Teinin saaminen riparille

Teini päättää asiasta, et sinä tai sukulaiset.

Teini ei halua uskisten aivopesuleirille, hyvä.

Teini päättää itse. Valitse sotasi.

Teinin asiahan tuo on, käykö vai ei. Sinun tehtäväsi on ymmärtää häntä ja kunnioittaa omaa päätöstään.

Ja senhän voi suorittaa myöhemmin, jos sille on tarvetta.

En pakottaisi. Voi käydä rippikoulun tavallisena rippikouluna koulun ohessa tai mennä riparille syyslomalla, hiihtolomalla tai vuoden päästä.

Jos jännittää tai arvelet, että oikeasti kuitenkin haluaisi, voi juttelemalla etsiä vielä ratkaisua.

Muistuta teinaria kaikista raha- tms. lahjoista, joita hän tietysti tilaa rippijuhliinsa kummeiltaan ja kaikilta sukulaisilta sekä tietysti vanhemmilta! Muistuta vielä, että hän voi pyytää kaiken rahana tai merkkituotteina! Taatusti lähtee riparille. Tai sitten teinisi on erittäin älykäs nuori, jota minä kunnioittaisin!

Siis onko se sinne ilmoittautunut? Jos on, niin sinne myös lähtee tässä vaiheessa.

Mikä lapatossu olet? Lapsi päättää itse.

Miksi rippikoulu on käytävä? Eri juttu jos omaa uskonnollisen vakaumuksen, mutta jos ei niin mitä iloa siitä on. Itse menin rippikouluun, kävin sen talvella eli en ollut leirillä, enkä jälkikäteen ajatellen voi ymmärtää, miksi siihen haaskasin aikani ja tarmoni. Mutta kun äiti odotti, että käyn sen... En ole rippikoulun oppeja missään tarvinnut, täyttä roskaa sekin oli. Naimisiin menin maistraatissa, ei ollut kirkkohäitä mutta en niitä kaivannutkaan.

Miksi on muuttanut mielensä ilmoittautumisen jälkeen? Kiusataanko?

Minä en mennyt riparille. Jotkut kohkas ja mainitsi lahjoista. Mutta eihän riparissa lahjoista ole kyse jos on fiksu. En siis mennyt. En ole uskontovastainenkaan (vähän riippuu)enkä varsinkaan "usko" vastainen. Päätin vaan etten mene. En mennyt armeijaankaan. Vähän sama periaate. Ei nappulaksi isojen herrojen "sotahullujen" shakkilaudalle. elämä ON arvokas.

Kerro että saa lahjoja ja rahaa. Voi päästä kummiksi kun on käyny rippikoulun. Vähä nyt kuulostaa siltä ettei hänellä ole kaveria riparilla. Tuossa iässä sillä iso merkitys.

Kannattaa vihjailla että eräs sukulainen on sairastunut yllättäen. Hän on vahvasti uskovainen ja laatinut testamentin missä juuri tämä uskossaan häilyvä teini perii kaiken, mutta vain sillä edellytyksellä että rippikoulu on läpi käyty.

Tämä kikka toimii käytännössä aina. Syksyyn mennessä koko välikohtaus on jo kaikilta unohtunut.

Tuo riparin käynti on ihan jokaisen ihmisen omantunnonasia. Naimisiin pääsee nykyään ilman tätä evankelishömpötyshommaakin sukupuolesta tai suuntauneisuudesta huolimatta. Suosittelisin enemmän elämänkatsomusleirejä, jos jokin pakottava tarve pistää teini leirille, että vanhemmat saavat "laatu-aikaa" itselleen. Itse kävin aikanaan riparin pakotettuna ja oli yhtä paskaa koko homma, vain sen takia, kun oli näitä nk. uskovaisia sukulaisia. Sisko toki pisti ranttaliksi, faija maksoi 40 tonnin häät ja siskolle ero tuli  n. 5 vuoden kuluttua ja ehti lypsämään rahaa sukulaisilta ties millä ihmeellisin tarinoin. Kaihi tai muuta paskaa mitä ei pitänyt paikkaansa. Mun kohdalla faijan kukkaronnyörit pysyivät kiinni, kun pariuduin samansukupuolisen kanssa ja aikanaan makselin vuokria sun muita faijalle mitä sisko koskaan ei koskaan tehnyt, kun asui kotona, vaikka vanhempien ero-osituksessa oli kohta, ettei tarvi maksaa vuokraa alle 23v. Itse toki muutin tuota ennen pois. Erikosin tapaus oli, että  ostamani auton myyntirahat faija vaati itselleen "vuokrakorvauksina" vaikka en enää asunut hänen kiinteistössään. Osti näillä siskolle pesukonetta ja ties mitä vermettä ja loput ryyppäsi lähikapakassa. Liiemmin en ole tuohon tyyppiin ja siskoon ollut yhteyksissä. Faija ei ole mikään köyhä tyyppi, vaan puhdas narsisti, jolla oli kova tarve kontrolloida lähipiiriään ja pakonomainen tarve vittuilla kaikille. Onneksi tyyppi jo 80v. niin saa hautua omissa paskoissaan missä lie onkaan.

Suvussamme on perinteisesti aina käyty ripari. Emme ole uskonnollisia, mutta kuulumme nk. porvarissäätyyn.

Ap

Mut aikoinaan pakotettiin riparille. Olin koulukiusattu ja kotona ei koskaan puhuttu mistään, ei siis oltu mitenkään läheisiä.

Vastustin voimakkaasti leiriä, mutta niin he lähettivät väkisin rippileirille vaikka joutuivat pakolla viemään. Vietin ripariviikon E-P:llä metsän keskellä koulukiusaajieni kynsissä. Kukaan ei auttanut eikä ketään kiinnostanut, ohjaajat teeskenteli etteivät nähneet vaikka jouduin mm. jättämään ruokailuja välistä kun ei päästetty sisään syömään. Oli helppo kiusata yksin tullutta arkaa ja ujoa tyttöä. Turpiin en kuitenkaan ehtinyt saada, pojat leirillä uhkasivat kyllä, mutta yksi vieraampi nuori tuli varoittamaan ja piilouduin mökkiin. Harkitsin vakavasti itsemurhaa. Sitten leiri loppui ja sai palata kotiin.

Kukaan ei kotona kysynyt millaista oli. Vanhemmille oli tärkeää saada pitää juhlat suvulle, naapureille ja kummin kaimoille, jotta julkisivu säilyi.

Erosin kirkosta heti kun tulin täysi-ikäiseksi. Välit vanhempiin ei koskaan korjaantuneet ja nykyään omat lapset on vapaasti saaneet päättää menevätkö riparille vaiko eivät.

En voisi ikinä tehdä heille samaa, meillä on läheiset välit eikä naapureiden ym. mielipiteet merkkaa meillä paskaakaan.

Mielenkiintoinen ilmaus nykyaikana sanoa kuuluvansa porvarissäätyyn. Voisitko kertoa, mitä se tarkoittaa?

Vierailija kirjoitti:

Teini päättää asiasta, et sinä tai sukulaiset.

Ei kyllä alaikäinen teini päätä tuollaista asiaa.

Meillä ei teini halunnut käydä rippikoulua. Sanoi vaan, ettei usko oikeasti eikä halua siitä rahaa. Eikä meillä edes oikein ole ketään ,ketä olisi kutsuttu juhliin kun isovanhemmat kuolleet ja kummit ei välitä. Annoin olla menemättä. Itsekin kävin vasta aikuisena riparin.

Aikoinaan menin, kun vanhemmat tarjosi 100 €. Kesäleiripaikka. Ihan mukava.