Miksi joillakin aloilla ihmisiä suorastaan revitään koulun penkiltä töihin, mutta joillakin aloilla vastavalmistuneille ei tahdo millään löy
https://www.is.fi/menaiset/tyo-ja-raha/art-2000009922319.html
Miksi joillakin aloilla toiset vastavalmistuneet revitään töihin ja toiset jäävät työttömäksi omasta aktiivisuudestaan riippumatta?
Melinin mukaan vastaus on monen asian summa. Suomessa on tapahtunut työmarkkinasiirtymä maataloudesta ja teollisuudesta palveluluihin.
– Erilaiset palvelusektorin tehtävät sekä julkisella että yksityisissä palveluissa ovat lisääntyneet valtavasti. Lisäksi koulutustaso on noussut ja erityisesti akateemisen työvoiman tarve on lisääntynyt.
Yksi ongelma on se, että osa työikäisistä asuu eri paikoissa kuin missä työt ovat.
– Suomessa on alueellisesti hyvin kattava koulutusjärjestelmä ja ihmisiä koulutetaan eri puolella maata. Mutta työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla ja Pirkanmaalla on ihan erilainen kuin vaikkapa Etelä-Karjalassa tai Kainuussa.
Yksi iso ala, jonka opiskelijat revitty kesken opintojen töihin, on teknologia-ala. Melin tuntee it-alan tilanteen erityisen hyvin, sillä hänellä on parhaillaan käynnissä alaan liittyvä tutkimus.
– It-sektorilla on tapahtunut nopeaa kasvua, ja osaajat viedään käsistä. Ohjelmistoinsinöörit halutaan työelämään jo ennen kanditutkintoa. Heille tarjotaan vakituista työtä suunnilleen jo kolmannen opintovuoden kohdalla. Myös ammattikorkeakoulusta valmistuville riittää töitä, Melin kertoo.
Hän huomauttaa silti, että talouden alamäki vaikuttaa nyt moneen alaan.
– It-sektori ei enää rekrytoi samaan tapaan kuin ennen, ja jotkut isot firmat ovat aloittaneet muutosneuvottelut.
Teknologia-alalla, sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla sekä esimerkiksi kaupan alalla työllistymisnäkymät ovat hyvät, mutta humanistisilla ja taidealoille on jo pitkään ollut vaikea työllistyä.
– Humanistisilla aloilla ja taidealoilla on paljon aloituspaikkoja. Näillä aloilla työllistyminen tapahtuu viiveellä, ja työttömyysongelma on paljon pahempi kuin vaikkapa lääketieteessä, tekniikassa ja oikeustieteissä, Melin sanoo.
Kommentit (9)
Harjoittelupaikan saaminen ja opiskeluista työelämään siirtyminen on tärkeä vaihe.
– Se on hyvin tärkeä murroskohta ihmisen elämässä. On tilastollista näyttöä, että sellaisilla ihmisillä, joilla on opiskeluaikaista työkokemusta ja jalka valmiiksi oven raossa, työura on yleensä vakaampi ja kenties nousujohteisempi kuin sellaisten, joiden siirtyminen työmarkkinoille viivästyy.
15 ammattia, joissa on ylitarjontaa työvoimasta
Yleissihteerit
Vaatturit, pukuompelijat, turkkurit yms.
Toimittajat
Mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat
Graafiset ja multimediasuunnittelijat
Johdon sihteerit ja osastosihteerit
Yhteiskunta- ja kulttuuritutkijat
Huonekalupuusepät
Tuote- ja vaatesuunnittelijat
Painajat
Tieto- ja viestintäteknologian asentajat, korjaajat
Muut taide- ja kulttuurialan asiantuntijat
Jälkikäsittelijät ja sitomotyöntekijät
Painopinnanvalmistajat
Kirjastotyöntekijät
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Ammattibarometri 2022
Vierailija wrote:
Melinin mukaan kyse on kohtaanto-ongelmasta: työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.
– Ihmisiä koulutetaan työmarkkinoita varten, mutta ihminen itse tekee yksilöllisiä valintoja.
Tämän takia juurikin oppisopimusta pitäisi ehdottomasti laajentaa lisää, mitä oppisopimus paikkoja katsellut niin tosi vähän niitä on ja ne alat/työtehtävät mihin niitä on niin ne ovat huonoja.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Melinin mukaan kyse on kohtaanto-ongelmasta: työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.
– Ihmisiä koulutetaan työmarkkinoita varten, mutta ihminen itse tekee yksilöllisiä valintoja.
Tämän takia juurikin oppisopimusta pitäisi ehdottomasti laajentaa lisää, mitä oppisopimus paikkoja katsellut niin tosi vähän niitä on ja ne alat/työtehtävät mihin niitä on niin ne ovat huonoja.
Laitoshuoltajaksi. Ei ole töistä puutetta
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Melinin mukaan kyse on kohtaanto-ongelmasta: työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.
– Ihmisiä koulutetaan työmarkkinoita varten, mutta ihminen itse tekee yksilöllisiä valintoja.
Tämän takia juurikin oppisopimusta pitäisi ehdottomasti laajentaa lisää, mitä oppisopimus paikkoja katsellut niin tosi vähän niitä on ja ne alat/työtehtävät mihin niitä on niin ne ovat huonoja.
Itseasiassa monet firmat tyrkyttää oppisopimuskoulutusta amiksessa opiskeleville. Myös aloilla joilla näyttäisi olevan ylitarjontaa koulutetusta työvoimasta.
Miksi humanistiselle ja taidealoille koulutetaan porukkaa työttömäksi? Aloituspaikkamäärät alemmas vastaamaan työvoiman tarvetta.
Koulujen opinnonohjausta tulisi parantaa ja kehittää. Ohjata tolloja aloille joilla työllistymisnäkymät ovat paremmat .
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Melinin mukaan kyse on kohtaanto-ongelmasta: työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.
– Ihmisiä koulutetaan työmarkkinoita varten, mutta ihminen itse tekee yksilöllisiä valintoja.
Tämän takia juurikin oppisopimusta pitäisi ehdottomasti laajentaa lisää, mitä oppisopimus paikkoja katsellut niin tosi vähän niitä on ja ne alat/työtehtävät mihin niitä on niin ne ovat huonoja.
Oisko ne sellaisia aloja, joihin tarvitaan tekijöitä, mutta väki ajattelee, että ihan huono ala? Saksassa oppisopimusopiskelijat on alansa huippuja, heiltä vaaditaan huomattavasti enemmän kuin tavisopiskelijoilta. Suomessa päinvastoin eli oppisopimukseen hakeutuu niitä, joille lukeminenkin tuottaa ongelmia.
Melinin mukaan kyse on kohtaanto-ongelmasta: työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.
– Ihmisiä koulutetaan työmarkkinoita varten, mutta ihminen itse tekee yksilöllisiä valintoja.