Lue keskustelun säännöt.
Millaista tuo sukupuolen kokemus oikein on ?
04.07.2023 |
Ihan hyvällä kyselen kun en ymmärrä. Itse olen nainen naisen sukupuolielimillä eikä minulla ole mitään epäilystä siitä ettenkö ole nainen, mutta en minulla mitään erityistä kokonajan päällä junnaavaa sukupuolen kokemusta varsinaisesti ole. Minä olen minä ja teen ihan mitä haluan sukupuolestani riippumatta, en ole koskaan ajatellut että sukupuoleni asettaisi jotakin rajoituksia elämääni, muut ominaisuuteni kyllä, en osaa esimerkiksi laulaa, vaikka olisi kiva olla miljoonia tienaava oopperatähti. Mutta se, että elämässä ei saa kaikkea ei riipu mitenkään sukupuolestani.
Kommentit (76)
Varmaan vama kun joku tuntee olevansa Napoleon
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se joka haluaa olla toista sukupuolta, kuin on syntynyt ,ei voi tietää mitä on olla toinen .
Se on vain kuvittelua.
Vierailija kirjoitti:
Se joka haluaa olla toista sukupuolta, kuin on syntynyt ,ei voi tietää mitä on olla toinen .
Se on vain kuvittelua.
Tiedätkö sinä, miltä se "kuvittelu" tuntuu?
Tunnen muunsukupuolisen, jolla on kehodysforia. Hän on aiemmin harkinnut rintojen poistoa, mutta ei tehnyt sitä vaan päätyi käyttämään rintoja litistäviä liivejä. Joillakin on kova ahdistus esim. ulkoisista piirteistään. Itse olen aina kokenut olevani nainen, mutta ymmärrän myös muunlaisia ihmisiä ja kokemuksia.
"Kehodysforia voi tuntua psyykkisenä kipuna, vierautena, inhona, vastenmielisyytenä, outouden ja/tai irrallisuuden tunteina kehon sukupuolitettuja piirteitä kohtaan. Joidenkin kohdalla kehodysforia on hienovaraisempaa kuin toisilla, ja sitä voi olla vaikeata havainnoida ja sanoittaa. Joillakin kehodysforiaa ei ole laisinkaan, mutta sukupuolidysforia on silti voimakas ja siihen liittyy erityisesti tarve tulla nähdyksi muiden silmissä oman sukupuoli-identiteetin mukaisesti."
Näin tosiaan. Omaksutaan tietyt maneerit ja kaikessa tekemisessä alleviivataan sitä, mitä halutaan olla.
Ihmiset Suomessa suhtautuvat erilaisuuteen ihan hyväksyvästi, mutta eivät teennäisyyteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harvinainen tilanne, jonka syitä ei tiedetä. Transsukupuolisia on ollut aina, mutta heistä ei vain ole pidetty meteliä. (Olen lukenut osana opintoja vanhan tekstin aiheesta.) Yleensä ensimmäiset merkit huomataan taaperoiässä kun poikana pidetty lapsi sanoo itseään säännöllisesti tytöksi, eikä lopeta, vaikka puhetta yritettäisiin korjata.
En minäkään ymmärrä, miten sukupuoli pitäisi "kokea" mutta en siksi ala väittämään etteikö joillain olisi ongelmia kokemuksen kanssa. Vähän sama juttu että jos jollain on vatsa kipeä, ei se poistu sanomalla että itsellä ei ole vatsa kipeä.
Veikkaan, että sen kyllä huomaa jos on itse transsukupuolinen.
Muistan hyvin sen tunteen lapsena, kun tajusin, että sukupuolta ei voi valita sillä tavoin päättämällä, vaan että joudun olemaan tyttö vaikka en olisi halunnut olla.
Minulla on veljiä ja en ollut koskaan ajatellut, että olisin jotenkin erilainen sen takia että olen tyttö. Siinä vaiheessa kun murrosikä alkoi ja menkat niin se oli minulle aivan järkyttävää aikaa, inhosin itseäni, olisin tehnyt mitä vain että olisin lakannut "naisistumasta". Anoreksian avulla sain pidettyä itseni suhteellisen laihana, mutta menkat eivät loppuneet. Muistan miten hienoa oli, kun joskus joku erehtyi luulemaan minua pojaksi.
Ylä-asteen ja lukion vaihteessa tilanne meni toiseen äärilaitaan ja minusta tuli todella tyttömäinen tyttö. En muista miten se tapahtui, jotenkin vain aloin tykkäämään kaikesta tyttömäisyyksistä yhtäkkiä enemmän. Sen jälkeen olen ollut ihan tyytyväinen sukupuoleeni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Harvinainen tilanne, jonka syitä ei tiedetä. Transsukupuolisia on ollut aina, mutta heistä ei vain ole pidetty meteliä. (Olen lukenut osana opintoja vanhan tekstin aiheesta.) Yleensä ensimmäiset merkit huomataan taaperoiässä kun poikana pidetty lapsi sanoo itseään säännöllisesti tytöksi, eikä lopeta, vaikka puhetta yritettäisiin korjata.
En minäkään ymmärrä, miten sukupuoli pitäisi "kokea" mutta en siksi ala väittämään etteikö joillain olisi ongelmia kokemuksen kanssa. Vähän sama juttu että jos jollain on vatsa kipeä, ei se poistu sanomalla että itsellä ei ole vatsa kipeä.
Veikkaan, että sen kyllä huomaa jos on itse transsukupuolinen.
Jep. Mutta se, että muut ihmiset pakotetaan cis-sukupuolinen termin alle ja viljellään todella ummehtuneita käsityksiä sukupuolesta (kynsilakka tekee naisen-tasoa vähän liikaa nykyaktivistimissa nähtävillä), on todella pöljää. Transihmiset saavat elää elämäänsä kaikessa rauhassa, mutta veikkaan että tämä yhteiskunnan pakottaminen uuskieleen ei pääty nätisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin tiedän olleeni lapsena tyttö ja nyt nainen ihan biologisten tunnusmerkkien takia. Ne määrittelevät sukupuoleni
En myöskään koe itseäni erityisesti sulupuolittuneesti. Olen ihminen, teen asioita, mitä ihmiset tekevät sp:sta riippumatta. Kyllä, pissin kyykyssä tai istuen ja olen synnyttänyt, koska kehoni toimii näin.
En silti koe jotain ihme (henkistä?) naiseutta jokapäiväisessä elämässäni. En edes samastu naisiin sen kummemmin kuin miehiinkään. Voin samastua esim. luonteenpiirteisiin tai elämänkokemuksiin.
Käyttäytymiseni ja olemukseni on melko neutraali ulkonäköä ja vaatetusta myöten.En ymmärrä, miksi ns. "transnaiset" haluavat näyttää suorastaan naisen karikatyyriltä, missä kaikki _miesten maun mukaisen_ naisen ulkonäkö-stereotypiat on vedetty överiksi. Minua ällöttää. Heihin en halua kuulua tai samastua missään nimessä!!
Setan sivuilta pari lainausta:
"Sateenkaarisanasto
Cis. Sanaa cis käytetään kuvaamaan sitä, että henkilön sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ovat hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset. Suurin osa ihmisistä on cissukupuolisia. Cis on vastakohta sanalle trans; sanat ovat alkuaan latinasta, jossa niillä on merkitys ‘tällä puolen’ ja ‘toisella puolen’. Cismies on syntymässä määritelty pojaksi. Cisnainen on syntymässä määritelty tytöksi."
Sukupuoleton. Kaikilla ihmisillä ei ole sukupuoli-identiteettiä. Osalle taas sukupuolettomuus voi olla sukupuoli-identiteetti. Sukupuolettomaksi itsensä kokeva voi myös määritellä itsensä termillä agender. Agenderiys kuvataan usein sukupuoli-identiteetin puuttumisena ja sukupuolettomuutena."
Näillä kriteereillä minä olisin sukupuoleton, kuten lainamaani kirjoittaja, en koe mitään henkistä sukupuolta. Saati että sukupuoli-identiteetti olisi syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset (tiettävästi se kyllä todetaan, ei määritellä). Jos siis et ole stereotyyppinen naiseden tai mieheyden kulminoituma, olet sukupuoleton.
Eniten ihmetyttää, että kuka noilla kriteereillä muka kokee olevansa cis, mihin väitetään suurimman osan kuuluvan. Käytännössä sanotaan, että suurin osa ihmisistä on 50-luvun yhteiskunnasta repäistyjä karikatyyreja. Lähde näille kaikille väitteille on siis seta itse, en löytänyt mitään tutkimusviitteitä siitä, että näitä identiteettejä olisi kuvatusti todettu ihmisillä.
Tämä on 50-lukulainen vanhoillinen näkemys sukupuolesta. Siinä kirjaimellisesti opetetaan, että sukupuoli on yhtä kuin kulttuuriset sukupuolistereotypiat.
Tämä on täysin vastoin feministien vuosikymmenten mittaista yhteiskunnallista sanomaa ja yhteiskunnallista vaikuttamista.
Siinä missä feministit ennen sanoivat, että tyttökin voi olla kiinnostunut autoista ja pukeutua kuten pojat. Nykyaktivistit opettavat päinvastoin, että jos tyttö leikkii autolla tai haluaa lyhyet hiukset, hän ei ole oikeasti tyttö.
Ettekö tosiaan huomaa, mikä ongelma on tällaisissa äärivanhoillisesss sukupuolikäsityksessä. Että tyttöys=prinsessaleikkiä, kynsilakkaa ja pitsiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sellaista ole, koska ihmisellä ei ole sukupuolenkokemusaistia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin tiedän olleeni lapsena tyttö ja nyt nainen ihan biologisten tunnusmerkkien takia. Ne määrittelevät sukupuoleni
En myöskään koe itseäni erityisesti sulupuolittuneesti. Olen ihminen, teen asioita, mitä ihmiset tekevät sp:sta riippumatta. Kyllä, pissin kyykyssä tai istuen ja olen synnyttänyt, koska kehoni toimii näin.
En silti koe jotain ihme (henkistä?) naiseutta jokapäiväisessä elämässäni. En edes samastu naisiin sen kummemmin kuin miehiinkään. Voin samastua esim. luonteenpiirteisiin tai elämänkokemuksiin.
Käyttäytymiseni ja olemukseni on melko neutraali ulkonäköä ja vaatetusta myöten.En ymmärrä, miksi ns. "transnaiset" haluavat näyttää suorastaan naisen karikatyyriltä, missä kaikki _miesten maun mukaisen_ naisen ulkonäkö-stereotypiat on vedetty överiksi. Minua ällöttää. Heihin en halua kuulua tai samastua missään nimessä!!
Setan sivuilta pari lainausta:
"Sateenkaarisanasto
Cis. Sanaa cis käytetään kuvaamaan sitä, että henkilön sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ovat hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset. Suurin osa ihmisistä on cissukupuolisia. Cis on vastakohta sanalle trans; sanat ovat alkuaan latinasta, jossa niillä on merkitys ‘tällä puolen’ ja ‘toisella puolen’. Cismies on syntymässä määritelty pojaksi. Cisnainen on syntymässä määritelty tytöksi."
Sukupuoleton. Kaikilla ihmisillä ei ole sukupuoli-identiteettiä. Osalle taas sukupuolettomuus voi olla sukupuoli-identiteetti. Sukupuolettomaksi itsensä kokeva voi myös määritellä itsensä termillä agender. Agenderiys kuvataan usein sukupuoli-identiteetin puuttumisena ja sukupuolettomuutena."
Näillä kriteereillä minä olisin sukupuoleton, kuten lainamaani kirjoittaja, en koe mitään henkistä sukupuolta. Saati että sukupuoli-identiteetti olisi syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset (tiettävästi se kyllä todetaan, ei määritellä). Jos siis et ole stereotyyppinen naiseden tai mieheyden kulminoituma, olet sukupuoleton.
Eniten ihmetyttää, että kuka noilla kriteereillä muka kokee olevansa cis, mihin väitetään suurimman osan kuuluvan. Käytännössä sanotaan, että suurin osa ihmisistä on 50-luvun yhteiskunnasta repäistyjä karikatyyreja. Lähde näille kaikille väitteille on siis seta itse, en löytänyt mitään tutkimusviitteitä siitä, että näitä identiteettejä olisi kuvatusti todettu ihmisillä.
Haha, enpäs tuota tiennytkään!
Seta siis väittää, että olen 'sukupuoleton'!! No johan pomppas!
Seta ei voi mitenkään määritellä minua, biologista heteronaista, 3 lapsen äitiä sukupuolettomaksi!!
Ihan älyvapaata porukkaa nuo setalaiset. 🤦🏻
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Setan sukupuolikemys on, että tyttö joka ei halua olla sellainen tyttö kuin kulttuurissa pidetään sopivana, ei ole tyttö lainkaan. Sata vuotta sitten tyttö ei olisi ollut oikea tyttö, jos hän olisi halunnut pukeutua housuihin.
Äänioikeutta vaatineet naiset 1900-luvun alussa eivät olleet naisia, koska eivät mukautuneet kulttuurisiin odotuksiin omasta sukupuolestaan.
Kovin on ahdasmielinen tuo Setan määritelmä :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin tiedän olleeni lapsena tyttö ja nyt nainen ihan biologisten tunnusmerkkien takia. Ne määrittelevät sukupuoleni
En myöskään koe itseäni erityisesti sulupuolittuneesti. Olen ihminen, teen asioita, mitä ihmiset tekevät sp:sta riippumatta. Kyllä, pissin kyykyssä tai istuen ja olen synnyttänyt, koska kehoni toimii näin.
En silti koe jotain ihme (henkistä?) naiseutta jokapäiväisessä elämässäni. En edes samastu naisiin sen kummemmin kuin miehiinkään. Voin samastua esim. luonteenpiirteisiin tai elämänkokemuksiin.
Käyttäytymiseni ja olemukseni on melko neutraali ulkonäköä ja vaatetusta myöten.En ymmärrä, miksi ns. "transnaiset" haluavat näyttää suorastaan naisen karikatyyriltä, missä kaikki _miesten maun mukaisen_ naisen ulkonäkö-stereotypiat on vedetty överiksi. Minua ällöttää. Heihin en halua kuulua tai samastua missään nimessä!!
Setan sivuilta pari lainausta:
"Sateenkaarisanasto
Cis. Sanaa cis käytetään kuvaamaan sitä, että henkilön sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ovat hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset. Suurin osa ihmisistä on cissukupuolisia. Cis on vastakohta sanalle trans; sanat ovat alkuaan latinasta, jossa niillä on merkitys ‘tällä puolen’ ja ‘toisella puolen’. Cismies on syntymässä määritelty pojaksi. Cisnainen on syntymässä määritelty tytöksi."
Sukupuoleton. Kaikilla ihmisillä ei ole sukupuoli-identiteettiä. Osalle taas sukupuolettomuus voi olla sukupuoli-identiteetti. Sukupuolettomaksi itsensä kokeva voi myös määritellä itsensä termillä agender. Agenderiys kuvataan usein sukupuoli-identiteetin puuttumisena ja sukupuolettomuutena."
Näillä kriteereillä minä olisin sukupuoleton, kuten lainamaani kirjoittaja, en koe mitään henkistä sukupuolta. Saati että sukupuoli-identiteetti olisi syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset (tiettävästi se kyllä todetaan, ei määritellä). Jos siis et ole stereotyyppinen naiseden tai mieheyden kulminoituma, olet sukupuoleton.
Eniten ihmetyttää, että kuka noilla kriteereillä muka kokee olevansa cis, mihin väitetään suurimman osan kuuluvan. Käytännössä sanotaan, että suurin osa ihmisistä on 50-luvun yhteiskunnasta repäistyjä karikatyyreja. Lähde näille kaikille väitteille on siis seta itse, en löytänyt mitään tutkimusviitteitä siitä, että näitä identiteettejä olisi kuvatusti todettu ihmisillä.
Sanoisin että noilla kriteereillä harva cisnainen on oikeasti cis. Varsinkin tämä kohta että sukupuolen pitäisi olla "kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset."
Jotenkin tasa-arvokeskustelussa on unohtunut se, että ihan naisten enemmistökin on kokenut ja moni kokee edelleen, että heiltä odotetaan jotain, mitä he eivät oikeasti ole. Sitä juuri on sukupuolinen alistaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin tiedän olleeni lapsena tyttö ja nyt nainen ihan biologisten tunnusmerkkien takia. Ne määrittelevät sukupuoleni
En myöskään koe itseäni erityisesti sulupuolittuneesti. Olen ihminen, teen asioita, mitä ihmiset tekevät sp:sta riippumatta. Kyllä, pissin kyykyssä tai istuen ja olen synnyttänyt, koska kehoni toimii näin.
En silti koe jotain ihme (henkistä?) naiseutta jokapäiväisessä elämässäni. En edes samastu naisiin sen kummemmin kuin miehiinkään. Voin samastua esim. luonteenpiirteisiin tai elämänkokemuksiin.
Käyttäytymiseni ja olemukseni on melko neutraali ulkonäköä ja vaatetusta myöten.En ymmärrä, miksi ns. "transnaiset" haluavat näyttää suorastaan naisen karikatyyriltä, missä kaikki _miesten maun mukaisen_ naisen ulkonäkö-stereotypiat on vedetty överiksi. Minua ällöttää. Heihin en halua kuulua tai samastua missään nimessä!!
Setan sivuilta pari lainausta:
"Sateenkaarisanasto
Cis. Sanaa cis käytetään kuvaamaan sitä, että henkilön sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ovat hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset. Suurin osa ihmisistä on cissukupuolisia. Cis on vastakohta sanalle trans; sanat ovat alkuaan latinasta, jossa niillä on merkitys ‘tällä puolen’ ja ‘toisella puolen’. Cismies on syntymässä määritelty pojaksi. Cisnainen on syntymässä määritelty tytöksi."
Sukupuoleton. Kaikilla ihmisillä ei ole sukupuoli-identiteettiä. Osalle taas sukupuolettomuus voi olla sukupuoli-identiteetti. Sukupuolettomaksi itsensä kokeva voi myös määritellä itsensä termillä agender. Agenderiys kuvataan usein sukupuoli-identiteetin puuttumisena ja sukupuolettomuutena."
Näillä kriteereillä minä olisin sukupuoleton, kuten lainamaani kirjoittaja, en koe mitään henkistä sukupuolta. Saati että sukupuoli-identiteetti olisi syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset (tiettävästi se kyllä todetaan, ei määritellä). Jos siis et ole stereotyyppinen naiseden tai mieheyden kulminoituma, olet sukupuoleton.
Eniten ihmetyttää, että kuka noilla kriteereillä muka kokee olevansa cis, mihin väitetään suurimman osan kuuluvan. Käytännössä sanotaan, että suurin osa ihmisistä on 50-luvun yhteiskunnasta repäistyjä karikatyyreja. Lähde näille kaikille väitteille on siis seta itse, en löytänyt mitään tutkimusviitteitä siitä, että näitä identiteettejä olisi kuvatusti todettu ihmisillä.
Tämä on 50-lukulainen vanhoillinen näkemys sukupuolesta. Siinä kirjaimellisesti opetetaan, että sukupuoli on yhtä kuin kulttuuriset sukupuolistereotypiat.
Tämä on täysin vastoin feministien vuosikymmenten mittaista yhteiskunnallista sanomaa ja yhteiskunnallista vaikuttamista.
Siinä missä feministit ennen sanoivat, että tyttökin voi olla kiinnostunut autoista ja pukeutua kuten pojat. Nykyaktivistit opettavat päinvastoin, että jos tyttö leikkii autolla tai haluaa lyhyet hiukset, hän ei ole oikeasti tyttö.
Ettekö tosiaan huomaa, mikä ongelma on tällaisissa äärivanhoillisesss sukupuolikäsityksessä. Että tyttöys=prinsessaleikkiä, kynsilakkaa ja pitsiä?
Juuri näin. Setan agenda on ahtaat sukupuoliroolit vanhentuneiden stereotypioiden mukaan.
Itse kannatan avaraa sukupuolimallia, mihin mahtuu niin naisia kuin miehiä laidasta laitaan. Siis maskuliiniset naiset ok, feminiiniset miehet ok, ei tarvi muuttaa synnynnäistä sukupuoltaan.
Mä en tosiaan jaksa miettiä omaa sukupuoltani edes vuosittain. En mieti myöskään silmieni väriä tai tukan leikkausta. No tukan huomaa kun se kasvaa silmille että tarvii tehdä jotain, mutta joka-aamuinen harjaus menee automaatilla. Täytyy olla tyhjä elämä jos jatkuvasti miettii värkkiensä tilaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin tiedän olleeni lapsena tyttö ja nyt nainen ihan biologisten tunnusmerkkien takia. Ne määrittelevät sukupuoleni
En myöskään koe itseäni erityisesti sulupuolittuneesti. Olen ihminen, teen asioita, mitä ihmiset tekevät sp:sta riippumatta. Kyllä, pissin kyykyssä tai istuen ja olen synnyttänyt, koska kehoni toimii näin.
En silti koe jotain ihme (henkistä?) naiseutta jokapäiväisessä elämässäni. En edes samastu naisiin sen kummemmin kuin miehiinkään. Voin samastua esim. luonteenpiirteisiin tai elämänkokemuksiin.
Käyttäytymiseni ja olemukseni on melko neutraali ulkonäköä ja vaatetusta myöten.En ymmärrä, miksi ns. "transnaiset" haluavat näyttää suorastaan naisen karikatyyriltä, missä kaikki _miesten maun mukaisen_ naisen ulkonäkö-stereotypiat on vedetty överiksi. Minua ällöttää. Heihin en halua kuulua tai samastua missään nimessä!!
Setan sivuilta pari lainausta:
"Sateenkaarisanasto
Cis. Sanaa cis käytetään kuvaamaan sitä, että henkilön sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ovat hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset. Suurin osa ihmisistä on cissukupuolisia. Cis on vastakohta sanalle trans; sanat ovat alkuaan latinasta, jossa niillä on merkitys ‘tällä puolen’ ja ‘toisella puolen’. Cismies on syntymässä määritelty pojaksi. Cisnainen on syntymässä määritelty tytöksi."
Sukupuoleton. Kaikilla ihmisillä ei ole sukupuoli-identiteettiä. Osalle taas sukupuolettomuus voi olla sukupuoli-identiteetti. Sukupuolettomaksi itsensä kokeva voi myös määritellä itsensä termillä agender. Agenderiys kuvataan usein sukupuoli-identiteetin puuttumisena ja sukupuolettomuutena."
Näillä kriteereillä minä olisin sukupuoleton, kuten lainamaani kirjoittaja, en koe mitään henkistä sukupuolta. Saati että sukupuoli-identiteetti olisi syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset (tiettävästi se kyllä todetaan, ei määritellä). Jos siis et ole stereotyyppinen naiseden tai mieheyden kulminoituma, olet sukupuoleton.
Eniten ihmetyttää, että kuka noilla kriteereillä muka kokee olevansa cis, mihin väitetään suurimman osan kuuluvan. Käytännössä sanotaan, että suurin osa ihmisistä on 50-luvun yhteiskunnasta repäistyjä karikatyyreja. Lähde näille kaikille väitteille on siis seta itse, en löytänyt mitään tutkimusviitteitä siitä, että näitä identiteettejä olisi kuvatusti todettu ihmisillä.
Haha, enpäs tuota tiennytkään!
Seta siis väittää, että olen 'sukupuoleton'!! No johan pomppas!
Seta ei voi mitenkään määritellä minua, biologista heteronaista, 3 lapsen äitiä sukupuolettomaksi!!
Ihan älyvapaata porukkaa nuo setalaiset. 🤦🏻
Haluaisitko miettiä peruskäsitteitä hieman pidempään ennen kuin leimaat ketään älyvapaaksi? Olet nimittäin hieman harhateillä, hyvä mamma.
Lainauksessa puhutaan sukupuoli-identiteetistä. Se on eri asia kuin biologinen sukupuoli. Tämä on ratkaiseva ero. Englannissa on eri sanat biologiselle sukupuolelle (sex) ja ns. sosiaaliselle, koetulle sukupuolelle (gender). Lainauksessa puhutaan genderistä, sinä puhut sexistä.
Vaatiihan sen eron ymmärtäminen hieman ponnistelua, mutta ellei sitä tajua, koko sinänsä selkeä asia alkaa mössöytyä omassa päässä, kuten sinulle nyt tässä kävi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin tiedän olleeni lapsena tyttö ja nyt nainen ihan biologisten tunnusmerkkien takia. Ne määrittelevät sukupuoleni
En myöskään koe itseäni erityisesti sulupuolittuneesti. Olen ihminen, teen asioita, mitä ihmiset tekevät sp:sta riippumatta. Kyllä, pissin kyykyssä tai istuen ja olen synnyttänyt, koska kehoni toimii näin.
En silti koe jotain ihme (henkistä?) naiseutta jokapäiväisessä elämässäni. En edes samastu naisiin sen kummemmin kuin miehiinkään. Voin samastua esim. luonteenpiirteisiin tai elämänkokemuksiin.
Käyttäytymiseni ja olemukseni on melko neutraali ulkonäköä ja vaatetusta myöten.En ymmärrä, miksi ns. "transnaiset" haluavat näyttää suorastaan naisen karikatyyriltä, missä kaikki _miesten maun mukaisen_ naisen ulkonäkö-stereotypiat on vedetty överiksi. Minua ällöttää. Heihin en halua kuulua tai samastua missään nimessä!!
Setan sivuilta pari lainausta:
"Sateenkaarisanasto
Cis. Sanaa cis käytetään kuvaamaan sitä, että henkilön sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ovat hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset. Suurin osa ihmisistä on cissukupuolisia. Cis on vastakohta sanalle trans; sanat ovat alkuaan latinasta, jossa niillä on merkitys ‘tällä puolen’ ja ‘toisella puolen’. Cismies on syntymässä määritelty pojaksi. Cisnainen on syntymässä määritelty tytöksi."
Sukupuoleton. Kaikilla ihmisillä ei ole sukupuoli-identiteettiä. Osalle taas sukupuolettomuus voi olla sukupuoli-identiteetti. Sukupuolettomaksi itsensä kokeva voi myös määritellä itsensä termillä agender. Agenderiys kuvataan usein sukupuoli-identiteetin puuttumisena ja sukupuolettomuutena."
Näillä kriteereillä minä olisin sukupuoleton, kuten lainamaani kirjoittaja, en koe mitään henkistä sukupuolta. Saati että sukupuoli-identiteetti olisi syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset (tiettävästi se kyllä todetaan, ei määritellä). Jos siis et ole stereotyyppinen naiseden tai mieheyden kulminoituma, olet sukupuoleton.
Eniten ihmetyttää, että kuka noilla kriteereillä muka kokee olevansa cis, mihin väitetään suurimman osan kuuluvan. Käytännössä sanotaan, että suurin osa ihmisistä on 50-luvun yhteiskunnasta repäistyjä karikatyyreja. Lähde näille kaikille väitteille on siis seta itse, en löytänyt mitään tutkimusviitteitä siitä, että näitä identiteettejä olisi kuvatusti todettu ihmisillä.
Haha, enpäs tuota tiennytkään!
Seta siis väittää, että olen 'sukupuoleton'!! No johan pomppas!
Seta ei voi mitenkään määritellä minua, biologista heteronaista, 3 lapsen äitiä sukupuolettomaksi!!
Ihan älyvapaata porukkaa nuo setalaiset. 🤦🏻
Eihän sinua kukaan sukupuolettomaksi väitä, kun sinulla kerran on hyvin selkeä sukupuoli-identiteetti.
Sukupuolen kokemukseni on esim sitä että kärsin kerran kuukaudessa kovista kuukautiskivuista, kehoani on seksualisoitu random setien toimesta siitä asti kun olin 10v, olen joutunut pelkäämään raskaaksi tulemista, minut on kasvatettu siihen että kylässä ollessanikin automaattisesti autan kotitöissä jos joku apua tarvitsee (tätä mieheni tai veljeni eivät tee) jne. Sukupuoleni, joka on siis kehoni ominaisuus, on vaikuttanut monin tavoin siihen millaiseksi olen kasvanut ja millaisia kokemuksia minulle on kertynyt. Sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä pukeutumistyylini, kiinnostuksenkohteideni tms kanssa. En voisi "tuntea itseäni mieheksi" koska minulla ei voi olla aavistustakaan siitä miltä miehistä tuntuu koska en ole mies. Jokainen muokatkoon kehoaan jos haluaa, mutta mielestäni on ylimielistä väittää, että tuntisi itsensä joksikin mistä itsellä ei todellisuudessa voi olla kokemusta. Yhtä ylimielistä olisi valkoisen väittää että kokee itsensä mustaksi
vastasit tavallaan omaan kysymykseesi. minulla ei ole mitään epäilystä siitä, ettenkö ole nainen. se on kokemus sukupuolesta :)