En ole alkoholisti, mutta..
Hoidan työni ja olen edennyt uralla, hoidan lapset ja pidän kodin siistinä. Arki rullaa niinkuin kuuluukin harvemmin edes juon arkisin. Ehkä pari kertaa kuussa 2-4 lasia viiniä. Viikonloppuisin perjantaina usein palkitsen itseni viikosta ehkä otan lasillisen tai oluen jo iltapäivällä laittaessa ruokaa lapsille ja ruuan kanssa sitten viiniä jonka lipittely jatkuu pikkutunneille, menee viinipullon kylkeen ehkä lasillinen konjakkia, viskiä ja ehkä yksi olut väliin.
Seuraavana päivänä olen ihan toimintakykyinen vaikka pieni päänsärky olisi tänään käytiin jo kävelyllä lasten kanssa ja saatoin heidät isänsä luokse aamulla. Nyt tekisi jo mieli avata viinipullo ja tiedän, että viimeistään saunassa tulee juotua pari ja mieliteko ajaa taas järjen ohi. Onko tämmönen outo suhtautuminen vakavaa? Juon siis joka vkl sen 2-3 pulloa viiniä. Välillä ripotellen joskus yhden illan aikana.
Kommentit (3)
Nyt tekisi jo mieli avata viinipullo ja tiedän, että viimeistään saunassa tulee juotua pari ja mieliteko ajaa taas järjen ohi.
"Mieliteko ajaa taas järjen ohi."
Tuttu aloitustyyppi :)
Aloituksen "en ole rasisti, mutta" jälkeen tulee hirmuista rasistista tuubaa.
On se vakavaa. Naisen maksimi määrä alkoholia on 1 pullo viiniä viikossa. Mutta ei tässä mitään tuomita, koska itse tissuttelen myös että kestän perhettäni ja sukuani. Nytkin aloitan taas, koska kotityöt tulee vain tehtyä paremmin kännissä ja saan kaikki asiat järjestettyä. Muun aikaa pää on kuin haminan kaupunki ja koska terveydenhuollosta ei saa mitään apuja niin alkoholi auttaa.