Mun 13-vuotias poika vain pelaa ja katsoo telkkaria :(
Yritän ehdottaa juttuja, mutta hän ei innostu tai jos innostuu niin se toteuttaminen ottaa todella ison ajan (joudun muistuttamaan ja pyytämään ja rankuttamaan, että lähetään nyt). Kavereita hän ei tapaa. Siinäkin olen yrittänyt kannustaa, mutta ei vain halua ottaa kehenkään yhteyttä. Tänään minulla meni kuppi nuorin, ja raivosin hänelle, että hän ei tee muuta kuin pelaa ja katsoo telkkaria. Sekin kääntyi lopulta minua vastaan, tietenkin. Lapsi pärjää koulussa ja siksi huoliin, jotka minä näen, ei suhtauduta vakavasti. Pelkään mitä hänestä tulee 10 vuoden päästä. Ei hän älykkyydellään pärjää jos aktiivisuus on nolla ja sosiaaliset taidot taaperon tasolla. Mitä minun pitäisi tehdä? Jatkaa hänen rashaamistaan paikkoihin ja keksiä kaikki puuha jatkossakin itse?
Kommentit (58)
Niin minäkin, ketä se muka haittaa.
No toki nuori voisi mennä urheilukentälle vetämään treenejä.
Vierailija kirjoitti:
Oman kasvatuksen tulos 😁
Olen häntä kasvattanut. Lukenut pienestä pitäen ja tehnyt hirveästi juttuja hänen kanssaan. Ehkä olenkin tehnyt liikaa ja nyt se näyttäytyy passiivisuutena.
Vierailija kirjoitti:
Oman kasvatuksen tulos 😁
Hyvin todennäköisesti passiivis-agressiivisen miesvihan tuotos.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä tuossa iässä tehdään ensimmäiset kannabiskokeilut yms.
Olisit tyytyväinen.
Välillä tuntuu että sekin olisi parempi kuin elämätön elämä. Siis kannabis kokeilu olisi parempi kuin TV- ja peluriippuvuus. Tekisikin välillä jotain kolttosia, mutta ei mitään
Samaa mieltä tuon edellisen "oman kasvatuksen tulos".
Olethan pitänyt jo pienestä asti ruutu sekä peliajan lapsella. Ja pelailujen vastapainona ulkoilua, kavereita tai harrastus toimintaa.
Itselläni myös 13v. Ja voisin sanoa, että jos tuohon ikään mennessä ei ole "pohjatyötä" tehty kasvatuksen, on helkkarin vaikeaa enää tuosta sitä noin radikaalista muuttaa. Toki pitkäjänteisellä ja määrätietoisella ohjeistuksella jatkossa, pääsette varmasti parempaan tilanteeseen. Teet selväksi, paljonko on aikaa päivässä pelata ja sitten ulos. Vaikka ei huvittaskaan. Katselkoon vaikka muurahaisia pihalla pari tuntia. Jostain se on aloitettava.
Harmi. Noin viisaalla tuollainen lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä tuossa iässä tehdään ensimmäiset kannabiskokeilut yms.
Olisit tyytyväinen.
Välillä tuntuu että sekin olisi parempi kuin elämätön elämä. Siis kannabis kokeilu olisi parempi kuin TV- ja peluriippuvuus. Tekisikin välillä jotain kolttosia, mutta ei mitään
Totta. Tuo johtuu hänen temperamentista.
Toisia pitää painostaa pullon äärelle ja työntää sätkä naaman eteen ja eivät siltikään herää.
Ei tuolle oikein mitään voi. Myöhemmin kärsii kun on niin hitaasti syttyvä temperamentiltaan.
Toiset menee tuon ikäisenä ja kokee kaiken liian varhain.
Meillä on vähän samanlaista. Poika on jo 15v tosin. Yksi urheiluharrastus on, jossa on luojan kiitos 4krt/vk treenit ja pelit päälle. Kavereita on tasan yksi. Häntäkin näkee harvoin, max kerran viikossa. Pienestä asti ollut tälläistä ettei halua nähdä juuri ketään vaan olla mieluiten kotona. Ei ole nepsy, sitä olen itsekin epäillyt. On tosi hyvä koulussa ja kaikinpuolin älykäs.
Kaksi sisarusta on taas aivan toisenlaisia, koko ajan kavereidensa kanssa. Pakko vaan hyväksyä, että poika luonteeltaan aivan erilainen. Huolestuttaa kyllä, että jää myöhemmin täysin yksin. Toisaalta olen kyllä kiitollinen ettei rieku missään kylillä. Itse sitä pöljäilyä tein kyllä tuon ikäsenä ihan tarpeeksi.
Telkkari ja pelit takavarikkoon ja poika ulos. Sano, että päivällinen on viideltä ja kotiintuloaika kymmeneltä ja toivota hauskaa päivää. Kyllä siinä varmasti alkaa kaverit kiinnostaa, kun vaihtoehtona on pikkukivien potkiskelu yksin
Ihan normaalia nykynuorten käytöstä. Nyt on loma. Älä mutsi ragee.
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä tuon edellisen "oman kasvatuksen tulos".
Olethan pitänyt jo pienestä asti ruutu sekä peliajan lapsella. Ja pelailujen vastapainona ulkoilua, kavereita tai harrastus toimintaa.Itselläni myös 13v. Ja voisin sanoa, että jos tuohon ikään mennessä ei ole "pohjatyötä" tehty kasvatuksen, on helkkarin vaikeaa enää tuosta sitä noin radikaalista muuttaa. Toki pitkäjänteisellä ja määrätietoisella ohjeistuksella jatkossa, pääsette varmasti parempaan tilanteeseen. Teet selväksi, paljonko on aikaa päivässä pelata ja sitten ulos. Vaikka ei huvittaskaan. Katselkoon vaikka muurahaisia pihalla pari tuntia. Jostain se on aloitettava.
Olet väärässä, sulla on varmaan vaan se yksi 13v lapsi. Mulla on kolme lastan ja yksi näistä on kotona istuva, kaksi ei. En usko, että pohjatyö meni meillä pieleen vain tuon yhden kanssa.
Itse kuuluin tuon ikäisenä jo jengiin.
Pojilla pitäisi olla jengejä jotka tuo turvallisuuden tunnetta ja itsetuntokin kasvaa jengin mukana.
Se on sukupuolelle sopiva tapa olla metsästysporukka jossa kasvaa aikuiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oman kasvatuksen tulos 😁
Olen häntä kasvattanut. Lukenut pienestä pitäen ja tehnyt hirveästi juttuja hänen kanssaan. Ehkä olenkin tehnyt liikaa ja nyt se näyttäytyy passiivisuutena.
Mutta kuitenkin aina alitajuisesti lytännyt, koska joskus siitä kasvaa paha mies joita vihaat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä tuon edellisen "oman kasvatuksen tulos".
Olethan pitänyt jo pienestä asti ruutu sekä peliajan lapsella. Ja pelailujen vastapainona ulkoilua, kavereita tai harrastus toimintaa.Itselläni myös 13v. Ja voisin sanoa, että jos tuohon ikään mennessä ei ole "pohjatyötä" tehty kasvatuksen, on helkkarin vaikeaa enää tuosta sitä noin radikaalista muuttaa. Toki pitkäjänteisellä ja määrätietoisella ohjeistuksella jatkossa, pääsette varmasti parempaan tilanteeseen. Teet selväksi, paljonko on aikaa päivässä pelata ja sitten ulos. Vaikka ei huvittaskaan. Katselkoon vaikka muurahaisia pihalla pari tuntia. Jostain se on aloitettava.
Olet väärässä, sulla on varmaan vaan se yksi 13v lapsi. Mulla on kolme lastan ja yksi näistä on kotona istuva, kaksi ei. En usko, että pohjatyö meni meillä pieleen vain tuon yhden kanssa.
On myös toinen vanhempi lapsi.
En tiedä ymmärsitkö väärin. Mielestäni on tosi hienoa, että lapset viihtyvät kotona! Mutta vasta painona pelailluille on todellakin ulkoiltava!! Ihan aikaustenkin. Ei sisällä koko päivä nöpöttäen todellakaan ole ok, oli sitten lapsi tai aikuinen!!!
Saattaahan se pelatessa jutella muiden kanssa, tai kirjoittaa koko ajan viestiä chättiin. Minullakin on kaksi poikaa, toinen jo parikymppinen ja toinen vielä teini, joista varsinkin nuorempi istuu todella pitkiä päiviä koneella. Ei se silti täysin epäsosiaalista toimintaa ole, eli nuohan pelailee monta tuntia päivässä eri kokoonpanoilla, osa pelikavereista on tuttuja myös irl, osa eri puolilta maailmaa. Tänä kesänä tuo poika tapasi muutaman pelikaverinsa Keski-Euroopassa, kun olivat vuosia pelailleet yhdessä toisiaan ikinä näkemättä.
Älä liikaa hermoile, tarjoa jotain tekemistä ja varsinkin olisi hyvä liikuntaakin harrastaa ainakin vähän.
Täällä sama. Tosin pelaa usein kavereiden kanssa netissä. Mut eivät näe lomalla. Koska ei oo mitään tekemistä. Kun kaikkia nuoeria ei kiinnosta polttaa tupakkia ja käyttää aineita. Eikä riekkua kaupungilla.
Monet nuoret, varsinkin pojat, on nykyään valtavan yksinäisiä. Onko hänellä kavereita ?
Pelaaminen jne. saattaa olla keino hallita yksinäisyyden tuomaa ahdistusta.
Poikaan kannattaa yrittää saada kontaktia hyvällä, juttelemalla jne. Ettei ihan eristäydy.
Peruskoulussa ja toisella asteella pitäisi tehdä paljon vaikka paritöitä, ryhmätöitä jne. Vaihtelevissa porukoissa jotta nuoret voisivat tutustua luontevasti.
Yleensä tuossa iässä tehdään ensimmäiset kannabiskokeilut yms.
Olisit tyytyväinen.