Onko sinulle tärkeää, että kumppani on myös ystäväsi?

Onko sinulla ikinä yhtään omaa ajatusta vai toisteletko aina vain lukemaasi? Tämänkin otit Hesarista.

Hesarista tai ei, mutta mun mies on ehdotomasti myös mun ystävä. Iso osa arjesta on rakastavaa ystävyyttä ja kumppanuutta. Se on oikeasti ihan parasta.

En kyllä tunne yhtään kypsää aikuista ihmistä jolle tuo ei olisi tärkeää. Jollain nuorilla voi olla eri asia.

:D No miten se kumppani ei muka ole samalla ystävä, onko se sillee joka päivä että "huh kuka sä oot, pois kodistani".

Joo. On sillä väliä. Kommunikaation on hyvä sujua ja huumori yhteen. Jos toinen on autistisen oloinen tai aina vihainen, vaikkei ole väsynyt, niin hankalaksi menee. Joillekin se kai sopii parisuhteeksi. Kaikilla tosin voi olla joku ärtyisä kausi.

Vierailija kirjoitti:

Onko sinulla ikinä yhtään omaa ajatusta vai toisteletko aina vain lukemaasi? Tämänkin otit Hesarista.

No en ole kyllä Hesaria lueskellut. En edes asu Suomessa, joten uutiset otan muun maan mediasta.

Kuinka voisi muuta olla?

Voiko pelkkä järkiavioliitto tai panosuhde?

Jos on rakkautta mukana, silloinhan kumppani on myös ystävä.

Vierailija kirjoitti:

:D No miten se kumppani ei muka ole samalla ystävä, onko se sillee joka päivä että "huh kuka sä oot, pois kodistani".

Tätä mietin itsekin. Tietysti jos kumppani on fyysinen, henkinen tai taloudellinen pahoinpitelijä, niin voiko silloin puhua ystävästä?

Kyllä. Niin ystävyys, kuin seksuaalinen vetovoima. Kumpikin ovat minulle tärkeitä parisuhteessa.

Monelle miehelle tällä palstalla ainakaan ei tunnu olevan mitään väliä, että koetaan nainen myös ystävänä tai että olisi sama arvomaailma. Lähinnä halutaan kumppani, joka näyttää hyvältä ja jolta saa seksiä aina kun haluaa.

Miten joku voisi elää niin, että tuo ei päde?

Olin pitkään suhteessa naisen kanssa, joka nimenomaan ei halunnut, että oltaisiin ystäviä. Perusteli sitä sillä, että ystävyys vesittää seksin. Seksi olikin niin hyvää hänen kanssaan, että oltiin monta vuotta yhdessä. Vaan eihän se tietenkään kantanut loppuun asti. Jälkikäteen ajatellen, joku enempi sitoutumiskammoinen mies saisi hänestä hyvän kumppanin, tai vähintään loistavan seksikaverin.

kyllä, kumppanin pitäisi olla hyvä ystävä, jonka kanssa voi jutella kaikista asioista ja jonka kanssa on kiva olla ja viettää aikaa ihan muuten vaan. Parisuhde, jossa näin ei ole, ei mielestäni ole sellainen, jolla on hyvät tulevaisuuden näkymät, mutta moni toki menee suhteeseen silti, joko siksi ettei etsikään pitkää ja hyvää parisuhdetta, tai siksi, että parempi parisuhde ilman ystävyyttäkin kuin ei mitään.

Vierailija kirjoitti:

Monelle miehelle tällä palstalla ainakaan ei tunnu olevan mitään väliä, että koetaan nainen myös ystävänä tai että olisi sama arvomaailma. Lähinnä halutaan kumppani, joka näyttää hyvältä ja jolta saa seksiä aina kun haluaa.

Taasko joku pullea pirkko siellä parkuu.

Kyllä, ja nimenomaan se, että kumppanini on PARAS ystäväni. Mielestäni on hyvin outoa, että jotkut ihmiset eivät pidä puolisoaan parhaana ystävänään.

Mun mielestä ystävyys parisuhteessa on just sitä samasieluisuutta ja yhteisen jutun perusta. Luottamusta ja läheisyyttä. Samankaltainen huumorintaju on tärkeä, samoin suunnilleen sama älykkyys ja näkemys maailmasta. 

Ei ystävyys todellakaan sammuta liekkiä, päinvastoin. Kun uskaltaa olla oma itsensä ja luottaa toiseen eikä tarvitse pelätä, että ei riitä tai kelpaa kaikkine puutteineen ja virheineen. Silloin vasta seksi on ihan ahtavaa ja hauskaa. 

Vierailija kirjoitti:

Onko sinulla ikinä yhtään omaa ajatusta vai toisteletko aina vain lukemaasi? Tämänkin otit Hesarista.

Kai tiesit, että kenenkään ajatukset eivät tule tyhjiöstä? Sinunkin "omat ajatuksesi" ovat seurausta esim. kasvuympäristöstäsi. Jos olisit kasvanut eri olosuhteissa, niin nyt voisit olla asioista aivan eri mieltä. Että mietipä nyt tarkemmin että kuinka paljon oikeasti "mietit itse" ja kuinka paljon syytät muita omien ajatusten puutteesta.

No mikä muu se edes on kuin ystävä, eihän se ole edes perhettäkään kun ei ole samaa verta.

Kämppäkaveri, jos yhdessä asutaan.

Naisten mukaan ne ystävämiehet ei kelpaa parisuhteeseen kun ovat liian hyviä ystäviä siihen.Miehille tämä taas on täydellistä ajanhukkaa.

Jos ei olis ystävä, miksi sen kanssa olisi edes tekemisissä.

En ymmärrä mikä muu ero on kumppanissa ja ystävässä kuin seksi, eikä sitä moni pariskunta edes harrasta kuin alkuhuumassa. Kaveruutta se on.