Miten joku kuparikattila voi maksaa 500 euroa mutta samanlaisen teräskattilan saa parilla kympillä?

"Tuleeko siinä kalliimmassa kattilassa montakymmentä kertaa parempaa ruokaa?"

Tottahan toki - sama jauhenlihaperunasoselaatikko kustantaa sivukuluineen kouluruokalassa 83 snt per annos ja on syömäkelvotonta, mutta kun syöt sen paremmassa ravintelissa hintaan 23 euroa se muuttuu gourmeeksi.

Kuparikattila on oikeasti hyvä. Se säästää sähköä tai muuta lämmitysenergiaa ja siinä ei pala edes riisipuuro pohjaan. Varaa paremmin kuin teräs lämpöä itseensä ja luovuttaa lämmön tasaisesti, hitaammin. Ei kiehuta yli. Voi pitää hellaa pienemmällä teholla.

Pontikkapannun putket tein kuparista niin tuli ikävä kuparin maku juomaan.

Vierailija kirjoitti:

Pontikkapannun putket tein kuparista niin tuli ikävä kuparin maku juomaan.

tap paa kuitenkin pöpöt

Ruokaan liukeneva kupari on myrkky. Ei kiitos.

Vierailija kirjoitti:

Pontikkapannun putket tein kuparista niin tuli ikävä kuparin maku juomaan.

Kuparikattilassa on teräksinen sisäpinta. Kahden metallin välinen liitto toimiikin niin hyvin, kun teräs luovuttaa nopeasti lämpöä ruokaan ja kupari säilöö tehokkammin lämpöä kuin teräs. Teräspinta ei siis polta tässä tapuksessa ruokaa kiinni kattilaan.

Tällaisessa kattilassa on myös pitkä jälkilämpö eli esim. keittolevyn voi sammuttaa hyvissä ajoin, säästää energiaa. Ennen vanhaan kupariastiat tinattiin sisältä, sillä kupari ei ole terveellistä, jos sitä irtoaa ruokaan. 

Suosikkikattilani!

Vierailija kirjoitti:

Ruokaan liukeneva kupari on myrkky. Ei kiitos.

Modernit kuparikattilat on sisäpuolelta rosteria. Ne vanhat kuparipannutkin olivat tinattuja sisäpuolelta.

Kuparipannut esim tinataan sisäpuolelta. Ennen oli tinureita.

No oisko kupari kalliimpaa kuin teräs? Onko punainen lasivaasi "parempi" kuin sininen? No ei, mutta punaisen lasin tekeminen on kalliimpaa kuin sinisen ja siksi punainen maljakko maksaa enemmän. Ei tuotteiden hinnoittelu perustu paremmuuteen, joka on usein vähintäänkin suhteellinen käsite, vaan siihen, kuinka kalliiksi tuotteen tekeminen, markkinoiminen ja myyminen tulee.

Olen työtön rotta ja omistan 4 kuparikattilaa sekä paistinpannua.

Vierailija kirjoitti:

No oisko kupari kalliimpaa kuin teräs? Onko punainen lasivaasi "parempi" kuin sininen? No ei, mutta punaisen lasin tekeminen on kalliimpaa kuin sinisen ja siksi punainen maljakko maksaa enemmän. Ei tuotteiden hinnoittelu perustu paremmuuteen, joka on usein vähintäänkin suhteellinen käsite, vaan siihen, kuinka kalliiksi tuotteen tekeminen, markkinoiminen ja myyminen tulee.

Kyllä se kuparikattila on parempi kuin peruskattila, vesikin kiehahtaa huomattavasti nopeammin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No oisko kupari kalliimpaa kuin teräs? Onko punainen lasivaasi "parempi" kuin sininen? No ei, mutta punaisen lasin tekeminen on kalliimpaa kuin sinisen ja siksi punainen maljakko maksaa enemmän. Ei tuotteiden hinnoittelu perustu paremmuuteen, joka on usein vähintäänkin suhteellinen käsite, vaan siihen, kuinka kalliiksi tuotteen tekeminen, markkinoiminen ja myyminen tulee.

Kyllä se kuparikattila on parempi kuin peruskattila, vesikin kiehahtaa huomattavasti nopeammin.

Ja kuumemmaksi kuin muissa kattiloissa!

Vierailija kirjoitti:

Kuparipannut esim tinataan sisäpuolelta. Ennen oli tinureita.

Nykyään on vaan hinureita.

Ihan sama hinta-laatusuhde on vaatteissa. Ei kukaan oikeasti kaunistu yhtään, vaikka jalassa on kahden tonnin farkut vs. Prisman Houset. Saati sitten, että mies huomaisi eron Vuttonin tai Henkan käsväskyssä.

Vierailija wrote:

Kuparikattila on oikeasti hyvä. Se säästää sähköä tai muuta lämmitysenergiaa ja siinä ei pala edes riisipuuro pohjaan. Varaa paremmin kuin teräs lämpöä itseensä ja luovuttaa lämmön tasaisesti, hitaammin. Ei kiehuta yli. Voi pitää hellaa pienemmällä teholla.

Kupari ei varaa lämpöä hyvin, vaan sen etu on juuri nopea lämmönjohtavuus, minkä johdosta kattila lämpiää tasaisesti ja reagoi nopeasti hellan lämmön muutoksiin. Eli kun tehoa säätää hellassa, säätyy se nopeasti myös kattilassa, kun varautuvaa lämpöä ei ole. 

Vierailija wrote:

Kuparikattilassa on teräksinen sisäpinta. Kahden metallin välinen liitto toimiikin niin hyvin, kun teräs luovuttaa nopeasti lämpöä ruokaan ja kupari säilöö tehokkammin lämpöä kuin teräs. Teräspinta ei siis polta tässä tapuksessa ruokaa kiinni kattilaan.

Tällaisessa kattilassa on myös pitkä jälkilämpö eli esim. keittolevyn voi sammuttaa hyvissä ajoin, säästää energiaa. Ennen vanhaan kupariastiat tinattiin sisältä, sillä kupari ei ole terveellistä, jos sitä irtoaa ruokaan. 

Suosikkikattilani!

Asia on juuri päinvastoin: kupari luovuttaa nopeasti lämpöä eikä säilö sitä. Teräs toimii päin vastoin, säilöö, mutta ei luovuta nopeasti. Tämän takia kuparikattiloilla hifistelevät käyttävät tinattuja kuparikattiloita, sillä tina on myös nopeahko (joskaan ei kuparin veroinen) lämmön johtaja. Kuparipannun etu siis ei ole pitkä jälkilämpö, kuten esim. valurautakattilassa tai paksussa teräskattilassa, vaan nimenomaan nopea reagointi hellan tehomuutoksiin -> kun tehon kytkee pienemmälle, pienenee lähes välittömästi myös kattilan lämpötila, jolloin esimerkiksi tarkkaa lämpötilakontrollia vaativien kastikkeiden tms. valmistaminen helpottaa.  

Vierailija wrote:

Ruokaan liukeneva kupari on myrkky. Ei kiitos.

Kuparin saantisuositus on: 6-23 kuisille 0,3 mg/vrk, 2-5 vuotiaille 0,4 mg/vrk. 6-9 v:lle 0,5 mg/vrk ja 10-13 0,7 mg/vrk ja 14 vuoden iästä alkaen 0,9 mg/vrk, kuitenkin raskauden aikana 1,0 mg/vrk ja imetyksen aikana 1,3 mg/vrk.

Turvallisen käytön yläraja on 1-3 vuotiaille 1 mg/vrk, 4-6 v:lle 2 mg/vrk, 7-10 v:lle 3 mg/vrk, 11-17 v:lle 4 mg/vrk ja aikuisille 5 mg/vrk.

Samaa mietin, kun kokkina työskentelevä veljeni sellaisesta puhui.