Siis täh? Onko ihan normaalia, että äiti ei reagoi lapsen hysteeriseen itkuun ja antaa tämän itkeä vaikka maailman tappiin asti?
Siis jos lapsi itkee niin siihenhän on joku syy. Kyseessä siis noin 1-vuotias. Äiti ei reagoi mitenkään, ei edes yritä lohduttaa.
Onko tämä jotenkin ok?
Minusta järkyttävää.
Kommentit (18)
Ei ole ok, mutta joskus väsyneenä olen itsekin vähän vetänyt henkeä ennen kuin menen lohduttamaan. Vuoden ikäisenä lapsella oli kausi, jolloin hän roikkui mun jalassa jatkuvasti ja kitisi.
Ei tietenkään ole ok. Lapsen aivoissa hermoradat kärsivät, jos aikuinen ei auta pikkulasta tasaamaan tunnemyrskyään. Yksinjääminen stressin hetkellä nostaa lapsen stressihormonitasoa paljon.
Puhuisin vakavasti äidin kanssa ja pyytäisin häntä puhumaan neuvolassa ongelmastaan. t. neljän lapsen äiti
Minä kun sain kuulemma kersana itkupotkuraivarin kaupan lattialla niin mutsi oli vaan kävellyt kaupasta ulos ja hetken päästä olin nöyränä poikana kävellyt perässä... näin se kasvatus eroaa tänä päivänä...
Äitejä on monenlaisia. Tuollaiselta äidiltä lapsi voitaisiin mielestäni ottaa pois lopullisesti ja sen jälkeen tehdä pakkosterilointi. Itsellä on kolme lasta ja he ovat elämäni tärkeimmät ihmiset.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ok, mutta joskus väsyneenä olen itsekin vähän vetänyt henkeä ennen kuin menen lohduttamaan. Vuoden ikäisenä lapsella oli kausi, jolloin hän roikkui mun jalassa jatkuvasti ja kitisi.
Kitiseminen on ihan eri asia kuin hysteerinen itku. Lapsi on jäänyt totaalisen yksin.
On oikein. Kasvattaa lapsen luonnetta, eikä hänen tarvitse turvautua aikuisena muiden apuun vaan pärjää itsenäisesti.
Vierailija kirjoitti:
Minä kun sain kuulemma kersana itkupotkuraivarin kaupan lattialla niin mutsi oli vaan kävellyt kaupasta ulos ja hetken päästä olin nöyränä poikana kävellyt perässä... näin se kasvatus eroaa tänä päivänä...
Tuskin olit vuoden vanha! Ei kelpaa esimerkiksi tähän keissiin. Jos äitisi olisi jättänyt sinut vuoden vanhana kauppaan, olisi poliisi tullut kyselemään ja sossu.
Ikä ratkaisee lapsien kohtelussa paljon. Yksivuotias on ihan eri tasolla kuin kaksivuotias.
Vierailija kirjoitti:
On oikein. Kasvattaa lapsen luonnetta, eikä hänen tarvitse turvautua aikuisena muiden apuun vaan pärjää itsenäisesti.
Varmaan pilailet tai olet ap, joka onkin provo.
Eikö tuo ollut tapa kasvattaa lapsia 60-luvulle asti? Mutta ei tietenkään hyväksi lapselle, sanoo kai sen järkikin. Ei noin pieni osaa kiukutella huvikseen.
Onkohan "hysteerinen itku" ollut kakkavaippa-itkua? Ilmeisesti jollain julkisella paikalla lastenvaunuissa itkenyt jos ap kerta on sen nähnyt. Eipä siinä tilanteessa oikein auta hyssyttelyt ja kakkavaippaa et oikein voi linja-autossa tai kaupassa saati kadulla ruveta vaihtamaan.
Enpä ole koskaan nähnyt tai kuullut, että lapsi itkisi kakkaa vaipassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kun sain kuulemma kersana itkupotkuraivarin kaupan lattialla niin mutsi oli vaan kävellyt kaupasta ulos ja hetken päästä olin nöyränä poikana kävellyt perässä... näin se kasvatus eroaa tänä päivänä...
Tuskin olit vuoden vanha! Ei kelpaa esimerkiksi tähän keissiin. Jos äitisi olisi jättänyt sinut vuoden vanhana kauppaan, olisi poliisi tullut kyselemään ja sossu.
Ikä ratkaisee lapsien kohtelussa paljon. Yksivuotias on ihan eri tasolla kuin kaksivuotias.
Miten teet lasun vieraasta ihmisestä? Plus että ei niitä noin vain kirjoiteltu ennen kuin se kaavake nettiin ilmestyi.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole koskaan nähnyt tai kuullut, että lapsi itkisi kakkaa vaipassa.
Lapsi joka ei ole vielä oppinut puhumaan (huomaa että ap arvioi vuoden ikäiseksi) niin että osaisi sanoa mikä on hätänä, tuppaa reagoimaan epämukavaan oloon itkemällä kun ei sitä muuten osaa kommunikoida.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole koskaan nähnyt tai kuullut, että lapsi itkisi kakkaa vaipassa.
Millä tavalla kakkavaippa estää lasta itkemästä? Ei mitenkään!
Tuossa tilanteessa riippuu siitä, miksi itkee. Onko todella hätä vai hysteeriseksi muuttunut kiukkuitku?
1v on niin pieni, ettei häntä saa jättää huomiotta tuossa tilanteessa. 2-vuotiaalla usein on jo uhmaa ja jokaiseen itkuraivariin ei kannata sen kummemmin reagoida, mutta pitää olla lähellä ja läsnä. Voi olla tilanteita että vanhempi on tosi kuormittunut. Silloin on tietysti parempi jos pystyy vaikka olemaan ihan hiljaa eikä ala itsekin huutamaan.
👍