Miten auttaisin ahdingossa olevaa läheistä?
Ihan hirveä huoli läheisestä joka joutui terveysongelmien takia työttömäksi ja nyt kärsii selvästi pahasta masennuksesta. On ollut ajoittain itsetuhoinenkin ja on kovissa rahavaikeuksissa. Ikävä kyllä oma rahatilanne ei salli auttaa rahallisesti vaikka haluaisinkin. Todella läheinen ihminen kyseessä joka on aina hoitanut asiansa kunnolla ja ollut tunnollinen sekä työ- että yksityiselämässä. Tietysti huolta on ihmisille ympärillään aiheuttanut tällä itsetuhoisuudellaan ja muilla terveysongelmillaan. Olen ollut saatavilla ja kuunnellut, mutta pelkään ettei se riitä. Hänellä on luonnollisesti todella ahdistunut olo rahavaikeuksista ja minua taas syö, kun en pysty rahallisesti auttamaan häntä vaikka tiedän, että yksi suurimmista hänen ahdistuksensa aiheuttajista on juurikin raha (tai no, sen puute).
Kommentit (17)
Kyllä hän varmaan pärjää. Mullakin isosisko kävi kesällä luonani ja alkoi tarjota ruokakassin ostoa, niin kieltäydyin tottakai. Olen työtön, mutta pärjään.
Vierailija kirjoitti:
Ahdingossa oleva läheinen on kuolemantuomio :(
?
Vierailija kirjoitti:
Ole läsnä niin paljon kuin tuntuu oikealta. Käy kylässä, kutsu kylään luoksesi ja tee ruokaa, katsotte leffaa ym. Pyydä jäämään yöksi ettei tarvitse olla yksi ajatustensa kanssa. Itse olen ollut aina vahva selviytyjä mutta kun terveys petti pahasti oli niin heikko olo että toivoi vaan että joku pitäisi huolta kuin lapsesta.
Kerrankin oikeasti hyödyllisiä neuvoja. Kiitos tästä. Ei, en ole ap. Liian harvoin täällä törmää oikeasti hyviin neuvoihin. Tai ihmisiin. Ehkä kaikki vaan ovat hiljaa, kun muutama räksyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ole läsnä niin paljon kuin tuntuu oikealta. Käy kylässä, kutsu kylään luoksesi ja tee ruokaa, katsotte leffaa ym. Pyydä jäämään yöksi ettei tarvitse olla yksi ajatustensa kanssa. Itse olen ollut aina vahva selviytyjä mutta kun terveys petti pahasti oli niin heikko olo että toivoi vaan että joku pitäisi huolta kuin lapsesta.
Kerrankin oikeasti hyödyllisiä neuvoja. Kiitos tästä. Ei, en ole ap. Liian harvoin täällä törmää oikeasti hyviin neuvoihin. Tai ihmisiin. Ehkä kaikki vaan ovat hiljaa, kun muutama räksyttää.
Samaa mieltä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Kyllä hän varmaan pärjää. Mullakin isosisko kävi kesällä luonani ja alkoi tarjota ruokakassin ostoa, niin kieltäydyin tottakai. Olen työtön, mutta pärjään.
No kun ei vaikuta siltä että pärjää. Siksi olenkin huolissani. En pysty olemaan vahtina 24/7 ja siitä tulee välillä syyllinen olo. Avun piiriin olen yrittänyt ohjata, mutta itsepäisenä ihmisenä väittää, että kyllä hän pärjää. Vaan koko elämäni hänet tunteneena huomaan, että ei pärjää. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ahdingossa oleva läheinen on kuolemantuomio :(
Uusi trolli tämä kuolemantuomio jankkaaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä hän varmaan pärjää. Mullakin isosisko kävi kesällä luonani ja alkoi tarjota ruokakassin ostoa, niin kieltäydyin tottakai. Olen työtön, mutta pärjään.
No kun ei vaikuta siltä että pärjää. Siksi olenkin huolissani. En pysty olemaan vahtina 24/7 ja siitä tulee välillä syyllinen olo. Avun piiriin olen yrittänyt ohjata, mutta itsepäisenä ihmisenä väittää, että kyllä hän pärjää. Vaan koko elämäni hänet tunteneena huomaan, että ei pärjää. Ap
Unohda nuo syyllisyyden tunteet. Tai ainakin yritä unohtaa. Et sinä (toivottavasti) syyllinen hänen tilanteeseensa ole. Tai siihen, että et rahallisesti voi - ainakaan loputtomiin tai rajattomasti - tukea. Onko hänellä/sinulla/teillä ystäviä, jotka voisivat auttaa? Olisi sinunkin jaksamisesi kannalta paras, jos saatte kevennettyä sitä yhdelle henkilölle kertyvää taakkaa. Olen itsekin hyvä syyttämään itseäni asioista, joihin en edes voi vaikuttaa ja tiedän, kuinka raskasta se voi olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ole läsnä niin paljon kuin tuntuu oikealta. Käy kylässä, kutsu kylään luoksesi ja tee ruokaa, katsotte leffaa ym. Pyydä jäämään yöksi ettei tarvitse olla yksi ajatustensa kanssa. Itse olen ollut aina vahva selviytyjä mutta kun terveys petti pahasti oli niin heikko olo että toivoi vaan että joku pitäisi huolta kuin lapsesta.
Kerrankin oikeasti hyödyllisiä neuvoja. Kiitos tästä. Ei, en ole ap. Liian harvoin täällä törmää oikeasti hyviin neuvoihin. Tai ihmisiin. Ehkä kaikki vaan ovat hiljaa, kun muutama räksyttää.
Samaa mieltä. Ap
Oho tulipa itsellekin parempi mieli jos pystyin auttamaan jotenkin. Toivottavasti saat/jaksat tukea läheistäsi läpi vaikeuksien.
Ihanaa kun mietit ja kyselet tällaista. Minua tuskin kukaan haluaa auttaa 🥺
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa kun mietit ja kyselet tällaista. Minua tuskin kukaan haluaa auttaa 🥺
Yllättyisit.
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa kun mietit ja kyselet tällaista. Minua tuskin kukaan haluaa auttaa 🥺
Miksi oletat niin? Ihan varmasti haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa kun mietit ja kyselet tällaista. Minua tuskin kukaan haluaa auttaa 🥺
Miksi oletat niin? Ihan varmasti haluaa.
Laitoin perään sydänemojin, mutta jostain syystä se ei tullut läpi. Siis =
Ap. Sinun pitää huolehtia itsestäsi ja voit yrittää saada ystäväsi ajattelemaan. Mitä hän itse ajattelee elämästään. Loppuuko ne rahat oikeasti vai pelkääkö hän, että ne loppuvat. Onko pelko lamaannuttanut hänet. Sinun ei tarvitse ratkaista hänen ongelmiaan.
Kyllä tuo ammattikorvaa kaipaa. Spr, diakoniatyö, kunta.
Voitteko mennä yhdessä johonkin, josta hänet ohjataan avun piiriin?
Minun läheiseni sairastui masennukseen. Olen itsekin ollut masentunut, joten osasin samastua. Hänellä asiaan ei liittynyt erityisiä rahahuolia (niitä oli ollut aina joten oli tottunut heh). Ajattelin että autan ruokien kanssa. Mietin hänen kanssaan kaikkia mahdollisimman hyviä ja ravitsevia ruokia, lempiruokia. Kävin kaupassa ja valmistimme yhdessä viikon ruuat ja säilöimme ne jääkaappiin ja pakastimeen annosrasioissa. Huolehdin muutenkin että oli ruokaa (pystyin kustantamaan itse, kyseessä oma lapsi). En väitä, että tämä oli mitenkään käänteentekevää, mutta hän itse sanoi jälkikäteen, että sillä oli iso merkitys hänelle. Tuli syötyä, ja oli sellainen olo että välitetään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa kun mietit ja kyselet tällaista. Minua tuskin kukaan haluaa auttaa 🥺
Yllättyisit.
Sitä odotellessa. Onnistun etäännyttämään kaikki minusta.
Ole läsnä niin paljon kuin tuntuu oikealta. Käy kylässä, kutsu kylään luoksesi ja tee ruokaa, katsotte leffaa ym. Pyydä jäämään yöksi ettei tarvitse olla yksi ajatustensa kanssa. Itse olen ollut aina vahva selviytyjä mutta kun terveys petti pahasti oli niin heikko olo että toivoi vaan että joku pitäisi huolta kuin lapsesta.