Lue keskustelun säännöt.
Elämä ohi alle viiskymppisenä
Kommentit (20)
Tiedän mitä tarkoitat. Miehelläni myös. Aktiivinen urheilu pienestä pitäen on jättänyt jälkensä kehoon. Ei taida ehjää kohtaa olla enää. Selkä, olkapäät ja polvet mäsänä. Kaikki liike tekee kipeää. Lisäksi työelämän stressi ja uniongelmat ovat nostaneet verenpaineen eikä mikään lääkekään sovi - menee joko maha tai pää. Erektiotakaan ei ole enää kauheasti näkynyt. Oikeasti pelottaa että saa jo kohta jonkun sairaskohtauksen, eikä ikää tosiaan ole vielä edes 50.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä, ei kukaan halua katsoa puolikuolleita kaleveita katukuvassa.
Riippuu siitä, miten hoitanut itseään; syönyt, liikkunut ja onko käyttänyt alkoholia.
Täytän tänä vuonna 48 ja vielä ei mikään paikka ole paskana. Olen normaalipainoinen/ hoikka ja minulla parhaat vuodet ovat vielä edessäpäin. Eläkeikään 20 vuotta tai ylikin.
Alkoholia en käytä ja menen aikaisin nukkumaan. Harrastan liikuntaa säännöllisesti.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu siitä, miten hoitanut itseään; syönyt, liikkunut ja onko käyttänyt alkoholia.
Täytän tänä vuonna 48 ja vielä ei mikään paikka ole paskana. Olen normaalipainoinen/ hoikka ja minulla parhaat vuodet ovat vielä edessäpäin. Eläkeikään 20 vuotta tai ylikin.
Alkoholia en käytä ja menen aikaisin nukkumaan. Harrastan liikuntaa säännöllisesti.
Kuntoliikunta on hyväksi mutta aktiivinen kilpaurheilu ei aina. Jotkut ovat jo tuossa iässä ihan romuna jos ovat urheilleet oikeasti kivaa aina.
Vierailija kirjoitti:
Alle kolmekymppisenä. Nyt lähes 40, täysin turhaa "elämää" edellinen vuosikymmen ja ties kuinka monta edessä. Onneksi voi itse poistua maailmasta, kunhan vanhemmasta ensin aika jättää.
Sama tilanne, samat ajatukset. Minua pitää täällä eniten vain vanhempani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse pistin autopilotin päälle jo 13v.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän mitä tarkoitat. Miehelläni myös. Aktiivinen urheilu pienestä pitäen on jättänyt jälkensä kehoon. Ei taida ehjää kohtaa olla enää. Selkä, olkapäät ja polvet mäsänä. Kaikki liike tekee kipeää. Lisäksi työelämän stressi ja uniongelmat ovat nostaneet verenpaineen eikä mikään lääkekään sovi - menee joko maha tai pää. Erektiotakaan ei ole enää kauheasti näkynyt. Oikeasti pelottaa että saa jo kohta jonkun sairaskohtauksen, eikä ikää tosiaan ole vielä edes 50.
Mikähän urheilu on kyseessä. Onko siis kilpaurheilu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla alkoi kroppa prakailee 59 vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu siitä, miten hoitanut itseään; syönyt, liikkunut ja onko käyttänyt alkoholia.
Täytän tänä vuonna 48 ja vielä ei mikään paikka ole paskana. Olen normaalipainoinen/ hoikka ja minulla parhaat vuodet ovat vielä edessäpäin. Eläkeikään 20 vuotta tai ylikin.
Alkoholia en käytä ja menen aikaisin nukkumaan. Harrastan liikuntaa säännöllisesti.
Ei kyllä aina ole itsestä kiinni. Voi tulla silti jotain sairauksia ja kolotuksia, vaikka olisi ollut terveelliset elämäntavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, mulla selkä paskana kolmekymppisestä lähtien. Parantumaton sairaus. Lisää tuli nelikymppisenä.
Puhutaanko täällä siis kilpaurheilusta, vai kuntoilusta.
Jos on kuntoiluvammoja, niin on kai ollut aika kovaa kuntoilua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luuletteko palsta-angstaajat tosiaan olevanne niin erityisiä tapauksia, ettei onni ja ilo koskaan enää kohtaisi teitä? Aika itsekeskeistä ajattelua.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä, ei kukaan halua katsoa puolikuolleita kaleveita katukuvassa.
Häpeäisit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu siitä, miten hoitanut itseään; syönyt, liikkunut ja onko käyttänyt alkoholia.
Täytän tänä vuonna 48 ja vielä ei mikään paikka ole paskana. Olen normaalipainoinen/ hoikka ja minulla parhaat vuodet ovat vielä edessäpäin. Eläkeikään 20 vuotta tai ylikin.
Alkoholia en käytä ja menen aikaisin nukkumaan. Harrastan liikuntaa säännöllisesti.Ei kyllä aina ole itsestä kiinni. Voi tulla silti jotain sairauksia ja kolotuksia, vaikka olisi ollut terveelliset elämäntavat.
Toi on totta. Sairauksiaan ei saa valita. Jotkut kuitenki viittaa kuntoiluun, niin vakavat vammat kuulostaa oudolta.
En tietenkään kiistä asiaa, mutta kuntoiluvammoja ?
Vierailija kirjoitti:
Riippuu siitä, miten hoitanut itseään; syönyt, liikkunut ja onko käyttänyt alkoholia.
Täytän tänä vuonna 48 ja vielä ei mikään paikka ole paskana. Olen normaalipainoinen/ hoikka ja minulla parhaat vuodet ovat vielä edessäpäin. Eläkeikään 20 vuotta tai ylikin.
Alkoholia en käytä ja menen aikaisin nukkumaan. Harrastan liikuntaa säännöllisesti.
Tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Se ns huono päivä voi iskeä äkkiarvaamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu siitä, miten hoitanut itseään; syönyt, liikkunut ja onko käyttänyt alkoholia.
Täytän tänä vuonna 48 ja vielä ei mikään paikka ole paskana. Olen normaalipainoinen/ hoikka ja minulla parhaat vuodet ovat vielä edessäpäin. Eläkeikään 20 vuotta tai ylikin.
Alkoholia en käytä ja menen aikaisin nukkumaan. Harrastan liikuntaa säännöllisesti.Kuntoliikunta on hyväksi mutta aktiivinen kilpaurheilu ei aina. Jotkut ovat jo tuossa iässä ihan romuna jos ovat urheilleet oikeasti kivaa aina.
Kuntoilin viimeksi 20-30-vuotiaana. Sitten 15 vuoden tauko ja nyt taas liikkuminen motivoi. Siinä välissä lähinnä lasten kanssa liikkumista, kuten tuplarattaiden työntämistä ylämäkeä lumisohjossa.
Luultavasti olen hyvässä kunnossa siksi, että olin kolmen lapsen kotiäitinä kahdeksan vuoden ajan. Mietin, olisinko yhtä hyvässä kunnossa, jos olisin tehnyt istumatyötä saman ajan.
Jep, ikää 49 ja toinen olkapää sekä polvi ns. tohjona. Toimivat kuitenkin tavallisessa arjessa kohtuullisen hyvin eikä jatkuvia kipuja ole, joten julkinen puoli ei niitä leikkaa ainakaan vielä. Juokseminen on kuitenkin mahdotonta tai vaikkapa sulkapallon pelaaminen. Fillarointia polvi kestää jonkin verran ja rintauintia pystyn olkapääni kanssa uimaan, en vapaauintia. Lisäksi on keliakia, voimakas laktoosi-intoleranssi ja kroonisesti ärtynyt paksusuoli, joiden vuoksi sopivan ruokavalion mukaan eläminen ei ole simppeliä ollenkaan. Nukkuminen on aina ollut haastavaa ja pahentunut vain iän myötä, joten jo pari tuntia ennen sänkyyn menemistä pitää aloittaa rauhalliset iltarituaalit, jotta on mahdollisuus saada unenpäästä kiinni normaaliin aikaan.
Töiden jälkeen jää hieman aikaa puolisolle ja joskus harrastuksille. Muuten tässä vapaa-aika meneekin itsensä huoltamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu siitä, miten hoitanut itseään; syönyt, liikkunut ja onko käyttänyt alkoholia.
Täytän tänä vuonna 48 ja vielä ei mikään paikka ole paskana. Olen normaalipainoinen/ hoikka ja minulla parhaat vuodet ovat vielä edessäpäin. Eläkeikään 20 vuotta tai ylikin.
Alkoholia en käytä ja menen aikaisin nukkumaan. Harrastan liikuntaa säännöllisesti.Ei kyllä aina ole itsestä kiinni. Voi tulla silti jotain sairauksia ja kolotuksia, vaikka olisi ollut terveelliset elämäntavat.
Toi on totta. Sairauksiaan ei saa valita. Jotkut kuitenki viittaa kuntoiluun, niin vakavat vammat kuulostaa oudolta.
En tietenkään kiistä asiaa, mutta kuntoiluvammoja ?
Itselläni viimeisen vuoden aikana ensin tenniskyynärpää ja kun siitä toivuin (meni puolisen vuotta) niin kiertäjäkalvosin olkapäästä risaksi. Molemmat todennäköisesti mailapeleistä aiheutuneet. Ikää 49. Ei vaan keho kestä enää samalla tavalla, vaikka itsekin olen liikkunut aktiivisesti ihan pienestä pitäen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu siitä, miten hoitanut itseään; syönyt, liikkunut ja onko käyttänyt alkoholia.
Täytän tänä vuonna 48 ja vielä ei mikään paikka ole paskana. Olen normaalipainoinen/ hoikka ja minulla parhaat vuodet ovat vielä edessäpäin. Eläkeikään 20 vuotta tai ylikin.
Alkoholia en käytä ja menen aikaisin nukkumaan. Harrastan liikuntaa säännöllisesti.Tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Se ns huono päivä voi iskeä äkkiarvaamatta.
No, ainakin mulla on hyvä sairausvakuutus, jossa omavastuu 80€/sairaus.
Jos syöpä iskee, ei tarvi hoitoihin jonotella.
Alle kolmekymppisenä. Nyt lähes 40, täysin turhaa "elämää" edellinen vuosikymmen ja ties kuinka monta edessä. Onneksi voi itse poistua maailmasta, kunhan vanhemmasta ensin aika jättää.