Lue keskustelun säännöt.
Sukulaisen avautuminen niin raskaasta elämäntilanteesta - nyt oikeasti!
31.08.2023 |
Sukulaiseni ylitti itsensä avautumalla niin raskaasta elämäntilanteestaan ja kertoi olevansa todella kiukkuinen. Sukulaiseni mies joutui yllättäen jalkaleikkaukseen ja toipumisessa menee oma aikansa. Nyt sukulainen nurisee, miten ihmeessä hän tulee toimeen ison omakotitalon, koiran ulkoilutuksen, lasten harrastusten ja ruoanlaiton kanssa töiden ohessa, kun heillä arki on vaatinut kaksi aikuista pyörittämään palettia. Ymmärtäisin tuon tilanteen haastavuuden ehkä jotenkin, jos perheessä olisi kaksi pientä lasta, mutta perheen lapset ovat jo 13 ja 15 sekä täysin terveitä nuoria.
Ihan oikeasti: miksi nurista tuollaisesta?? Monissa perheissä on vain yksi vanhempi ja selviävät tuollaisesta arjesta ihan normaalisti. 13- ja 15-vuotiaat teinit eivät ole mitään taaperoita, joiden puolesta joutuu tekemään kaiken. Siitä vaan teinit ulkoiluttamaan koiraa koulupäivän jälkeen, lakaisemaan pihalta lehdet ja laittamaan ruokaa. Harrastuksiinkin pääsee pyörällä/kimppakyydeillä, julkisetkin kulkee tuolla paikkakunnalla ja jotkut treenit voi skipatakin, jos tuossa tilanteessa treeneihin ei pääse. Korkea aika opetella teineillä osallistumaan kotitöihin, jos eivät ole sitä tähän mennessä tehneet.
Nuriseva sukulaiseni on näitä hyväosaisia ihmisiä, jotka eivät koskaan ole kohdanneet aidosti suuria vastoinkäymisiä. Ärsyttää tuollainen avautuminen, kun toisilla on oikeasti isojakin ongelmia ja esim. puoliso pysyvästi sairas. Miehen jalka paranee kyllä ja parin kuukauden päästä elävät taas perusarkea. Nyt sitten perheelle tarjotaan somessa kilpaa apua arjen pyörittämiseen tuleviksi kuukausiksi. Onneksi sentään joku kävi kommentoimassa, että lapsenne ovat jo niin isoja, että nyt olisi hyvä hetki opettaa vastuunkantoa kotitöistä.
Kommentit (39)
Nyppisi minuakin tuollaisesta valittaminen. Lapsethan ovat jo isoja! Ei vanhempien pidä teineille laittaa kaikkea valmiiksi. Ihan omaa syytä tuo, jos ei ole lapsille mitään omatoimisuutta opettanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutullani oli vähän vastaava tilanne jokin aika sitten. Lähinnä oli vihainen miehelleen, joka oli onnistunut telomaan kroppansa pahasti harrastuksensa parissa ja joutui pariksi kuukaudeksi saikulle eikä kyennyt kotitöihin. Tuttu ei tainnut tajuta, kuinka onnekas oli, ettei miehellään lähtenyt tuossa tilanteessa henki...
Vierailija kirjoitti:
Tutullani oli vähän vastaava tilanne jokin aika sitten. Lähinnä oli vihainen miehelleen, joka oli onnistunut telomaan kroppansa pahasti harrastuksensa parissa ja joutui pariksi kuukaudeksi saikulle eikä kyennyt kotitöihin. Tuttu ei tainnut tajuta, kuinka onnekas oli, ettei miehellään lähtenyt tuossa tilanteessa henki...
Samaa mietin sukulaiseni kohdalla. Ei ole kovin syvällinen ihminen ja mietin, tajuaako ollenkaan tuota heidän tilannettaan. Paljon pahemminkin olisi voinut käydä.
Ap
Ihan turhasta narisee. Eri asia toki, jos olisi vaippaikäisiä pari kappaletta kotona, mutta teinit ovat jo isoja.
Eiköhän tuossa ole vain äidin mukavuudenhalusta kyse, kun tarvitsee kaksi aikuista pyörittämään arkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua "hieman" v*tuttaa lukea tuollaista. Nimimerkillä lapsen ollessa 1 v olin todella sairaana, pitkiä aikoja vuodepotilaana ja välillä sairaalassakin. Mies yritti selvitä kodin, taaperon ja töidensä kanssa, kun minä en kyennyt juuri mihinkään. Apuakaan ei saatu. Sitten joku kehtaa valittaa, että miten pärjää teinien kanssa...
Vierailija kirjoitti:
toiset nyt valittaa aina oman elämänsä raskaudesta, vaikka ongelmat on lopulta aika pieniä.
Tämä. Rehellisesti sanottuna ärsyttää todella paljon kuulla turhasta valittamista. Eräskin työkaverini valittaa usein arjestaan. Ei käsitä, kuinka hyväosainen onkaan ja murheensa on todella pieniä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esimiehelläni on suunnilleen tuota ikäluokkaa olevat lapset, yläasteikäisiä. Jaksaa kertoa, mikä milloinkin on haastavaa teinien kanssa. Iso osa noista ongelmista on sitä, että tuo äiti yrittää puuttua joihinkin teinien asioihin ihan liikaa (sellaisiin, mistä teini saa päättää ihan itse) ja toisaalta taas ei vaadi osallistumista kotitöihin. Antaa myös lastensa nurista ihan turhaan. "Äitiii!! Miks mun toppia ei oo pesty, en suostu laittamaan mitään muuta toppia päälle!!" Itse olisin kehottanut teiniä seuraavalla kerralla huolehtimaan itse topin pesusta, jos sen ehdottomasti päälleen haluaa.
Vituttaa olla osallisena tällaiseen nurinaan. Ehkä en pääse tästä yli koskaan. Olen vammautunut, mutta kuntoutuksella todennäköisesti paranen. Sairaslomalla laitan päiväruokani ja siivoan keittiön, peseydyn, puen päälleni, noudatan kuntoutusohjelmaani jne.
En siis vaadi erityisapuja puolisoltani, mutta silti hän kehtaa valittaa kotitöistä ja miten raskasta hänellä on. Minä sentään teen sen minkä pystyn sairaslomallani ja käytän paljon aikaa kuntoutumiseeni. En odota palvelua, mutta joo, en nyt tee kenenkään puolesta kotitöitä, kun omasta itsestäni huolehtiminen vie aikaani eri tavoin. Epäilenpä, että en enää palaa perheen palvelijaksi tämän kokemuksen jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
15-vuotiaana minä aina tarvittaessa hoidin viikkosiivouksen, päivällisen valmistamisen tai koirien (3kpl) ulkoilutuksen ja ruokinnan. Kävimpä siinä samalla hevosetkin ruokkimassa tallissa ja lannat siivoamassa. Ja kuljin harrastuksiin pyörällä tai mopolla. Ajattelisi että nuo kaikki hoituu teini-ikäiseltä etenkin poikkeustilanteessa.
Minä osasin 13-vuotiaana kokata muutaman ruokalajin. Koirankin olisin osannut ulkoiluttaa, jos meillä sellainen oli. Pyörälläkin osasin polkea kavereille ja harrastuksiin.
Nyt järki käteen tuolle äidille ja lapset kotitöihin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-valmisruokia saa kaupasta, ei tarvitse joka päivä kokata
-teinit mukaan kotitöihin: imurointi, pyykkien viikkaus yms ei kauaa vie, kun on useampi tekemässä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutullani oli vähän vastaava tilanne jokin aika sitten. Lähinnä oli vihainen miehelleen, joka oli onnistunut telomaan kroppansa pahasti harrastuksensa parissa ja joutui pariksi kuukaudeksi saikulle eikä kyennyt kotitöihin. Tuttu ei tainnut tajuta, kuinka onnekas oli, ettei miehellään lähtenyt tuossa tilanteessa henki...
Samaa mietin sukulaiseni kohdalla. Ei ole kovin syvällinen ihminen ja mietin, tajuaako ollenkaan tuota heidän tilannettaan. Paljon pahemminkin olisi voinut käydä.
Ap
Märinä turhasta voi olla hänen tapansa käsitellä pikkuannoksina säikähdystä. Ehkä hän ei kestä hahmottaa kokonaisuutta, ja tuolla hän saa hermostunutta energiaansa purettua varaventtiilin kautta. Rohkaise häntä kääntämään tilanne voitoksi ja vastuuttamaan lapsiaan seuraavan askeleen kohti aikuisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tajuaisin valittamisen, jos perheessä olisi pieniä lapsia. Noin isot lapset pystyvät ottamaan osaa kotitöihin, vaikka eivät siitä tykkäisi. Nyt vaan reippaasti jakamaan tehtävät perheen kesken. Ei tuohon mitään ulkopuolisten apuja tarvitse.
Mihin tarvitaankaan ystäviä, kun on näin kivoja sukulaisia 😌
Ainoa, minkä kanssa saattaa tulla haasteita, on nuorten harrastuskulkemiset JOS ne joukkoliikenteen aikataulut eivät sovi yhteen.
Lapset voivat ulkoiluttaa koiraa
Lapset voivat auttaa ruoanlaitossa
Eineksiä voi syödä ihan surutta hetken aikaa, jos se helpottaa arjen pyöritystä
Jos talon kanssa tulee ongelmia, apua saa rahalla (putkimiehet, remppamiehet jne)
Nyt ei ole vielä luntakaan, joten lumitöistä ei tule ongelmia. Ruohonleikkuun voi ulkoistaa halutessaan / harventaa leikkuuvälejä, jos äiti itse / nuoret ei ruohonleikkusta selviä.
Sukulaisesi taisi löytää ketjuun alapeukuista päätellen
Miksi ihmiset eivät saa valittaa tilanteestaan? Luulen tuokin tajuavan, että monella on vaikeampaa. Missä siis menee raja, että saa avautua omasta elämästään? Aina löytyy sellaisia, joilla menee pahemmin.
Nyt vain rohkeasti kisaamaan kenellä on kurjinta. Kisan häviäjät haukutaan toki... 🙄
toiset nyt valittaa aina oman elämänsä raskaudesta, vaikka ongelmat on lopulta aika pieniä.