Lue keskustelun säännöt.
Pureeko kaikki koiranpennut ihan hulluna ihmisiä ja esineitä?
30.08.2023 |
Meillä puree. Mitä hyviä keinoja hillitä puremista on? Huomiotta jättäminen ei onnistu, on sen verran napakka tapaus, omaan tilaan sulkeminen ei auta, koska kalvaa metalliporttia ja kiipeää pentuaitauksesta pois. Pelkään että satuttaa niissä toimissa itsensä. Aktiviteettia ja tekemistä on, opetellaan rauhoittumista, siinä auttaa puruluut jonkin verran ja onhan tässä vähän tapahtunut jo kehitystä. Ihmettelen vain, ovatko kaikki pennut tällaisia, oma käsitys on, että olisi helpompiakin tapauksia olemassa.
Kommentit (16)
Koiralle sopiva pehmolelu hampaiden ja käden väliin.
Meillä oli pehmo chubaka 😁
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laittakaa kumisaappaat jalkaan tai jalkasuojat. Kädet pois pennun tieltä, äänellä kommunikoi kivasti. Puruluut ja lelu suuhun aina kun yrittää napsia. Myös painokas korkea "ei" jos puree. Kehuminen aina kun toimii oikein eli ei pure. Naksutin ja makupaloja? Jos on iso pentu joka tajuaa niistä jotain. Kun koiraa silitetään suussa on jokin luu, jota kädellä pitelee siinä. Koira voi olla pienenä aktiivinen liikkuja ja vähän rasavilli. Varmistakaa että on vitamiinit, kunnon ruuat ja vesi, ettei puutteessa, janossa tai nälässä kalua.
Taitaa olla niin, että puree. Meilläkin tykkäsi aikoinaan kovasti jyrsiä yhtä kaapinkulmaa. Muistaakseni laitoin siihen hieman tabascoa, tai sitruunaa, niin ei sen jälkeen enää kiinnostanut sitä jyrsiä.
Aikuisena ei ole enää jyrsinyt eikä purrut yhtään mitään kotona, ei huonekaluja, ei kenkiä, ei mitään. Menee siis ohi.
Ihmisvauvat, koiranpennut, kissanpennut - kaikki tunkevat suuhunsa mitä sattuu ja ottavat kontaktia maailmaan.
Jos pentu puree liian kovaa, ihmisen pitää vinkaista niin että elukka ymmärää, että nyt sattui. Samalla lailla koiratkin ilmoittavat leikkiessään. Koiralla on aikuisena tappovaaralliset hampaat joten pitää oppia jo pienenä, miten kovaa saa purra lajitoveria (tai ihmistä).
Ei. Riippuu koirasta.
Meidän koirista yksi ei oikeastaan purrut koskaan, kolme on ollut ihan hirviötä ja yhdellä iski vain välillä hepuleita.
On hyvä tuupata lelu aina tilalle suuhun. Voi myös kiljahtaa kimakasti, kun puree. Se on varoitus pennulle, että nyt meni liian pitkälle. Ei laumassakaan pennut saa satuttaa. Leikkiä kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan ton Vaihen, ai että se oli rasittavaa! Menee ohi kyllä, ei meilläkään auttanut mitkään temput. Tuon jälkeen tuli remmissä perseily siinä vuoden ikäisenä. Siitäkin selvittiin :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos, hyvä tietää, että muutkin ovat innokkaita purijoita. Tämä kaveri tuntuu välillä riehaantuvan todella paljon, ei kiinnosta väliin tungetut lelut tai luut tai kiljahtelut. Välillä on ihan kuin maanisessa tilassa, että purisi kaiken mikä tulee kidan eteen. Pitäisi kai luottaa, että hyvä tästä tulee ajan kanssa, hetkittäin vähän epäilyttää. Aiemmat pentukoirat ovat olleet paljon rauhallisempia tapauksia.
Meillä oli pehmojen lisäksi käytössä tämän tyyppinen pentuaitaus. Oli tukeva ja hyvä.
https://www.korpimetso.com/product/3187/hundra-pentuaitaus-90cm
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmisvauvat, koiranpennut, kissanpennut - kaikki tunkevat suuhunsa mitä sattuu ja ottavat kontaktia maailmaan.
Jos pentu puree liian kovaa, ihmisen pitää vinkaista niin että elukka ymmärää, että nyt sattui. Samalla lailla koiratkin ilmoittavat leikkiessään. Koiralla on aikuisena tappovaaralliset hampaat joten pitää oppia jo pienenä, miten kovaa saa purra lajitoveria (tai ihmistä).
Noin juuri. Meillä kymmenvuotias kisu joskus innostuu vielä pennun tapaan vaanimaan ja jahtaamaan, mutta toki tietää jo että sen hampaat ja kynnet sattuvat, eikä käytä niitä oikeasti. Se taitaa joskus vain olla pieni eikä aikuinen. Niin kuin ehkä ihmisetkin joskus.
Meitin labbis oli pentuna aiva seko. Säntäili ulkona hirveetä kyytiä sinne tänne, hyppi vasten ja näykki käsivarsien nahkaa. Kerran koira jäi roikkumaan hampaistaan villapaitaani ja pari maitohammasta irtosi. Sen jälkeen käsivarsieni nahka sai olla rauhassa. (Säntäily ei loppunut pitkään aikaan)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän pentu puri kuin riivattu kunnes hampaat vaihtui hieman alle viiden kk iässä ja aivan yhtäkkiä loppui pureminen. Itkin niin kovasti, että kuinka inhottava pentu oli mutta näin se vain muuttui silmänräpäyksessä ihanaksi. Meillä ei muuten auttanut vinkaisut, innostui vain enemmän jos pennulle käänsi selkänsä niin se hyppäsi takapuoleen. Älä menetä toivoasi, kyllä se siitä menee ja on lyhyt aika koiran elämässä tämä puremisvaihe..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikös kaikki koiranpennut saa joskus niitä "pentuhepuleita"? Pureminen kuuluu pienemmille pennuilla, mutta seuraava vaihe voi olle ne säntäämiset?
Kasvavan koiran kasvavat hampaat kutisevat, siksi on pakko jyrsiä.
Haluavat myös nähdä työnsä jäljet - mitä enemmän sotkua/silppua, sen hauskempaa !!
Joo, se on normaalia ja menee ohi ajan myötä.