Lue keskustelun säännöt.
Mikä vaivaa ihmistä, joka ei tunne empatiaa omaa
Kommentit (17)
Niitä vaivaa "minä minä minä" -syndrooma. Yleistä nykypäivänä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ne ei luultavasti saaneet kokea empatiaa tämän vanhemman taholta silloin kun olisivat tarvinneet. Niin kasvaa empatiavajeisia ihmisiä.
Kaikki aina vanhempien vika :-)
Ihan sama kuin kysyisit mikä vaivaa ihmistä joka ei pysty kävelemään. Rupiappa arvailemaan tuhansista vaivoista mikä kenties olisi syynä. Nolo.
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla ei ole hyvät suhteet vanhempiinsa.
Kenenkään ei tarvitse omaa hyvinvointiaan uhrata sellaiselle ihmiselle, joka ei ole hänen parastaan ajatellut.
Tuolla on paljon itsekkäitä ja julmia vanhempia.
Niin makaa kuin petaa.T: tuntematon
Kostomentaliteetti onkin tosi asiallista käytöstä. Turha sitten ulista kun muutkin ihmiset kohtelee paskasti, jos tämä on asenne. Sitä saa mitä antaa
Ilmankos ihmiset on nykyään niin k-päitä kun pitää katkeruudessaan kostaa muille ja jatkaa sitä paskakierrettä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja siitä tuleekin sitten hyvä mieli kun toistaa sen käyttäytymismallin jonka on itse saanut.
Miksi pitää maksaa potut pottuina siksi että toinen on tehnyt niin? Jos niin suuresti paheksuu toisen käytöstä, eikö silloin pitäisi toimia täysin päinvastoin?
Minä sanoisin omaiselke että muistatko miten itse toimit? Sen jälkeen tekisin kuten pitää tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne ei luultavasti saaneet kokea empatiaa tämän vanhemman taholta silloin kun olisivat tarvinneet. Niin kasvaa empatiavajeisia ihmisiä.
Kaikki aina vanhempien vika :-)
Kyllä. Ei sitä voi kiertää sitä vastuuta. Vanhemmat kasvattavat lapsensa ja niistä tulee sellaisia kuin on kasvatettu. Nykyään olen huomannut varsinkin keskiluokassa olevan tietynlaista vastuun pakoilua, ettei vanhemmat olisi vastuussa, mutta kuka sitten. Ja jos olette tutustuneet uusimpiin tietoihin ihmisen aivoista niin se alku elämä ja millaisen kohtelun saa vanhemmiltaan tulee määrittämään koko lapsen elämää.
Sua on ainakin kasvatettu totaalisen mustavalkoisesti sitten, opetettu ettei elämää missään nimessä voi tarkastella laajemmalta kantilta.
Vai miten selität että normi kasvatuksen, rakkautta, rajoja ja huolenpitoa saaneesta lapsesta kasvaa alkoholisti tai päätyy rikolliselle polulle? Samaten ihan hirvittävissä oloissa kasvanut lapsi saa elämänsä kuntoon (tottakai traumat ja ongelmat, mutta siis selvinnyt niistä) ja ihan tervehenkinen ja yhteiskuntakelpoinen siitä tulee.
Ja en siis tietenkään tyrmää lapsuuden kokemuksia ja niiden vaikutuksia ihmiseen, mutta sun kommentti oli lohkaistu pienen pienen kuplan sisältä.
Kai osa tuntee jonkinlaista empatiaa ketä tahansa kohtaan, tai haluaa auttaa vaikkei ole empatiaa kauheasti. Joidenkin vanhempi ollut piinaava, ilkeä, paha, vaikka on ollut hyviäkin puolia joskus muutama. Valitettavasti tämä on todellisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu toki tästä vanhemmasta myös
...voi olla häiriintynyt pentukin... Kuka tietää...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Normaalit ihmiset aikuistuvat, katselevat kotona asumiaan vuosia aikuisen silmin ymmärtäen saamansa ripitykset ja sen "ettei kaikkea boinut saada mitä halusi."
Jos tämän aloituksen tehnyt on itse tuon ko asian kokenut, niin siitä voi päätellä jo miksi. Kuulostaa marttyrimaiselta manipuloijalta, joka haluaa sääliä sairautensa avulla.
Viisas pysyy kaukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ulkopuolinen ei voi tietää, minkälainen se "sairas vanhus" on. Ehkä vanhuksella on hoitamaton psyykkinen sairaus ja/tai pähdeongelma, johon hänelle on yritetty hakea apua vuosikymmenien ajan. Jos ihminen ei halua hoitoa ja apua, ryyppää asunnon, perheen ja tukiverkot, haastaa riitaa kännissä, on tietoisesti ilkeä läheisilleen, ne sukulaiset ei enää jaksa.
Tällainen "vanhus" esiintyy naapurustolleen uhrina, surkeana ja elämän syyttä kolhimana. Ei ne puolitutut naapurit tiedä totuutta, eli yli 60 vuoden historiaa, jolloin kaikki omaiset ovat yrittäneet ohjata sairasta avun piiriin. Ja saavat kiitokseksi vain ilkeyttä, haukkumista, suorastaan vainoamistakin.
Kyse ei oke siitä, että sukulaiset olisivat "empatiakyvyttömiä", julmia ja itsekkäitä.
Moniko tietää, miltä tuntuu, kun olet uupunut perheenäiti, ja tuntemattomasta numerosta soitellaan tuon tuostakin: "poliisista täällä päivää, äitisi on taas kyydissä, voimmeko tuoda hänet luoksesi (humalaisen, riitaa haastavan mummon lapsiperheeseen!?) kun oli taas vaarin kanssa humalassa niin paha riita, että jouduimme ottamaan äitisi kyytiin. Emme haluisi vanhaa ihmistä viedä putkaankaan." Arvatkaa otinko aggressiivisen riitelyn takia putkaan matkalla olevan umpihumalaisen mummon meille, lasten iloksi?
Tällaista elämää kun elää itse lapsena, ja on itse absoluuttisesti kieltäytynyt päihteistä omien lasten kasvuympäristön turvaamiseksi, ei enää 50v iässä JAKSA paapoa juoppoa vanhempaansa. Mummo noukitaan kerta toisensa jälkeen katuojasta, ja ystävälliset ihmiset taluttavat hänet kotiin. Luulevat, että hän saa "sydämen rytmihäiriöitä", ja on ottanut vain pienen tuikkauksen likööriä.
Minkälainen "mummo" on niin ärhäkkä, että poliisit vie juuri hänet putkaan, eikä vaaria? Yleensä se mies viedään. Ja mummo kääntää asian aina niin päin, että se mies in se, joka riitelee ja on aggressiivinen.
Paapokaa te muut ihan rauhassa, kunnes jonakin päivänä tulee puukko selkään, vöhintäön kuvainnollisesti.
Vierailija kirjoitti:
Normaalit ihmiset aikuistuvat, katselevat kotona asumiaan vuosia aikuisen silmin ymmärtäen saamansa ripitykset ja sen "ettei kaikkea boinut saada mitä halusi."
Olisin halunnut turvallisen kodin ja ruokaa. En saanut. Tästä syystä on aivan sama, sairastaako äiti. En ole väleissä kuitenkaan.
Sairaan ilkeitä ihmisiä.