Lue keskustelun säännöt.
Ruotsin malli Suomeen: yksi virallinen kieli, usea vähemmistökieli
01.06.2023 |
Suomenruotsalaiset käyttävät edelleenkin yksikielityhjämieli -argumenttia suomenkielisten kielivapautta kannattavia vastaan. He väittävät muka näin, että ruotsista vapautta vaativat suomalaiset olisivat jotenkin tyhmiä.
Ruotsissa on yksi virallinen kieli ja useampi vähemmistökieli.
Samaa, mitä fennomaanit eli suomalaisten kielivapautta vaativat ihmiset ovat kysyneet jo pitkään.
Ovatko Ruotsin ruotsalaiset siis yksikielityhjämieliä? Yksikielityhjämieli -slogan siis viittaa suomenruotsalaisten emämaahan Ruotsiin. Mielenkiintoista.
Pakkoruotsittajat ovat siis jälleen kerran argumentoineet itsensä pussiin.
Kommentit (139)
Eikö noita piuhoja voi laittaa russlandiaan poikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja Suomen ulkopuolella suomen kielestä ei ole mitään hyötyä
Ahnvenanmaa pitää avata työperäiselle maahanmuutolle.
Vierailija kirjoitti:
Ja Suomen ulkopuolella suomen kielestä ei ole mitään hyötyä
Miten tämä liittyy tähän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pietarin paskatrolli yrittää taas kieliriitaa Suomeen. Varo Iivana ettei Ukrainan drone osu teidän luolaan.
Oletteko koskaan ihmetelleet, miksi suomalaisten kielivapautta ja kielivähemmistöjen tasa-arvoa ajaviin ketjuihin tulee ruotsin pakottavilta neljänlaisia vastauksia:
Sensurointia
Ap:n ja jostain syystä myös perussuomalaisen puolueen kannattajien solvaamista
Itätrolliksi nimittelyä vastoin parempaa tietoa
Samoja kliseitä, mitä suomalaisille on syötetty jo pitkään eli ruotsia on kiva ja hyvä osata, kielitaito on aina plussaa, porttikieliteoria yms
Mistä tämä johtuu? No siitä, koska ei ole todellisuudessa yhtään meille edullista syytä, miksi opiskelisimme ruotsia tai pitäisimme sen perustuslaissa virallisena kielenä.
Pakkoruotsittajat tietävät tämän itsekin. Siksi he raivoavat kun tästä asiasta puhutaan.
Ryssäpaska taas selostamassa. Suomi on Natossa etkä sinä voi sille mitään. Turha enää yrittää teidän mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähetä Iivana terveisiä Kremlin myrkkykääpiölle!
Vierailija kirjoitti:
Aika jännä juttu, että Ruotsiin muutti lähes miljoona suomalaista 60- ja 70-luvuilla, eikä ole saatu pakkosuomea Ruotsiin.
Ja Suomeenkin tuli pakkoruot si vasta peruskoulun tullessa eli 70-luvulla.
Sitä ennen koulunsa käyneet, heidän ei ollut pakko lukea ruotsia.
Ehkäpä tämä onkin se oikea syy miksi meillä on pakkoruotsi, jotta ruotsin teollisuus saisi ruotsin kieltä puhuvia työntekijöitä suomesta. Nythän tälle ei ole enää tarve, suomalaiset eivät enää muuta oikeastaan ruotsiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähetä Iivana terveisiä Kremlin myrkkykääpiölle!
Lähetä Iivana terveisiä Kremlin myrkkykääpiölle!
Lähetä Iivana terveisiä Kremlin myrkkykääpiölle!
Lähetä Iivana terveisiä Kremlin myrkkykääpiölle!
Lähetä Iivana terveisiä Kremlin myrkkykääpiölle!
Lähetä Iivana terveisiä Kremlin myrkkykääpiölle!
Lähetä Iivana terveisiä Kremlin myrkkykääpiölle!
Lähetä Iivana terveisiä Kremlin myrkkykääpiölle!
Lähetä Iivana terveisiä Kremlin myrkkykääpiölle!
Lähetä Iivana terveisiä Kremlin myrkkykääpiölle!
Lähetä Iivana terveisiä Kremlin myrkkykääpiölle!
Lähetä Iivana terveisiä Kremlin myrkkykääpiölle!
Lähetä Iivana terveisiä Kremlin myrkkykääpiölle!
Lähetä Iivana terveisiä Kremlin myrkkykääpiölle!
Lähetä Iivana terveisiä Kremlin myrkkykääpiölle!
Ruotsin kieli on käytännössä vähemmistökielen asemassa suuressa osassa maata. Enemmän ihmiset osaavat englantia, kuin ruotsia. Minua ei haittaisi, jos olisin kersana oppinut puhumaan myös ruotsia. Sen koulussa lukeminen ja amkin pakolliset virkamiesruotsit ovat auttamatta hävinneet mielestä kuin vesi hanhen selästä. Olen töissä puljussa jossa ruotsinkieltä osaavat palvelevat ruotsinkielistä väkeä. Onneksi heitä löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiinnostaisi tietää, paljonko oikeasti on ruotsinkielisiä? Siis ei kaksikielisiä, vaan puhtaasti yksikielisiä. Mielestäni on harhaanjohtavaa, kun kaksikielisistä puhutaan ruotsinkielisinä. Onko missään tilastoa, paljonko on kaksikielisiä (suomi-ruotsi) ja paljonko on yksikielisiä (ruotsi).
Väitän, että ruotsinkielisiä on alle prosentti. Kaksikieliset tähän päälle tekee yhteensä sen viisi prossaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
venäjän trolliksi
venäjän rotaksi
persuksi
persurotaksi
maaniseksi
maanisdepressiiviseksi
skitsofreenikoksi
trolliksi
itätrolliksi
peräkammarin pojaksi
inceliksi
kybervaikuttajaksi
igoriksi
iigoriksi
kaalinsyöjäksi
fennoksi
yksikielitylsämieleksi
suomalaisugrilaiseksi
mongoliksi
länkisääri metsäläiseksi
tolloksi
paskanimijäksi
noloksi
tyhmäksi
kykenemättömäksi oppimaan
sivistymättömäksi
Kiitos trollihuutelija kun pidät ketjuani et usivulla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä useampi näkee otsikkoni, sen parempi
Det har sagts att det är ett typiskt finlandssvenskt drag att ta avstånd från benämningen finlandssvensk. Man vill inte vara finlandssvensk utan till exempel tvåspråkig helsingforsare, svenskösterbottning eller möjligen då svenskspråkig finländare. Finlandssvenskarna är de där andra, de där typiska finlandssvenskarna: de knätofsiga landsborna som sjunger folkvisor, de rika överklasshelsingforsarna som sjunger snapsvisor, kanske kretsarna kring Åbo Akademi.
Så blir det tydligen när man fixerar sig för mycket vid ”identitet”.
Svensk ordbok definierar finlandssvensk som ”person som härstammar från Finland och har svenska som första språk”. Svenska Akademiens ordlista ger den kortare förklaringen ”svenskspråkig finländare”.
Det ligger knappast några medvetna överväganden bakom de två skilda definitionerna; snarare är det fråga om att Svensk ordbok är en definitionsordbok medan SAOL i princip bara ger korta preciserande förklaringar. Ändå är det värt att konstatera att definitionen i Svensk ordbok är både exkluderande och inkluderande på ett sätt som man kan ställa sig tveksam till. Den utesluter dem som har kommit till Finland som barn. Beroende på hur man tolkar ”första språk” kan den också utesluta finskspråkiga som t.ex. genom skolgång, studier och giftermål har bytt språk till svenska (men ”första språk” kan eventuellt också tolkas som det språk man i första hand vill använda, inte det man har lärt sig först). Å andra sidan inkluderar definitionen i princip många sverigefinnar av andra generationen: de härstammar från Finland och har svenska som första eller åtminstone starkaste språk.
Vierailija kirjoitti:
Ahnvenanmaa pitää avata työperäiselle maahanmuutolle.
Ahvenanmaan eläminen suomalaisten veronmaksajien piikkiin on loputtava. Tai vähintäänkin olisi oltava samat lait mantereella ja saarelaisilla. Tasaveroisen kohtelun voisi aloittaa vaikka armeijasta. Ahvenanmaalle on perustettava pysyvä tukikohta ja pakollinen asepalvelus.
Rannikon ruotsinkielisistä ja ahvenanmaalaisista varmasti saisi muodostettua yhden varuskunnan.
Miksi ruotsalaisten ja suomenruotsalaisten puhuma kieli kuulostaa erilaiselta, nuotti ja ääntäminen? Vai onko joillakin sama? Luulenko vain. Eikö se pitäisi ensin olla sama?