempaakin on jo keksitty.

Vierailija
25/36 |
03.12.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tapahtuu mitä vaan missä vaan, potilasta ei aleta siirtämään ( kun vain vaikka vedestä rannalle) kunnes elintoiminnot siirron sallii. 

Potilasta ei siirretä? Jos elintoiminnot eivät siirtoa salli? Eli potilasta ei nosteta maasta ylös ambulanssiin? Ei vaan niin missään nimessä nosteta? Jaa?

Elintoimintojen tarkistaminen vie useita sekunteja. Potilaan nostaminen ambulanssiin vie vain todella vähän sekunteja, siis paljon vähemmän aikaa kuin se elintoimintojen tarkistaminen. Kun se potilas on jo nostettu sinne ambulanssiin ja on jo matkalla sinne sairaalaan, niin siinä ambulanssin sisällä hänen elintoimintonsa voidaan sitten tarkistaa.

Siis, toistoa: potilaan siirtäminen, nostaminen, vie paljon vähemmän aikaa kuin potilaan elintoimintojen tarkistaminen. Potilaan nostaminen vie 5 sekuntia. Potilaan elintoimintojen tarkistamien vie 50 sekuntia. Ja nuo sekunnit ratkaisevat potilaan hengissä selviytymisen.

Joten, hengenlähtötilanteessa:

1. Nosta hukkuva potilas pois vedestä.

2. Nosta sydänpysähdyspotilas ambulanssiin.

3. Vasta ambulanssissa ala tarkistaa mitä kaikkea vikaa potilaassa on!

Mutta ilmeisesti tuo ei ole nykysairaanhoidon perusohjeitus, sääntö jonka mukaan jalkapallon ensihoitajat töitään tekevät. Ilmeisesti he tekevät töitään joidenkin ihan muiden periaatteiden mukaan. Sellaisten periaatteiden mukaan jossa vain tuhlataan aikaa kunnes hengenhädässä oleva jalkapalloilija vihdoin viimein saadaan sairaalaan.

Kenties pätevin tähän keskusteluun vastaava henkilö saattaisi olla esim: ensihoitolääkäri. Sen olen huomannut että ensihoitohoitajat (ambulanssityöntekijät) ovat ainakin 99% ajasta sikäli turhia, että he kyllä kykenevät tekemään työtehtävänsä, mutta he eivät kykene perustelemaan että miksi he tekevät työtehtävänsä, eivät kykene perustelemaan että miksi heidän työtehtävänsä ovat mukamas ne "kaikkein parhaat" tavat pelastaa asiakkaan henki. Yhdelläkään tapaamallani hoitajalla ei ole ikinä ollut kykyä perustella yhtikäs mitään. Ehkä/toivottavasti joillain lääkäreillä tuollainen kyky löytyy.

ap

Vierailija
26/36 |
03.12.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

En jaksanut lukea koko ketjua, joten joku ehkä jo vastannutkin.

Ensivaste on aina sitä, mitä kulloinkin käsillä on. Ensin aloitettiin painelulla, ja kyllä sinne deffakin tuotiin, kun komentoketju ylsi sinne saakka.

Asystoleen ei deffa auta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/36 |
03.12.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ap ei siis tiennyt peruselvytyksestä juurikaan mitään, kauheasti vain olettamuksia ja sinnepäin tietoa.

 

Johan jo alakoulussa opetetaan deffan perusperiaate sen antama sähköisku PYSÄYTTÄÄ sydämen kammiovärinässä. Tämän pysähdyksen jälkeen toivotaan ja odotellaan sinussolmukkeen ottavan vastaan sille luodun tehtävän (sinusrytmi)

Tähän vielä lisänä, että sydäntä sähköistää monta varajärjestelmää sinussolmukkeen lisäksi, joten muukin rytmi, joka pumppaa verta eteenpäin on väliaikaisesti ok, mutta toki sinusrytmi on tavoite.

Vierailija
28/36 |
03.12.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

No ei heillä ole aikaa perustella kaltaisellesi juntille, kun pitää se potilas hoitaa ensin kuntoon. Asioiden selvittäminen ja perustelu sinulle olisi pois siltä hoidettavalta potilaalta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/36 |
03.12.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun Beatlesin laulajaa eli John Lennonia ammuttiin New Yorkissa revorverilla aika monta luotia rintakehään ja muuallekin keskivartaloon niin poliisi vei hänet poliisiautolla sairaalaan. Ja mitä siellä sairaalassa ensihoitolääkäri Lennonille teki, epätoivoisena yrityksenä pelastaa Lennonin henki? Lääkäri avasi veitsellä Lennonin rintakehän, pisti kätensä Lennonin sisään, ja alkoi kädellään painella Lennonin sydäntä. Tuo oli sen ensihoitolääkärin tapa antaa Lennonille ensiapua, tapa yrittää saada Lennonin sydän taas lyömään.

Väitän että kentällä, missä vain sairaalan ulkopuolella, ei yksikään ensihoidon työntekijä, siis ei yksikään ensihoitaja tai ensilääkäri tai ensikukalie... ei käytä tuollaista kaikkein radikaaleinta tekniikkaa potilaan hengen pelastamiseksi. Niitä radikaaleimpia tekniikoita käytetään ainoastaan sairaalan sisällä.

Joku muu saa sitten arvioida että onko niistä kaikkein radikaaleimmista tekniikoista mitään hyötä, onko niissä mitään järkeä. Mutta jos niitä kaikista radikaaleimpia tekniikoita meinataan käyttää, niin tärkeintä on se että se potilas saadaan mahdollisimman nopeasti paikkaan jossa niitä voidaan käyttää, eli mahdollisimman nopeasti sairaalaan!

ap

Vierailija
30/36 |
03.12.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

AP, toivottavasti et ihan tosissasi kysele tällaisia yleistietoon kuuluvia juttuja. Ei, kaikkien ei tarvi tietää erilaisia sydänongelmia, mutta kaikkien pitää tietää että paineluelvytys ja defibrillaattori ovat eri asioita. Ja että potilasta ei tietenkään lähdetä siirtämään jos hän ei ole vielä siinä kunnossa että siirtää voi. Ja näihinkin kysymyksiin saa googlaamalla kunnon vastaukset - opiskele ne niin tiedät.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/36 |
03.12.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tapahtuu mitä vaan missä vaan, potilasta ei aleta siirtämään ( kun vain vaikka vedestä rannalle) kunnes elintoiminnot siirron sallii. 

Potilasta ei siirretä? Jos elintoiminnot eivät siirtoa salli? Eli potilasta ei nosteta maasta ylös ambulanssiin? Ei vaan niin missään nimessä nosteta? Jaa?

Elintoimintojen tarkistaminen vie useita sekunteja. Potilaan nostaminen ambulanssiin vie vain todella vähän sekunteja, siis paljon vähemmän aikaa kuin se elintoimintojen tarkistaminen. Kun se potilas on jo nostettu sinne ambulanssiin ja on jo matkalla sinne sairaalaan, niin siinä ambulanssin sisällä hänen elintoimintonsa voidaan sitten tarkistaa.

Siis, toistoa: potilaan siirtäminen, nostaminen, vie paljon vähemmän aikaa kuin potilaan elintoimintojen tarkistaminen. Potilaan nostaminen vie 5 sekuntia. Potilaan elintoimintojen tarkistamien vie 50 sekuntia. Ja nuo sekunnit ratka

Ei. Hukkuva nostetaan vedestä ja elvytys aloitetaan siinä rannalla. Vasta kun potilas on saatu stabiilimpaan tilaan, hänet voidaan siirtää ambulanssiin.

Vierailija
32/36 |
03.12.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

1 termi: ABCDE eli airways, breathing, circulation, disability, everything else. Ensihoidon, päivystyksen ja kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten protokolla elintoimintojen tarkistukseen, jotka on tarkistettava jokaikiseltä potilaalta. Ap:lle tiedoksi, että elottomuuden toteamiseen ei kulu 50 sekkaa vaan 5 sekkaa, sillä jokainen hengittämätön ihminen on eloton ja on aloitettava välitön paineluelvytys. Aivot kestää verenkierron pysähdystä max muutaman minuutin eli viiveitä elvytyksen aloituksessa ei saa tästä syystä tulla. Jos potilas ei hengitä, aloitetaan elvytys ja kytkeminen monitoriin tehdään elvytyksen aikana. Myös henitysteiden turvaaminen intuboimalla tehdään elvytyksen aikana. Kaikki hoitotoimet voidaan tehdä lanssin ulkopuolella, siellä on yleensä enemmän tilaakin kuin lanssissa. Kun hengitys on turvattu ja tehokas elvytys käynnissä, voidaan potilas siirtää ambulanssiin siirtoa varten, mikäli siirto elvyttäem nähdään mielekkääksi. Suurenergisten vammapotilaiden kohdalla on huomoioitava, ettei siirtoa lanssiin saa tehdä ennen rangan stabilointia tyhjiöpatjoilla ja kaulurilla. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/36 |
03.12.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tapahtuu mitä vaan missä vaan, potilasta ei aleta siirtämään ( kun vain vaikka vedestä rannalle) kunnes elintoiminnot siirron sallii. 

Potilasta ei siirretä? Jos elintoiminnot eivät siirtoa salli? Eli potilasta ei nosteta maasta ylös ambulanssiin? Ei vaan niin missään nimessä nosteta? Jaa?

Elintoimintojen tarkistaminen vie useita sekunteja. Potilaan nostaminen ambulanssiin vie vain todella vähän sekunteja, siis paljon vähemmän aikaa kuin se elintoimintojen tarkistaminen. Kun se potilas on jo nostettu sinne ambulanssiin ja on jo matkalla sinne sairaalaan, niin siinä ambulanssin sisällä hänen elintoimintonsa voidaan sitten tarkistaa.

Siis, toistoa: potilaan siirtäminen, nostaminen, vie paljon vähemmän aikaa kuin potilaan elintoimintojen tarkistaminen. Potilaan nostaminen vie 5 sekuntia. Potilaan elintoimintojen tarkistamien vie 50 sekuntia. Ja nuo sekunnit ratka

Kovasti olet varma, että ammattilaiset tekevät väärin ja muut ammattilaiset perustelevat väärin, vailla itselläsi ei kyllä ole mikään fakta hallussa. Voit aloitella googlettelemalla elvytyksestä löytyvät tiedeartikkelit, täällä on jo maallikolle riittävän hyvin perusteltu toimintatavat kyllä. Sitä paineluelvytystä ei liikkuvassa ambulanssissa pysty tehokaasti tekemään eli jos se on sinun hoitotahtosi niin ruumiskuljetushan se on, jos kieltäydyt kategorisesti elvytyksestä. Idea on kuljettaa sinut hengissä sairaalaan, missä se perussyy sydänpysähdykselle voidaan ehkä hoitaa, esim ohitusleikkauksella.

Vierailija
34/36 |
03.12.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap on täysin elvytyksestä  ymmärtämätön jankkaaja. Rasittava ketju näin hoitajan näkökulmasta.  

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/36 |
03.12.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja jatkaa...

Itseasiassa tuossa jalkapalloilija Eriksenin tapauksessa minua ihmetyttää kaikkein eniten eräs ihan toinen juttu. Nimittäin...

Kun Eriksen kaatui maahan, lääkintähenkilökunta säntäsi hänen luokseen, huomasi että hänen sydämensä oli pysähtynyt ja alkoi elvyttää häntä. Ja sitä elvytystä siinä paikan päällä jalkapallonkentällä jatkettiin ainaskin 15 minuuttia. Yli 15 minuutin ajan Erikseniä hoidettiin paikan päällä, onnettomuuspaikalla. Eli häh? Eihän tuossakaan ole mitään järkeä!

Jos sattumanvarainen kansalainen kaatuu tajuttomana sydänpysähtyneenä maahan vaikkapa sattumanvaraisen kaupungin torilla, niin tietysti häntä elvytetään paikan päällä yli 15 minuuttia, koska ei ambulanssia saada ihan mihin vain paikkaan alle 15 minuutissa. Mutta jalkapallon EM-kisojen stadioni ei ole "ihan mikä vain paikka"! Vaan sillä paikalla on useiden miljoonien eurojen edestä ihmishenkiä. Joten toisin sa

Sitä samaa peruselvytystä ne olis tehneet siellä ambulanssissakin. Paitsi että nurmikentällä sen antaminen on helpompaa kuin liikkuvassa autossa. Kentällä on useita henkilöitä, jotta apua antavaa voidaan vaihtaa kun toinen väsyy. Ambulanssissa jos romahdat, niin auto pysäytetään ja elvytystä jatketaan parkissa.

Autoon ei ihmistä laiteta, ennenkuin potilas kestää matkan sairaalaan asti.

Vierailija
36/36 |
03.12.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sitä samaa peruselvytystä ne olis tehneet siellä ambulanssissakin. Paitsi että nurmikentällä sen antaminen on helpompaa kuin liikkuvassa autossa. Kentällä on useita henkilöitä, jotta apua antavaa voidaan vaihtaa kun toinen väsyy. Ambulanssissa jos romahdat, niin auto pysäytetään ja elvytystä jatketaan parkissa.

Autoon ei ihmistä laiteta, ennenkuin potilas kestää matkan sairaalaan asti.  

Potilaan täytyy "kestää" ambulanssikuljetus ennenkuin potilas ambulanssiin pistetään? Tuota en tiennyt. Nyt tiedän, kiitos tämän tekemäni aloituksen, joten jopas oli opettavainen aloitus minulle.

Aikoinaan olin sammuttamassa metsäpaloja Venäjällä. Siellä oli metsäpalojen sammuttamisen "ensihoitohenkilöillä" mukana "oksentamisenpysäyttämisgeeliä". Se oli sellanen hammastahnatuubin näköinen tuubi joka oli täynnä tosi paksua geeliä. Paitsi että hammastahnaa on tuubissa ehkä 150 ml, mutta sitä oksentamisenpysäyttämisgeeliä oli tuubissa melkein puoli litraa eli aivan jumalattoman suuri tuubi. Jos joku metsäpalojensammuttaja siellä huitsin nevadassa, keskellä erämaata, kaukana jumalana selän takana, sairastui tosi pahasti jonkinlaiseen vatsatautiin, niin ei häntä voitu alkaa kuljettaa useiden tuntien ajan yhtään minnekään kohti yhtään mitään sairaalaa... jos edelleen oli se riski että hän vain oksentelisi sen koko kuljetuksen ajan. Joten niinpä ennen sairaankuljetusta: tuon sairaan ihmisen piti niellä kurkusta alas se kokonainen tuubillinen oksentamisenpysäyttämisgeeliä. Kun hänen vatsansa oli täpötäynnä, melkeinpä 500ml, jotain superpaksua geeliä, niin hän ei enää mitenkään kyennyt oksentamaan, ei enää tosi moneen tuntiin, hänen vatsansa ei kyennyt laukaisemaan oksentamistoimintoa. Ja niinpä häntä saatettiin alkaa sairaankuljettamaan, häntä saatettiin alkaa kantaa paareilla pois sieltä ryteiköstä, jee!

Niin: tiesin jo että ääriolosuhteissa kuten Venäjän metsäpalot ja muutkin erämaaryteikköolosuhteet, niissä on tiettyjä kriteereitä joiden täytyy täyttyä ennen kuin potilasta voi alkaa kuljettaa kohti sairaalaa tai kuljettaa ylipäänsä ensinkään minnekään. En tiennyt että tuollaisia kuljetuskriteereitä on olemassa myös ihan normaaleissa arkisissa elinoloissa, jopa moderneissa kaupunkiolosuhteissa. Nyt tiedän, kiitos sinun.

ap

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän viisi kolme