Sukulaisten käytös

Kaikki ihmissuhteet on kahden kauppa, joissa tulisi pelkän yhden osapuolen syyttelyn sijaan miettiä olisikohan kummassakin vikaa.

Koska koko meidän lapsuus oli valhetta. Sinusta kasvatettiin kiltti kympin tyttö, jota alistaa, sortaa ja kohdella epätasa-arvoisesti. 

Tunnistan sukusi käytöksen ja asenteen. Jotkut ihmiset vain oppivat sanomaan ääneen puutteista kuin antaisivat ystävällistä palautetta. Siihen myös väsyy, se voi välillä stressata tosi paljon ja lopulta haluaa karttaa heidän seuraansa säästääkseen itseään taas joltakin täysin tarpeettomalta huomautukselta. Tai olipa huomautus ihan aiheellistakin sen ääneen sanominen on aivan turhaa, jos ei ole aiettakaan auttaa ja tukea asiassa.

Jos mahdollista älä ota henkilökohtaisesti. Ohita edes jotkut huomautukset, sillä sinä teet ja ehdit ihan sen mukaan kuin muu elämä antaa myöten.

Jos taas kyllästyt kuuntelemaan sitä samaa huomauttelua yhä uudelleen voi aina kysyä haluatko tulla auttamaan? Että mennäänkö heti laittamaan puupino kuntoon ja neuvo sinä, miten se tehdään, kun osaat. Tai oisko sulla aikaa ottaa meidän lapset teille kesällä pariksi viikoksi, niin opetat niille ne jutut joita heiltä puuttuu meidän kasvatuksessa. Vakuutan, että suurin osa peruuttaa ja miettii kahteen kertaan uskaltaako tuolle jatkossa sanoa enää mitään. Peitä se hymyyn ja iloisuuteen, niin kukaan ei edes tajua sinun veetuilevan.

Terveisin yhä hengissä omien sukulaisten seassa ja selvinnyt voittajana

Minudta taas kuulostaa siltä, että ap korostaa omaa erinomaisuuttaan ja se ärsyttää sukulaisia. Niinpä sukulaiset huomauttavat, että et sinä täydellinen ole, eikä tarvitsekaan, relaa.

Miksi ap ei voi myöntää, että ei ole täydellinen, vaan puutteita on ja tulee aina olemaan?