Miten sinun elintaso muuttuisi jos teille tulisi ero?
Kommentit (18)
Olen nyt ä-lomalla ja jäisin kahden lapsen yh:ksi. Jos lapsilisät lasketaan minun tuloikseni nyt, saan noin 600e. Eron tullessa summa nousisi.
ja vastaankin kysymykseen: miten minun elintasoni muuttuisi, jos muuttaisimme yhteistalouteen miesystäväni kanssa? Taloudellinen elintasoni paranisi noin 300 eurolla kuukaudessa, puolen vuokran verran. Meillä on suunnilleen saman suuruiset tulot ja menot.
Olen nyt ä-lomalla ja jäisin kahden lapsen yh:ksi. Jos lapsilisät lasketaan minun tuloikseni nyt, saan noin 600e. Eron tullessa summa nousisi.
Kysymys oli miten elintaso muuttuisi eli tietenkin ne miehen tulot vaikuttavat myös sinun elintasoosi nyt. Pitäisikö sinun muuttaa pienempään asuntoon ja millaiseen asuntoon ja asuinalueeseen sinulla olisi varaa? Millaiseen elintasoon muuten?
Olen nyt ä-lomalla ja jäisin kahden lapsen yh:ksi. Jos lapsilisät lasketaan minun tuloikseni nyt, saan noin 600e. Eron tullessa summa nousisi.
Kysymys oli miten elintaso muuttuisi eli tietenkin ne miehen tulot vaikuttavat myös sinun elintasoosi nyt. Pitäisikö sinun muuttaa pienempään asuntoon ja millaiseen asuntoon ja asuinalueeseen sinulla olisi varaa? Millaiseen elintasoon muuten?
Joo siis, oletettavasti paranisi ihan muutenkin. Nyt asumme aivan liian ahtaasti, koska mies ei suostu luopumaan omistusasunnosta. Menisin siis vuokralle ja saisin isomman asunnon. Vuokralla tai sijainnilla ei tosiaan olisi kauheastikaan väliä, koska jäisin ä-lomalla olevaksi (työttömäksi) yh:ksi, jolloin saisin asumistukea ja oletettavasti tt-tukea.
Laskut vähenisivät kummasti, koska miehellä vähäiset lomautuksesta saatavat korvaukset menevät käytönnössä katsoen laskuihin (jotka ovat jostain vuodelta nakki ja kivi) ja minä maksan tuista elämisen.
Me tosiaan laskimme joskus miehen kanssa, kumpi on järkevämpää rahallisesti: asua yhdessä vai erikseen. Mutta koska haluan ihan oikean avioliiton (eli asutaan myös saman katon alla) enkä halua kyllä kupata valtiolta yhtään ylimääräistä rahaa, vaikka elintaso paranisikin. Emme siis noin tekisi, mutta tyhjän päälle en erossa jäisi vaan päinvastoin.
Ja jostain syystä saan nyt säästöön rahaa. Taloudesta poistui 1600 euroa, tilalle tuli yh-korotukset kolmesta lapsesta, 47 euroa asumistukea ja elatusmaksut 360 euroa. Tosin yksi teini muutti pois kevällä ja päivähoitomaksut loppuivat, jäi vain ip-kerhomaksu 120 euroa. Hyvin pärjätään.
toki mun olis viisasta muuttaa pienempään asuntoon. Jo siksikin, että 2 hengeä (minä ja lapsi, oletan, että lapsi tulisi minun mukaani ainakin osaksi ajasta) 200neliön kämpässä ei ehkä olisi ihan viisasta. Tämän meidän nykyisen omakotitalon myymällä ja voiton jakamalla saisi kyllä vallan kohtuullisen asunnon silti. En usko, etä elintaso varsinaisesti pienenisi, vaikka asunnon koko pienenisikin.
Autoonkin olisi varaa, tosin voi olla, että auton tarve vähenisi myös tuon asunnonvaihdon myötä. Jokapäiväinen elmän jatkuisi myös jotakuinkin niin kuin se olisikin.
Kesämökki. Se olisi ongelma. Meillä on nyt mökki, johon olemme molemmat hyvin kiintyneitä. Jakamaan sitä meistä tuskin kuitenkaan olisi. Tai sit se pitäisi siirtää saman tien lapsen nimiin. Mulla on kyllä omia sukumökkejä, joihin pääsisin mökkeilemään, mut ei ne ole ihan sama asia kuin tuo itse puunattu.
Mut sit on myös nämä immateriaaliset jutut, kuten lapsen mahdollisuus mennä yökylään isänpuoleisille isovanhemmilleen tai muille sukulaisilleen. TOki varmaan isä pitäisi näistä osittain huolen, mutta oisko se kuitenkin munkin mieltäni painava asia ja sitä kautta elintasoa pudottava tekijä? Varsinaista lapsenvaihtia ei meidän lapsi enää tarvitse, mutta kaipaa kuitenkin näitä suhteita.
Olen joskus sitä ajatellut, ja lopputulos oli ahdistava. Rahallisesti elämä muuttuisi paljon, koska mieheni tienaa paljon minua enemmän, ja nyt olen vieläpä hoitovapaalla. Suurempi menetys olisi henkinen kumppanuus. Olisi kamalaa, jos elämästä häipyisi ihminen, jonka kanssa on pitkä yhteinen menneisyys. Ei olisi enää ketään, joka muistaisi samat lomareissut, lasten kasvun jne.
Todennäköisesti rahaa meille jäisi väljemmin käteen. Ja voisin päättää itse mihin ne käytän. Mun ja lasten elämä muuttuisi henkisesti köyhemmäksi, eli lastenhoitoapua ei heruisi enää. Ja paskaa sataisi niskaan miehen suvun puolelta. Epäilen myös, että lasten (varsinkin pienimpien) tapaamiset isänsä kanssa olisivat vähän niin ja näin.
Meillä menee rahallisesti niin huonosti että jos pois lähtisin lasten kanssa niin kuukausittain vuokran jälkeen jäisi minulle enemmän rahaa.
Välillä jopa sitä ajattelen kuinka paljon kaikki olisi helpompaa lasten kanssa jossain kerrostalo kolmiossa.
Miehellä on niin paljon paremmat tulot kuin mulla
paranisi, jos saisin työn, jota nyt muutenkin olen hakemassa. Pienempään asuntoon ei kannattaisi muuttaa, koska vuokrat ovat kallistuneet niin, että saisimme maksaa pienemmästä enemmän kuin nyt tästä.Elintaoni ei ainakaan laskisi mutta koska olemme nyt jo eläneet alhasella elintasolla, toivon vakituisen työn nostavan elintasoamme.En pysty hankkimaan juuri mitään. ja olemme minun aloitteestani nyt varmaankin eroamassakin.
Asunnosta on enää vähän velkaa ja kun se puolitettaisi, eivät lyhennykset olisi kummoiset. Uuteen omakotitaloon ei olisi varaa, mutta tähän voisin jäädä tai (todennäköisemmin) ostaa kerrostalokolmion. Lapset pitäisimme varmaan viikko-viikko-systeemillä. Ainakin näin on puhuttu kun ollaan leikitty ajatuksella erosta (jota ei siis ole missään nimessä tulossa).
Eli jos ero tulisi niin minä (ja lapset) luultavasti joutuisimme sossun luukulle. Ja voisi heittää hyvästi kotonaololle ja hoitovapaille.
mutta koska lainaa mulla on jo omastakin takaa niin lähinnä lainan takaisinmaksupäivä karkaisi jonnekin kaus tulevaisuuteen.
Muuttaisin takaisin Helsinkiin, kerrostalokolmioon. Voisin viihtyä ihan hyvin. Mutta ei mulla rahaa olisi!
ööö... mutta jos jäisit nykyiseen asuntoon, joutuisit toki ostamaan miehen siitä ulos, eli koko vanha laina nimillesi ja lisäksi uusi, joka kattaa miehen tähän asti maksaman osuuden? Jos talo menisi myyntiin, niin sitten tietysti maksettaisiin velka päältä ja jaettaisiin selvää rahaa tuleviin asunto-astoksiin.
mutta koska oma 60%:n osuuteni talosta on pian maksettu, saisin kyllä pankilta sen verran lainaa. Vaikutus mun talouteeni olisi siis merkittävä, mutta ei käytännön elämässä kovin näkyvä, koska en ole vielä päässyt nauttimaan siitä vaiheesta että laina on maksettu ja ylimääräistä rahaa pyörii jaloissa riesaksi asti. ;)
Mutta nyt kun tätä asiaa enemmän ajattelen niin kyllä mä sittenkin haluaisin myydä talon ja ostaa pienemmän tilalle. Tilantarve vähenisi ihan huomattavasti jos mies ei enää asuisi meidän kanssa. Enkä mä tarvitsisi enää autotalliakaan. Joten ei sitä lainaa varmaan ihan niin paljon tarvitsisikaan ottaa. Aika paljon kuitenkin, pienemmätkin omakotitalot ovat Helsingissä tosi kalliita.
ööö... mutta jos jäisit nykyiseen asuntoon, joutuisit toki ostamaan miehen siitä ulos, eli koko vanha laina nimillesi ja lisäksi uusi, joka kattaa miehen tähän asti maksaman osuuden? Jos talo menisi myyntiin, niin sitten tietysti maksettaisiin velka päältä ja jaettaisiin selvää rahaa tuleviin asunto-astoksiin.
Mies tienaa kolminkertaisesti minuun verrattuna.