Eikö ihmiset nykyään tiedä miten hautajaisiin pukeudutaan?

Eihän pukeutumiseen ole mitään yhtä ainoaa ohjetta. Kokomusta pukeutuminen hautajaisissa on aika harvinaista. Monissa maissa hautajaisissa ei edes pukeuduta mustaan ja Suomessakin pukeutuminen on hyvin paljon vapaampaa kuin joskus 60-luvulla.

Parempi kysyä jos ei ole varma 

Mitä läheisempi vainaja on, sen tarkempi pukukoodi. Näin kunnioitetaan vainajaa. Ja omaisia. Kukkien laskun jälkeen seisahdetaan hetki arkun vierellä, nyökätään poistuessa läheisille.

Tämä kaikki tuo arvostuksen ja kunnioituksen tilaisuuteen.

Kaikenlainen tapakulttuuri on rapautunut. Ihmiset eivät enää osaa välttämättä edes esitellä itseään tai kiittää jne. Ei enää vain osata. Olen yläkoulun opettaja ja huomaan tämän työssäni. Ihan kiltit ja kivat oppilaat eivät enää osaa toimia tilanteessa, jossa pitäisi pyytää jotain lainaan. Juhlapukeutuminen mielletään samaksi kuin niukka pukeutuminen. Jos yrität kätellä, vastaus on tyrmistynyt ilme jne. Ei ihme, että hautajaiset ovat sitten kuumottava tilanne, kun tajuaa, että siellä olisi oikeasti osattava käyttäytyä ja pukeutua.

Vierailija kirjoitti:

Mitä läheisempi vainaja on, sen tarkempi pukukoodi. Näin kunnioitetaan vainajaa. Ja omaisia. Kukkien laskun jälkeen seisahdetaan hetki arkun vierellä, nyökätään poistuessa läheisille.

Tämä kaikki tuo arvostuksen ja kunnioituksen tilaisuuteen.

Ennemminkkn toisin päin. Lähiomaiset, jotka järjestääkin koko tilaisuuden, saa pukeutua ihan miten haluavat tai jaksavat, eikä kenelläkään muulla ole varaa heitä siitä pukeutumisesta arvostella.

Kaukaisemmat sukulaiset ja ystävät, voi sitten pukeutua pukukoodin mukaan.

Ei. Eikä moneen muuhunkaan tilaisuuteen. Kammottava ilmiö!

Nämä "pääasia että on vaatteet"-ihmiset pilaa koko etiketin idean.

Kyllä se on kumma kun pitää vouhottaa jostain kuolleen ihmisen ruumiin hautaamisestakin näin paljon. Kuoppa maahan, ruho sinne ja multaa päälle, homma hoidettu.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on kumma kun pitää vouhottaa jostain kuolleen ihmisen ruumiin hautaamisestakin näin paljon. Kuoppa maahan, ruho sinne ja multaa päälle, homma hoidettu.

Sama häissä. Koska kuitenkin eroavat, niin ei siellä juhlisteta mitään elämänmittaista liittoa, hyvä jos kaksi vuotta ovat yhdessä. Siksi häävieras saa pukeutua valkoiseen pitsimekkoon, jos haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Mitä läheisempi vainaja on, sen tarkempi pukukoodi. Näin kunnioitetaan vainajaa. Ja omaisia. Kukkien laskun jälkeen seisahdetaan hetki arkun vierellä, nyökätään poistuessa läheisille.

Tämä kaikki tuo arvostuksen ja kunnioituksen tilaisuuteen.

Tärkeämpää on kunnioittaa ihmistä kun hän on vielä elossa. Ei hän kuolleena mitään enää tajua.

Tärkeämpää on, että vainajalle läheiset sukulaiset ja ystävät pääsevät muistamaan vainajaa. Ei se, että kaukaisetkin sukulaiset raahautuu paikalle kokomustissa "kunnioittamaan" vainajaa PUKEUTUMISELLAAN??? Ihan turhaa yrittää päteä täällä jollain etiketillä. Se ei lämmitä vainajan läheisiä hautajaisissa!!

Pukeutumisen säännöt eivät ole enää yhtä tiukat kuin ennen. ns hyvät ajat ovat arkipäivistäneet moni asioita, esim hautajaiset on vaan jotain jotka täytyy pitää, kun kristinusko on rapistunut. Hautajaiset sijoittuukin nykyään ihan vaan arkipäivälle. 

Minulle ekat hautajaiset mihin piti mennä tuli vastaan 25-vuotiaana. No okei, sitä ennen olin ollut hautajisissa ihan taaperona eli etiketti ei ollut kovin tuoreessa muistissa. Oli pakko googlailla että mitä pitää pukea päälleen.

Rasittavaa kun kylällä kirkko ja hautausmaa ovat eri puolilla tietä ja sitten pitäisi jonkun tuntemattoman kunnioituksen takia odotella siinä koko päivä autossaan kun väki laahustaa tien yli. Onneksi ei sentään ihan joka päivä ole hautajaisia.

Tuosta kohteliaisuudesta:

Kesäjuhlissa nuori poika(12-14v) voitti pihapelissä letut. Tuli hakemaan ja kysyi voiko ottaa mehua myös. Toki. Kun oli saanut letut ja mehun, kääntyi vielä erikseen ja sanoi kiitos

Kyllä täti-ihmistä lämmitti tuo kohtelias käytös.

Hautajaisiin pukeudun aina mustaan/tummaan leninkiin. Joskus on lisäksi surunappi hatussa tai rintapielessä.

Eikö se nyt riitä että on jotain mustaa päällä jos nyt mustissa pitää olla. En minä ainakaan aio mitään pukua hommata jotain hautajaisia varten.

Sussee kirjoitti:

Ei. Eikä moneen muuhunkaan tilaisuuteen. Kammottava ilmiö!

Nämä "pääasia että on vaatteet"-ihmiset pilaa koko etiketin idean.

Paitsi että hautajaisten idea ei ole mikään etiketti itsessään, vaan hautajaiset on vainajan kunniaksi ja myös lähiomaisten tueksi järjestetty tilaisuus.

Kyllä on kunnioittavan näköinen autosaattue ruumisauton perässä. Tuttu rautakauppias kuoli. Hautajaissaattue kävi rautakaupan pihassa. Henkilökunta tuli ulos. Vaikuttavaa.

"Luulisi olevan kaikille selvää että miehille ja pojille tumma puku, naisille ja tytöille musta, peittävä asu, mekko, hame ja bleiseri tai pusero, tai jakkupuku."

Ei toi ohje riitä. Entäs sukat, kauluspaita, kravatti vai solmuke, pukuliivi takin alle, hattua, käsineitä, päällystakkia, asusteita, laukkua? Saako olla koruja? Joidenkin mielestä ei mitään koruja. Joidenkin mielestä korut kuuluu olla. 

Vaihtelua on aika paljon, ja aina jollekin ei kelpaa. 

Minulla oli sukulaisen hautajaisissa musta jakkupuku, ja ihonväriset sukkahousut. Hame oli polven yli, pitkähkö, ettei säärtä nyt silleen näkynyt. Mutta sain kuulla jälkikäteen että miten ei ollut mustat sukat. 

Katselin, että Jacqueline Kennedy piti miehensä hautajaisissa ihonvärisiä sukkia, ja tuumasin että on ok minullekin. Mutta eipä ollutkaan joidenkin vanhojen tanttojen mielestä. 

Minusta neutraalit värittömät on tyylikkäämpi valinta, kuin mustat sukkahousut. Siis sellaiset 15den. Ne näyttää jotenkin kasarin yökerhotyyliltä. 

Millaiset itse laittaisitte? 

Muistuupa mieleeni muutaman vuosikymmenen takaa lähisukulaisen hautajaiset.

Hän oli minulle todella tärkeä, kaikin puolin ihana ihminen.

Minulla oli puku, jota hän moneen kertaan kehui käydessäni häntä tapaamassa, ja myöhemmin katsomassa.

Sen puvun olisin häntä kunnioittaakseni ja positiivisesti muistaakseni halunnut laittaa päälleni hänen hautajaisiinsa. Vanhemmat eivät antaneet lupaa (olin 18-vuotias ja asuin vielä kotona). Etiketin mukaan sitten mustissa menin. (:

Vierailija kirjoitti:

Mitä läheisempi vainaja on, sen tarkempi pukukoodi. Näin kunnioitetaan vainajaa. Ja omaisia. Kukkien laskun jälkeen seisahdetaan hetki arkun vierellä, nyökätään poistuessa läheisille.

Tämä kaikki tuo arvostuksen ja kunnioituksen tilaisuuteen.

Kunnioitaan vainajaa? Olin isäni hautajaisissa mustissa farkuissa ja punaisessa neuleessa. Ei hän olisi halunnut että me pingotaan jossain mustissa puvuissa koska niin kuuluu tehdä jonkun pölyttyneen etiketin mukaan.