Lue keskustelun säännöt.
Kun puolison suku ei hyväksy
02.11.2023 |
Olemme olleet puolisoni kanssa jo useita vuosia yhdessä, ja parisuhteemme voi hyvin. Puolisollani on kuitenkin ollut menneisyydessään useampi myrkyllinen parisuhde ja riitaisa ero. Tämä on näkynyt siinä, etteivät puolisoni sukulaiset ole olleet halukkaita tutustumaan minuun ollenkaan (osa heistä oli ilmaissut jo suhteemme alussa, etteivät usko tämänkään parisuhteen kestävän). Kun näen heitä, yritän avata keskustelua eri tavoin, mutta he käyttäytyvät ikään kuin minua ei olisikaan. Joskus he vastaavat minulle lyhyesti, joskus eivät vastaa mitään ja saattavat poistua tilanteesta. Viimeisimmällä kerralla, kun näin heitä, tilanne tuntui vain pahentuneen entisestään. Puolisonikin on huomannut tämän, ja asia harmittaa häntä kovasti.
Taas olisi tulossa tilaisuuksia tavata puolisoni sukua, mutta puolisoni ehdotti jo, etten tulisi hänen mukaansa ollenkaan. Ymmärrän tämän ehdotuksen, koska hän haluaa kyllä tavata sukulaisiaan jotka kohtelevat häntä edelleen normaalisti, mutta hänestäkään ei ole kivaa katsoa sitä kuinka minut ignoorataan heidän toimestaan.
Vaikeaa tässä on, kun puolisonikin on sanonut jo useamman kerran toivovansa, että meidän parisuhteemme hyväksyttäisiin ja ettei minua verrattaisi hänen entisiin puolisoihinsa. Siksi en tiedä, olisiko oikea vaihtoehto vain mennä aina paikalle ja tulla kerta toisensa jälkeen torjutuksi, vai olisiko parempi nyt pysyä poissa ja antaa näille ihmisille lisää vuosia aikaa sulatella tämän parisuhteen olemassaoloa. Uskon, että jos alan vältellä hänen sukulaistensa kohtaamista, saan vältellä heitä koko loppuelämäni, jotta he voivat jatkossakin suhtautua puolisooni ikään kuin hän ei olisikaan parisuhteessa.
Mitä te tekisitte tässä tilanteessa? Kohtaisitteko puolison sukua edelleen yrittäen avata keskustelua, vai jättäytyisittekö sivuun?
Kommentit (50)
Älä anna miehesi olla tossukka.
Pyydä ottamaan asia hyvin painokkaasti esille että olet poikkeuksellinen aarre, hänen suuri ilo ja sukulaisten on ymmärrettävä tämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen elänyt saman asian kanssa jo yli 10v enkä edes ajattele hänen sukulaisiaan. Jos ei kyetä puhumaan suoraan asioista niin sitten ei puhuta. Ei ole meidän suhdetta mitenkään varjostanut tämä. On perhe johon syntyy ja perhe jonka valitsee. Jälkimmäinen menee aina edelle.
Mitä väliä? Älkää olko tekemisissä.
Vierailija kirjoitti:
Älä anna miehesi olla tossukka.
Pyydä ottamaan asia hyvin painokkaasti esille että olet poikkeuksellinen aarre, hänen suuri ilo ja sukulaisten on ymmärrettävä tämä.
Mutta kun niitä ihania aarteita on kai jonossa jo esitelty suvulle ja hävinneet sitten? Ja jos on elatusmaksujakin monelle taholle . Tietysti nyt uusin on sijaiskärsijä vaikka viriili adhd sukulaisena kestetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sille voi mitään, jos toiset ei hyväksy. Väkisin ei hyväksyntää saa milloinkaan. Asian kanssa vaan pitää osaa elää ja olla itse tilanteen yläpuolella. Tärkeintä on se, että sinulla on välit miehesi kanssa hyvin, ja anna suvun olla keskenään. Jos alat pakottamaan toisia pitämään itsestäsi, niin pahennat vaan tilannetta entisestään. Tuollaiset idiootit kannattaa jättää omaan maailmaansa ja elää itse paremmin. Jos pitää tavata, niin olet itse asiallisen kohtelias, etkä ala tyrkyttämään tai vakuuttelemaan itseäsi. Sinulla on parisuhde miehesi kanssa ja sukua ei tarvitse sekoittaa siihen enempää kuin mitä joskus on vähän pakko sietää hetken aikaa.
Nimimerkillä "Kokemusta on".
Niin, olet sijaiskärsijän roolissa. Mutta kyllä sun miehessä jotain vikaa on, jos aiempien suhteiden aikaan ollaan menty koko suvun kanssa selvittelemään riitoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voiko siis tälläinen henkilö muuttua? Esim tiedän miehen jolla oli kahdet lapset takana, tuntemani henkilö miehen kolmannesta liitosta, lähti siitä, meni uusperheen avoliitossa isäksi ja siitti kaksi lasta, lähti siitä avoliittoon , nyt kuulemma on yli kuuskymppinen sinkku, mutta kaitpa vaan nainen hakusessa. Sukunsa varmaan kestää hänet, tämä tuntemani samoin isänsä mutta ei sisaruspuoliaan ja näiden äitejä. Eikä ole alkoholilla osuutta asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei sille voi mitään, jos toiset ei hyväksy. Väkisin ei hyväksyntää saa milloinkaan. Asian kanssa vaan pitää osaa elää ja olla itse tilanteen yläpuolella. Tärkeintä on se, että sinulla on välit miehesi kanssa hyvin, ja anna suvun olla keskenään. Jos alat pakottamaan toisia pitämään itsestäsi, niin pahennat vaan tilannetta entisestään. Tuollaiset idiootit kannattaa jättää omaan maailmaansa ja elää itse paremmin. Jos pitää tavata, niin olet itse asiallisen kohtelias, etkä ala tyrkyttämään tai vakuuttelemaan itseäsi. Sinulla on parisuhde miehesi kanssa ja sukua ei tarvitse sekoittaa siihen enempää kuin mitä joskus on vähän pakko sietää hetken aikaa.
Nimimerkillä "Kokemusta on".
Ilmiselvästi mies tässä on sekoittanut sukunsa omiin riitoihinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen elänyt saman asian kanssa jo yli 10v enkä edes ajattele hänen sukulaisiaan. Jos ei kyetä puhumaan suoraan asioista niin sitten ei puhuta. Ei ole meidän suhdetta mitenkään varjostanut tämä. On perhe johon syntyy ja perhe jonka valitsee. Jälkimmäinen menee aina edelle.
Tuossa pitää vaan sen puolisonkin ajatella samoin. Muutoin ei toimi.
Mitenkä ihmeessä voisikaan toisten suhtautumiseen vaikuttaa väkisin. Ajattele kuinka paljon helpompaa jos ei tarvitse olla missään tekemisissä ja riittää enemmän aikaa omalle suvulle. Väkisin ei kannata yrittää yhtään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko ukkeli käynyt näyttämässä kuukauden välein uutta elämänsä rakkautta? Suku kyllästynyt ja halu tehdä lähempää tuttavuutta karissut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen elänyt saman asian kanssa jo yli 10v enkä edes ajattele hänen sukulaisiaan. Jos ei kyetä puhumaan suoraan asioista niin sitten ei puhuta. Ei ole meidän suhdetta mitenkään varjostanut tämä. On perhe johon syntyy ja perhe jonka valitsee. Jälkimmäinen menee aina edelle.
Tuossa pitää vaan sen puolisonkin ajatella samoin. Muutoin ei toimi.
No tuskin se olisi kymmentä vuotta toiminut jos ei ajattelisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sille voi mitään, jos toiset ei hyväksy. Väkisin ei hyväksyntää saa milloinkaan. Asian kanssa vaan pitää osaa elää ja olla itse tilanteen yläpuolella. Tärkeintä on se, että sinulla on välit miehesi kanssa hyvin, ja anna suvun olla keskenään. Jos alat pakottamaan toisia pitämään itsestäsi, niin pahennat vaan tilannetta entisestään. Tuollaiset idiootit kannattaa jättää omaan maailmaansa ja elää itse paremmin. Jos pitää tavata, niin olet itse asiallisen kohtelias, etkä ala tyrkyttämään tai vakuuttelemaan itseäsi. Sinulla on parisuhde miehesi kanssa ja sukua ei tarvitse sekoittaa siihen enempää kuin mitä joskus on vähän pakko sietää hetken aikaa.
Nimimerkillä "Kokemusta on".
Ilmiselvästi mies tässä on sekoittanut sukunsa omiin riitoihinsa.
Olet ihan selvästi täysin pihalla kuin lumiukko tämän asian suhteen. Et tiedä tästä tilanteesta paskan vertaa.
Onko teillä lapsia? Onko miehellä monta sisarusta, veljiä vai pelkkiä siskoja? Appivanhemmat elossa? Sekin vaikuttaa.
Mieheni suku ei pidä minusta, enkä minä todellakaan pidä heistä. En ole ollut missään tekemisissä yli 20 vuoteen. Miksi pitäisi? Eivät ole minun sukulaisiani.
Vierailija kirjoitti:
Mitenkä ihmeessä voisikaan toisten suhtautumiseen vaikuttaa väkisin. Ajattele kuinka paljon helpompaa jos ei tarvitse olla missään tekemisissä ja riittää enemmän aikaa omalle suvulle. Väkisin ei kannata yrittää yhtään mitään.
Muistan kun puolisoni sisko sanoi että hänen pitää valita meidän välillä ja että minun on tultava toimeen heidän kanssaan. No, puoliso ei alentunut noihin valinta kommentteihin vastaamaan ja kertaakaan en ole hänen perhettään tavannut sen jälkeen. Eikö suhteessa ole ongelmia. Asia ei ole vaivannut kumpaakaan, ja viimeksi siitä puhuttu silloin kun sisko alkoi sekoilemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sille voi mitään, jos toiset ei hyväksy. Väkisin ei hyväksyntää saa milloinkaan. Asian kanssa vaan pitää osaa elää ja olla itse tilanteen yläpuolella. Tärkeintä on se, että sinulla on välit miehesi kanssa hyvin, ja anna suvun olla keskenään. Jos alat pakottamaan toisia pitämään itsestäsi, niin pahennat vaan tilannetta entisestään. Tuollaiset idiootit kannattaa jättää omaan maailmaansa ja elää itse paremmin. Jos pitää tavata, niin olet itse asiallisen kohtelias, etkä ala tyrkyttämään tai vakuuttelemaan itseäsi. Sinulla on parisuhde miehesi kanssa ja sukua ei tarvitse sekoittaa siihen enempää kuin mitä joskus on vähän pakko sietää hetken aikaa.
Nimimerkillä "Kokemusta on".
Ilmiselvästi mies tässä on sekoittanut sukunsa omiin riitoihinsa.
Olet ihan selvästi täysin pih
Luen ja ymmärrän aloituksen. Siinä sanotaan selvästi, että suku on joutunut olemaan/kuuntelemaan miehen riitaisia parisuhteita.
Vierailija kirjoitti:
Älä anna miehesi olla tossukka.
Pyydä ottamaan asia hyvin painokkaasti esille että olet poikkeuksellinen aarre, hänen suuri ilo ja sukulaisten on ymmärrettävä tämä.
Ei tuota pitäisi joutua pyytämään. Puolison pitäisi aidosti ja itse haluta pitää huoli, että ap hyväksytään. Ilman, että ap joutuu pyytämään ja vaatimaan mieheltä hänen puolustamistaan.
Tuo on puolisosi tehtävä raivata sinulle tilaa ja arvostusta.
Hänen velvollisuutensa on tehdä vaatimus niin isoksi kuin tarvitsee. Hän on valinnut sinut!