Maaseudun pienten lukioiden aineenopettajat menettävät työnsä; samalla loppuu opetus yläkoulussa.
Tuleva hallitus suunnittelee poistavansa pienten lukioden lisän. Tämän lisän turvin kunnilla on ollut varaa ylläpitää lukiota. Näissä lukioissa töissä olevat opettajat ovat hoitaneet myös yläkoulun ja joskus myös kuudennen luokan opetuksen. Laskeskelin, että palkkani putoaa noin 900 euroon, jos menettäisin lukion tunnit. Eli joutuisin lähtemään väistämättä. Opetan kahta ainetta ja uusien aineiden opiskelu on tehty lähes mahdottomaksi.
Kun lukio loppuu, häviävät opettajien tunnit. Tuntien perusteella taas määräytyy palkka. Jos ei ole oppitunteja, ei tule palkkaakaan. Mistä ihmeestä päättäjät kuvittelevat saavansa opettajat tekemään näitä sivutoimisia opettajan työsuhteita?
Kommentit (176)
Onhan se toki ikävää opettajein joutuminen työttömäksi mutta olisin kuitenkin enempi huolissani niistä oppilaista, joilla on ollut suunnitelmissa jatkaa opintojaan maaseudun pienemmässä lukiossa kuin vastentahtoisesti etisä sen tilalle, jokin toinen paikka. - Toine juttu on se, että yhä useampi nuorista, jotka uskovat tietävänsä "oman juttunsa ja alansa" saattaa itsekin haluta muuttaa omilleen paikkaan, joka tukee "oman jutun ja alan" toteutumista parhaiten.
Uskovainen mies
Pienet lukiot lakkautetaan. Oppilaat käsketään matkustamaan bussilla läheisen kaupungin suureen lukioon.
Lisäksi tehdään niin kuin Tampereella: perustetaan nettiin lukio ja käsketään maalaisia suorittamaan kurssit netissä. Netissä ei opi yhtään mitään, mutta sillä ei olekaan väliä. Netissä saa kuitenkin suoritusmerkinnän, ja kunta säästää rahaa.
Lopputulos: Suomalainen koulu huononee entisestään. Lukiolaiset tietävät entistä vähemmän. Lukiotouhua ohjaa pyrkimys halpohin kustannuksiin, ei sivistykselliset pyrkimykset.
Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.
Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.
Jos minä saisin varmuudella tietää sellaisesta, niin käräyttäisin sellaisen opettajan, tai käytännössä rehtorin, joka sallii tilanteen.
Tuo kehitys on ollut nähtävissä jo ainakin 60-luvulta lähtien. Ihme, ettei siihen olla varauduttu.
Saanen kysyä sinulta ap, että millä tavalla uusien aineiden opiskelu on tehty mahdottomaksi? Esitän kysymyksen mielenkiinnosta, en v*ttuilumielessä.
Vierailija kirjoitti:
Tuo kehitys on ollut nähtävissä jo ainakin 60-luvulta lähtien. Ihme, ettei siihen olla varauduttu.
No ei sentään ihan tuolta asti.
Kaupungistuminen on maassamme vielä keskeneräinen prosessi.
Vierailija kirjoitti:
Tuo on väistämättä edessä joka tapauksessa. Ikäluokat pienenevät nyt rajusti. Kun 2015 jälkeen syntyneet kaikkein pienimmät ikäluokat on kaikki koulussa, koululaisten määrä putoaa yli 20 prosenttia nykyiseen verrattuna. Suurin kato on pienillä paikkakunnilla.
Niin, onko järkeä sitten pitää muutaman kymmenen oppilaan lukiota?! Miten kurssitarjontaa voitaisiin edes ylläpitää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo kehitys on ollut nähtävissä jo ainakin 60-luvulta lähtien. Ihme, ettei siihen olla varauduttu.
No ei sentään ihan tuolta asti.
Silloinhan maaltapako ja kaupungistuminen oli kiihkeimmillän. Vain Matti Vanhaset ovat uskoneet, että maaseudun muuttotappio kääntyy muuttovoitoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on väistämättä edessä joka tapauksessa. Ikäluokat pienenevät nyt rajusti. Kun 2015 jälkeen syntyneet kaikkein pienimmät ikäluokat on kaikki koulussa, koululaisten määrä putoaa yli 20 prosenttia nykyiseen verrattuna. Suurin kato on pienillä paikkakunnilla.
Niin, onko järkeä sitten pitää muutaman kymmenen oppilaan lukiota?! Miten kurssitarjontaa voitaisiin edes ylläpitää?
Mitenkäs monta miljoonaa tai miljardia esimerkiksi viime vuonna työnnettiin kaiken maailman yritystukiin?
Jos yritystukiin työnnetään surutta rahaa, niin eikö sitä suuremmalla syyllä pitäisi tekohengittää lasten ja nuorten koulunkäyntiä?!
Vierailija kirjoitti:
Tuo kehitys on ollut nähtävissä jo ainakin 60-luvulta lähtien. Ihme, ettei siihen olla varauduttu.
On siihen varauduttu mutta jokainen sukupolvi joutuu varautumaan ja tekemään omat valintansa ja päätöksensä ihan itse. - Ja toisinaan vasta kokemus opettaa mikä on kannatettavaa kehitystä ja mikä ei. Esimerkiksi nykyisin ei ole periaatteessa mikään estettä siihen, että lukion oppilas kävisi lähes kokonaan etäopetuksessa mutta koronanan aikana, jolloin etäopetusta toteutettiin voitiin havaita, että etäopiskelu ei missään nimessä sovi kaikille nuorille, vaikka varmasti tässäkin asiassa osalle nuoria enemmän kuin hyvin.
Uskovainen mies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.
Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.
ET on hanttiaine ja ateisteja kelpaa opettamaan vaikka rantojrn Reiska. Näin kärjistettynä. Eräässä koulussa sitä opetti pätevä biologian ja maantiedon opettaja, jolla ei mitään pätevyyttä ET:hen.
Vierailija kirjoitti:
Saanen kysyä sinulta ap, että millä tavalla uusien aineiden opiskelu on tehty mahdottomaksi? Esitän kysymyksen mielenkiinnosta, en v*ttuilumielessä.
Ihmettelen samaa. Itse opiskelen uusia pätevyyksiä ihan harrastusmielessä. Labratöitä sisältävien aineiden pätevyyksien hankkiminen vaatii toki sumplimista, mutta nämäkin opiskelut voi ottaa pidemmälle aikavälille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on väistämättä edessä joka tapauksessa. Ikäluokat pienenevät nyt rajusti. Kun 2015 jälkeen syntyneet kaikkein pienimmät ikäluokat on kaikki koulussa, koululaisten määrä putoaa yli 20 prosenttia nykyiseen verrattuna. Suurin kato on pienillä paikkakunnilla.
Niin, onko järkeä sitten pitää muutaman kymmenen oppilaan lukiota?! Miten kurssitarjontaa voitaisiin edes ylläpitää?
Mitenkäs monta miljoonaa tai miljardia esimerkiksi viime vuonna työnnettiin kaiken maailman yritystukiin?
Jos yritystukiin työnnetään surutta rahaa, niin eikö sitä suuremmalla syyllä pitäisi tekohengittää lasten ja nuorten koulunkäyntiä?!
Se onkin kumma juttu, että puoluetukiin ja yritystukiin ja poliitikkojen palkkioiden nostoon löytyy aina rahaa. Ei tarvitse kuin kepeästi nuijalla kopauttaa ja päätös on tehty. Mutta jos puhe on vaikka kouluruokailusta, niin sitten lasketaan senttejä. Ja pienet koulut pitää heti lakkauttaa muka kannattamattomina.
Olettaako joku ääliö, että koulun pitäisi olla joku taloudellista lyhyen tähtäimen voittoa tuottava yritys?!
Kyllä niitä satoja työttömiä aineen opettajia on jonossa tulossa APn paikalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä yläasteella epäpätevät opettavat tiettyjä aineita, jotta tunnit saadaan täyteen.
Vastaavaa tapahtuu isommissakin kouluissa ja myös lukiossa. Tiedän monia sellaisia tapauksia, että uskonnonopettaja opettaa elämänkatsomustietoa. Sellaisenkin tapauksen tiedän, että liikunnanopettaja pistettiin opettamaan elämänkatsomustietoa, että sai opetustuntinsa täyteen, vaikkei hänellä ollut minkäänlaisia opintoja elämänkatsomustiedon opettamiseen pätevöittämään.
ET on hanttiaine ja ateisteja kelpaa opettamaan vaikka rantojrn Reiska. Näin kärjistettynä. Eräässä koulussa sitä opetti pätevä biologian ja maantiedon opettaja, jolla ei mitään pätevyyttä ET:hen.
Et tiedä yhtään, mistä puhut. ET on peruskoulun ja lukion laajimmin sivistävä oppiaine monitieteisen taustansa vuoksi. Opettajalta ET vaatii huomattavan paljon. Ideaalitapauksessa ET-opettaja on esimerkiksi filosofi tai aatehistorioitsija.
Tuo on väistämättä edessä joka tapauksessa. Ikäluokat pienenevät nyt rajusti. Kun 2015 jälkeen syntyneet kaikkein pienimmät ikäluokat on kaikki koulussa, koululaisten määrä putoaa yli 20 prosenttia nykyiseen verrattuna. Suurin kato on pienillä paikkakunnilla.