Kyllä olen kateellinen! Täytän ens keväänä 42vuotta
ja pikku vauvoja ei enää tule.Mikä virka mulla on enää vaimona? En jaksaisi kyllä olla pelkkä panopuu..en ole edes tyhmä.Keksikää mulle tekemistä!
Kommentit (6)
Itse olen kohta kolmekymppinen ja odotan innolla aikaa, kun olen nelikymppinen (ei elämässäni nytkään mitään varsinaista vikaa ole, mutta...)
Sun ikäisenä lapseni ovat jo isoja, esikoinen täysi-ikäinen, kuopuskin jo 15 v.
ja mielikuvissani mä elän silloin helppoa elämää! Käyn lenkillä kun huvittaa (ei tarvi aina soitella lastenvahtia tai kytätä onko mies siinä vuorossa töissä että voi vahtia lenkin ajan), yöni nukun ilman viereen kömpiviä pikkupotkijoita/yöherättelyjä, olohuone ja keittiö ei enää ole sekunnissa täynnä pikkuleluja ja legoja, eikä kukaan kaiva huonekasveista multaa olohuoneen ryijymatolle tms. ketään ei myöskään tarvitse kantaa hiki selkää pitkin valuen rappusissa samalla, kuin raahaa painavia kauppakasseja...
Mä aion tuon ikäisenä harrastaa kaikenlaista, matkustella, laittaa kotia, käydä kylpylöissä ja kauneushoidoissa, leffoissa, teatterissa, ystävien kanssa kahvilla, viettää rauhallisia koti-iltoja siististä kodista nauttien yms.
Odotan innolla!
pointti on tehdä lapsia! Ja tosi hirveältä kuulostaa sinun kokemuksesi myös seksielämästänne.
Lapset ovat toki elämän rikkaus ja monelle se tärkein asia, mitä ihminen tekee/saa aikaiseksi, mutta aika surullista, jos ne ovat elämän AINOA tarkoitus ja tarve.
Ööh, mitäs jos nyt, saatuasi jo kokea sen lastenkasvatuksen ja pikkulapsiajat, nauttisit parisuhteestasi (ja muuten myös siitä parisuhdeseksistä ilman lisääntymispaineita/ehkäisytarvetta), matkustelisit, harrastaisit, toteuttaisit itseäsi, kehittyisit urallasi, tapaisit ystäviäsi, kiinnostuisit uusista asioista, sivistäisit itseäsi, katselisit maailmaa, tutkiskelisit itseäsi...Mahdollisuudet ovat lukemattomat!
Jos suomalainen nainen elää keskimäärin 80-vuotiaaksi, ja lastenteko- ja kasvatus vie siitä ehkä 20 vuotta, niin meinaatko tosiaan, että ne muut 60 vuotta elämääsi ovat tyhjää täynnä?!? - Sun ongelmasi ei silloin tosiaankaan ole biologisen kellon käyminen vähiin vaan asenteesi ja elämännäkemyksesi, jotka ovat suoraan sanottuna aika köyhät ja yksioikoiset.
Vaihda paikkakuntaa?