Lue keskustelun säännöt.
"Sijaislapsi ei koskaan voi olla oma lapsi"
16.04.2023 |
Miksei voi olla? Jos hän sopeutuu perheeseen ja biologiset vanhemmat ei pidä yhteyttä tai heitä ei oo? Ja jos myöhemmin hakee adoptiota lapsesta?
Miksi se ei ole oma lapsi jos lapsi sanoo sua äidiksi ja sä häntä tytöksi/pojaksi ja sun muut lapset sanoo että hän on sisko tai veli?
Kommentit (34)
Sitten kun lapsi on adoptoitu, hän on oma, mutta eipä hän sitten enää olekaan sijaislapsi. Sijaislapsella on edelleen omat vanhemmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sijaisvanhemmat eivät voi koskaan olla oikeita vanhempia
Sinulla ei taida olla omia lapsia?
Sijaislapsi on oma lapsi, ja ei ole.
Me tiedämme et ei sillälailla "oikeita" biologisesti mut muuten isolla sydämellä, lämpimällä rakkaudella ja aidolla välittämisellä.
Maailman tärkeimpiä asioita, ottaa lapsi lähelle, elämään ja vastuulle, antaa koti ja turva.
Hups,kostui silmät kun kirjoitin :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sijaisvanhemman ja lapsen välinen suhde on ammatillinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Me tiedämme et ei sillälailla "oikeita" biologisesti mut muuten isolla sydämellä, lämpimällä rakkaudella ja aidolla välittämisellä.
Maailman tärkeimpiä asioita, ottaa lapsi lähelle, elämään ja vastuulle, antaa koti ja turva.Hups,kostui silmät kun kirjoitin :)
Totuus:
Laitokseen asumaan ja tehdä rahaa lapsikaupalla.
Vierailija kirjoitti:
Sijaisvanhemman ja lapsen välinen suhde on ammatillinen
Byrokratialle ja pykälille rakentuva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pikkusiskoni muutti asumaan meille pikkulapsena. Hän ei ollut sijaislapsi, koska häntä ei oltu otettu huostaan eikä sijoitettu. Vanhemmat oli aluksi hänen huoltajiaan, mutta joitain vuosia myöhemmin tapahtuneen adoption myötä pikkusiskosta tuli myös juridisesti vanhempiemme lapsi.
Silti sanoisin, että pikkusisko on ollut vanhempien lapsi jo sieltä alusta lähtien, koska järjestely oli alusta alkaen tarkoitettu vakituiseksi. Adoptio tuntui lähinnä muodollisuudelta.
Olen asunut samassa perheessä lähes koko lapsuuteni alle 1-vuotiaasta asti, en siis muista biologisia vanhempia enkä siitä elämästä mitään. Olen sanonut vanhempia äidiksi ja isäksi, kuten sisaruksenikin. Sijoitus oli pitkäaikainen ja käytännössä mahdotonta, että olisin missään vaiheessa palannut takaisin biologisille vanhemmille. En ole ikinä edes tavannut heitä.
Biologisista sukulaisista olen alle kouluikäisenä tavannut isoisän ja tämän pojan, mutta hekin on jääneet ventovieraiksi, toinen kuoli ja toinen muutti toiselle puolelle maailmaa. Vanhempani adoptoi minut kun olin teini, koska siihen asti biologiset sukulaiset vastusti adoptiota.
Joten kyllä, joskus sijaislapsi voi olla oma lapsi, varsinkin sosiaalisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sijaisvanhemmat eivät voi koskaan olla oikeita vanhempia
Tuo nyt on täyttä puppua. Ei kukaan tule hyväksi vanhemmaksi, vain synnytyksen kautta, vaan tarvitaan muita taitoja ja osaamista.
Minut on huostaanotettu kiireellisenä 3v alkoholi- ja perheväkivalta perheestä ja se oli elämäni pelastus ja antoi minulle elämän ja rakkauden, josta olen ikuisesti kiitollinen, kun sain jättää vanhempani taakseni.
Olin sijaisperheessä 3-18v ja kun täytin 18v ja yhden päivän minut adoptoitiin perheeseen ja vaihdoin sukunimen. Ja minulla on ollut maailman ihanimmat ja parhaat vanhemmat ja sisaret ja ovat edelleen. En kaipaa biologisia vanhempia, ne eivät merkitse mitään. Eivät ole edes ajatuksissa.
Ei ehkä juridisesti oma, mutta muuten kyllä.
Olosi aika absurdia jos joku vauvasta asti perheessä asunut kutsuisi poissaolevia biovanhempia äidiksi ja isäksi, vaikkei edes olisi tekemisissä näiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ehkä juridisesti oma, mutta muuten kyllä.
Olosi aika absurdia jos joku vauvasta asti perheessä asunut kutsuisi poissaolevia biovanhempia äidiksi ja isäksi, vaikkei edes olisi tekemisissä näiden kanssa.
Niin. Kun ne on ne hänen vanhempansa, joita se SIJAISvanhempi SIJAISTAA.
Miten joku saa noin päivänselvästä asiastakin ongelman?
Voi toki tuntua omalta lapselta, vaikka ei virallisesti olisikaan.
Vierailija kirjoitti:
Voi toki tuntua omalta lapselta, vaikka ei virallisesti olisikaan.
Mitä sitten? Kissanpentukin voi hyvin tuntua omalta lapselta, muttei silti ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi toki tuntua omalta lapselta, vaikka ei virallisesti olisikaan.
Mitä sitten? Kissanpentukin voi hyvin tuntua omalta lapselta, muttei silti ole.
Eli koko aloitus on pähkähullu.
Sijaislapsi on sijoitettu perheeseen. Hänellä on omat biologiset vanhempansa. Yleensä lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle siihen asti että vanhemmat saavat asiansa kuntoon että lapsi voisi palata takaisin.
Tietenkin on tilanteita, joissa lapsi ei koskaan voi palata biovanhempien luo. Esim. biovanhempien vaikea päihderiippuvuus tai vakavat mielenterveyden ongelmat voivat olla syynä. Tällöin lapsi ja sijaisvanhemmat varmasti mieltävät lapsen kuuluvan 100% perheeseen.
Ei, AP, et vieläkään saa adoptoida teillä olevaa sijaislasta vaikka kuinka niin haluat näissä monenmoisissa keskusteluissasi.
Ei ole olemassakaan sellaista kuin sijaislapsi.
Sijaisvanhempi on ja siitä jo näet, että kyse on sijaisesta., joka sijaistaa.