Sinä, joka ihmettelet miten joku ei kestä 2 tunnin junamatkaa syömättä...
Katselin just aikatauluja. Kun lähden kotipihasta vähän ennen 8 aamulla, olen mummolassa kuuden aikaan illalla. Sisältää paikallisbussi + 3 junan vaihtoa + bussi + muutaman kilometrin hakumatka pysäkiltä. Tampereella on 20 minuutin vaihto, siinä voisi kyllä ehtiä syömäänkin. Pieksämäen aseman tarjonnasta ei ole tietoa, siellä on yksi vaihto ja vartti aikaa. Mutta matkat vaihtojen välillä on 1 h, 2 h, 2,5 h ja reilu 1 h.
Autolla tuo reissu yleensä mennäänkin, mutta tällä kertaa lähden yksin kun mulla on lomaa ja miehellä ei ja mies tarttee autoa töissään. Autolla menee 4-4,5 h. Halki Suomen ei ole hyviä bussiyhteyksiäkään juuri tällä matkalla. Ennen pääsi kahdella bussilla yksi vaihto (ei yhteyksellinen vaihto), mutta se pitkä bussilinja on lopetettu.
Kommentit (162)
No jos sun matka kestää yli kymmenen tuntia, niin mitä ihmettä sä siellä oikein touhuat jos et kerkeä mitään syömään?
Jos on aivan pakko syödä junassa, niin syöt ravintolavaunussa. Omalla paikalla ei todellakaan syödä mitään eväitä, ketään ei kiinnosta haistella eväitäsi tai kuunnella mässytystäsi.
Olipa omituinen kirjoitus, jota en jaksanut lukea edes. Ketä kiinnostaa sinun syömisestä ja aikataulusi?
Ap kuulostaa jotenkin todella vaikealta persoonalta.
Vierailija kirjoitti:
Jos on aivan pakko syödä junassa, niin syöt ravintolavaunussa. Omalla paikalla ei todellakaan syödä mitään eväitä, ketään ei kiinnosta haistella eväitäsi tai kuunnella mässytystäsi.
Omalla paikalla saa todellakin syödä ihan rauhassa ja ravintolavaunun ei tarvitse mennä.
Mies on takuulla riemuissaan kun ap häipyy mummolaan. Todella raskaan ja erikoisen oloinen kirjoitus.
Kyllä ymmärrän, että voi kestää, mutta eväsideoita av:lta en ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Jos on aivan pakko syödä junassa, niin syöt ravintolavaunussa. Omalla paikalla ei todellakaan syödä mitään eväitä, ketään ei kiinnosta haistella eväitäsi tai kuunnella mässytystäsi.
Pitlän matkan junassa on aina syöty omia eväitä omalla paikalla ainakin 60-luvulta lähtien. Muistan sen lapsuudesta. Rentoudu.
Vierailija kirjoitti:
Omalla paikalla saa todellakin syödä ihan rauhassa ja ravintolavaunun ei tarvitse mennä.
Vaunuosastossa ei todellakaan mässytetä mitään eväitä. Syöminen tapahtuu ravintolavaunussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on aivan pakko syödä junassa, niin syöt ravintolavaunussa. Omalla paikalla ei todellakaan syödä mitään eväitä, ketään ei kiinnosta haistella eväitäsi tai kuunnella mässytystäsi.
Pitlän matkan junassa on aina syöty omia eväitä omalla paikalla ainakin 60-luvulta lähtien. Muistan sen lapsuudesta. Rentoudu.
Vanhusten täytyy ymmärtää että voipaperiin käärittyjen sillivoileipien aika meni jo kauan sitten. Muita matkustajia ei enää kiusata hajuilla ja äänillä.
Ja mikä tässä oli pointti? Hämmentävä asia lukea. Missä keskellä korpea mummosi asuu, tai sinä itse?
Vierailija kirjoitti:
Ja mikä tässä oli pointti? Hämmentävä asia lukea. Missä keskellä korpea mummosi asuu, tai sinä itse?
Varmaankin se kun täällä usein on ketjuja että "miks sitä pitää bussissa mussuttaa jotain, eikö sitä kestä jonkun tunnin syömättä...". Kaikki kun ei osaa ajatella ettei se yksi muutaman tunnin pätkä mikä siinä yhdessä matkustetaan ole aina sille toiselle koko matka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on aivan pakko syödä junassa, niin syöt ravintolavaunussa. Omalla paikalla ei todellakaan syödä mitään eväitä, ketään ei kiinnosta haistella eväitäsi tai kuunnella mässytystäsi.
Pitlän matkan junassa on aina syöty omia eväitä omalla paikalla ainakin 60-luvulta lähtien. Muistan sen lapsuudesta. Rentoudu.
Vanhusten täytyy ymmärtää että voipaperiin käärittyjen sillivoileipien aika meni jo kauan sitten. Muita matkustajia ei enää kiusata hajuilla ja äänillä.
Erityisherkät voivat kulkea muilla tavoilla matkansa, kuin muiden ihmisten kanssa.
Erityisherkkää häiritsevät ihan kaikki asiat, pienimmätkin hajut, äänet, toisten pukeutumiset, ilmeet, eleet, kaikki tahrat ja muut epäsäännöllisyydet, värit, valot, varjot, junan heilumiset, pienet tilat, toisen penkin/ihmisen lähellä olemiseen ja ihan kaikki. Erityisherkälle ei vain kelpaa mikään, koskaan ja missään. He valittavat aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on aivan pakko syödä junassa, niin syöt ravintolavaunussa. Omalla paikalla ei todellakaan syödä mitään eväitä, ketään ei kiinnosta haistella eväitäsi tai kuunnella mässytystäsi.
Pitlän matkan junassa on aina syöty omia eväitä omalla paikalla ainakin 60-luvulta lähtien. Muistan sen lapsuudesta. Rentoudu.
Vanhusten täytyy ymmärtää että voipaperiin käärittyjen sillivoileipien aika meni jo kauan sitten. Muita matkustajia ei enää kiusata hajuilla ja äänillä.
Erityisherkät voivat kulkea muilla tavoilla matkansa, kuin muiden ihmisten kanssa.
Erityisherkkää häiritsevät ihan kaikki asiat, pienimmätkin hajut, äänet, toisten pukeutumiset, ilmeet, eleet, kaikki tahrat ja muut epäsäännöllisyydet, värit, valot, varjot, junan heilumiset, pienet tilat, toisen penkin/ihmisen lähellä olemiseen ja ihan kaikki. Erityisherkälle ei vain kelpaa mikään, koskaan ja missään. He valittavat aina.
Ei se mitään erityisherkkyyttä todellakaan ole jos ei pidä siitä kuinka joku mässyttää haisevia eväitään vieressä. Et ole tainnut matkustaa junalla kovin paljoa. Itse syödessä ei välttämättä tajua kuinka ne hajut ja syömisen äänet voivat raivostuttaa muita. Joku jugurttipurkin kalina tai mandariinin kuoriminen saavat totaalisesti raivon partaalle.
Vierailija kirjoitti:
Ja mikä tässä oli pointti? Hämmentävä asia lukea. Missä keskellä korpea mummosi asuu, tai sinä itse?
Oletkos katsonut kartalta miten kattava rataverkosto on? Esim. Kuopio-Joensuu väli kestää kuusi tuntia junalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mikä tässä oli pointti? Hämmentävä asia lukea. Missä keskellä korpea mummosi asuu, tai sinä itse?
Oletkos katsonut kartalta miten kattava rataverkosto on? Esim. Kuopio-Joensuu väli kestää kuusi tuntia junalla.
Voit mennä tuon välin vaikka kontaten, jos et pääse autolla, mutta itse kulkisen sen vaikka bussilla. Lähtöjä on monta kertaa päivässä ja matka ei kauan kestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on aivan pakko syödä junassa, niin syöt ravintolavaunussa. Omalla paikalla ei todellakaan syödä mitään eväitä, ketään ei kiinnosta haistella eväitäsi tai kuunnella mässytystäsi.
Pitlän matkan junassa on aina syöty omia eväitä omalla paikalla ainakin 60-luvulta lähtien. Muistan sen lapsuudesta. Rentoudu.
Vanhusten täytyy ymmärtää että voipaperiin käärittyjen sillivoileipien aika meni jo kauan sitten. Muita matkustajia ei enää kiusata hajuilla ja äänillä.
Erityisherkät voivat kulkea muilla tavoilla matkansa, kuin muiden ihmisten kanssa.
Erityisherkkää häiritsevät ihan kaikki asiat, pienimmätkin hajut, äänet, toisten pukeutumiset, ilmeet, eleet, kaikki tahrat ja muut epäsäännöllisyydet, värit, valot, varjot, junan heilumiset, pienet tilat, toisen penkin/ihmisen lähellä olemiseen ja ihan kaikki. Erityisherkälle ei vain kelpaa mikään, koskaan ja missään. He valittavat aina.
Ei se mitään erityisherkkyyttä todellakaan ole jos ei pidä siitä kuinka joku mässyttää haisevia eväitään vieressä. Et ole tainnut matkustaa junalla kovin paljoa. Itse syödessä ei välttämättä tajua kuinka ne hajut ja syömisen äänet voivat raivostuttaa muita. Joku jugurttipurkin kalina tai mandariinin kuoriminen saavat totaalisesti raivon partaalle.
Raivoa rauhassa sitten vain, sinähän se vain silloin riehutaan ja muihin asia ei vaikuta millään tavoin. 😀
Minä kasvatan mesimäyriä takapihalla. Eilen tein niille sellaisen keinun.
Mä en oikein ymmärtänyt tätä aloitusta. Eihän tossa ole mistään kahden tunnin matkasta kyse. Ja entä sitten, vaikka olisikin. Kyllä kahden tunnin matkallakin saa syödä.
Vai kuvitteleeko ap, että junamatkalla KAIKKI kyttää hänen syömisiään?
Missä keskellä erämaata mummosi asustelee? :DDD