Koko elämä yksin

Olen 29v mies enkä tule koskaan elämäni aikana seurustelemaan, koska en yksinkertaisesti saa ketään. Säästän teidät tilanteen yksityiskohdilta, koska niillä ei ole väliä. Kannattaa uskoa kun sanon, että toivo on menetetty.

Mutta tässä piilee tilanteen kääntöpuoli:

En tule koskaan satuttamaan ketään. Kukaan ei tule ikinä kiintymään minuun, rakastamaan minua tai odottamaan minulta mitään. Olen kuin aave joka harhailee maailmassa ja lipuu ihmisjoukossa ihmisten ohitse huomaamatta. En ole osa kenenkään elämää eikä minulla ole paikkaa kenenkään sydämessä.

Kenenkään sydän ei siis tule koskaan särkymään takiani eikä kukaan joudu ikinä kokemaan kaipauksen tuomaa tuskaa takiani. Tämä on sinänsä hyvin kaunista ja monesti itkun lomassa saatan jopa hieman hymyillä kun muistan tämän.