Oikeesti, mulla on ihan varmasti tän palstan paskin elämä
ei mee hyvin meikäläisellä. Lasten isä kuvioissa vaan sen takia, koska teen vuorotyötä. en saa itseäni irroitettua nykyisestä paskasta työstä. Lasten kanssa vaikeaa, vanhemmalla ylipainoa, en pysty aamuisin kontrolloimaan mitä syö, kun isänsä laittaa kouluun, sama iltapäivänä ja iltaisin, kun olen töissä. Elämä on vaan paskaa, en arvosta yhtään lasten isää, itseasiassa häpeän sitä. En tunne eläväni, "olen vain". Joskus aikoinaan tuli sellaisia onnistumisen tunteita ja riemuja, mihin ne on kadonneet?
Kommentit (3)
ei oo sellaista, on vaan vitutusta, uupumusta jne... tuntuu että ei riitä niille kaikille kelle pitäs
On sitä muitakin joilla kurjaa. Menetyksiä, riitoja, sairauksia, ankeutta..
Mullakin on, mutta olisin kyllä iloinen, jos lasten isästä olisi joskus jotakin apua, vaan eipä ole.
Olisipa minulla työpaikka, jossa näkee ihmisiä, niin en olisi niin yksinäinen.
Mutta nyt olen aloittanut masislääkkeet, toivotaan, että auttaa.
Sinullekin suosittelen käyntiä lääkärissä, jos jatkuvasti tuntuu tuolta.