Lue keskustelun säännöt.
Missä on sinun ensirakkautesi nyt?
20.07.2010 |
Tiedätkö missä asuu,kenen kanssa(sinun?) ja mitä
tekee? Ja milloin rakastuit?
Oma tarinani menee näin.. Vuosi on -89 ja menen yläasteelle. Melekin samantien isken silmäni ihanaan pitkätukkaiseen "kovikseen". Ja se on siinä,perhoset kutittelee vatsanpohjassa,odotan että pääsen taas aamulla kouluun. Välituntisin kiilataan tyttöjen kaa mahollisimman lähelle,tunteja odotellessa voi sitä onnea kun jahakattiin viereisiin luokkiin pääsyä:)
Mutta eipä meistä ikinä mitään tule,mä taisin olla liian kiltti ja en varmaan olis uskaltanut alkaakaan mihinkään. Mutta voi niitä haaveita:)
Yläasteen loputtua en ole häneen törmännyt. Kuullut juttuja olen. Tämä paha poika ajautui kaidalta polulta ja päätyi erinäisten linnareissujen kautta hautaan:(
Hassua,kun en ollut edes mitenkään surullinen. Vaikka voin vieläkin kuvitella sen rakastumisen,ei kai sitä ensimmäistä kertaa unohda?
Kerro oma tarinasi.
Kommentit (19)
Itse olin 15-vuotias, semmoinen pieni ja kovaa elämää nähnyt, karkasin silloin yksiin kotibileisiin yhdestä koulukodista ja se ilta ratkaisikin koko elämäni. Aloin elämään niin kuin kunnon ihmisen kuuluukin, karistin kaiken vanhan pois elämästäni ja keskityin vain ensirakkauteeni. En tiedä missä minä nyt olisin, jos en olisi törmännyt tähän mieheen. Kuollut tai vankilassa, mitä todennäköisemmin. Omasin kovan kuoren ja pidin siitä kiinni kynsin ja hampain mutta tämä mies kuitenkin rikkoi kuoren minusta jota ehdin vuosia kasvatella suojautuakseni perheväkivallalta, koulukiusaamiselta yms. Hän kohteli minua kuin ihmistä pitääkin kohdella, arvostaen ja rakastaen. Nyt 12 vuotta myöhemmin, meillä on kaksi lasta ja elämä jota en vaihtaisi enää ikinä pois. Olen kiitollinen ja onnellinen "pelastajalleni" vaikka hän ei taida vieläkään tietää mitä meni tekemään. Ilman häntä en tuskin koskaan olisi nähnyt mitään syytä skarpata elämässäni eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1995, minä juuri lukion 3:lle luokalle menossa. Olin kaverille ja tämän poikaystävälle kuskina. Kaverin poikaystävän inttikaveri tuli juttusille ja mielestäni hänellä oli maailman kauneimmat silmät. Olin aivan myyty vaikka eipä poika tainnut huomatakaan minua.
Kaverille kerroin kiinnostuksestani joka kertoi poikakaverilleen joka taas kertoi inttikaverilleen... Yhteenhän me joka tapauksessa päädyttiin. 2v seurustelimme ja sitten lopetimme seurustelun, minun aloitteestani. Pojalla oli ollut erikoinen lapsuus ja siitä johtuen huono itsetunto. Hänen mielestään rakkaus ja luottamus oli sitä että tehdään niinkuin hän haluaa, joka asiassa. Jos asioita tehtiin minun tavallani, se tarkoitti etten luottanut häneen enkä rakastanut. Tämä näkökanta tuli kaikessa esiin, jos minä halusin ruoaksi perunaa lihakastikkeella ja hän makaronilaatikkoa... Sen jälkeen emme ole olleet missään tekemisissä.
asuu edelleen samassa pikkukaupungissa kuin silloinkin. Tekee koulutustaan vastaavaa työtä ja seurustelee ja hänestä on tulossa isä :)
Olen onnellinen hänen puolestaan. On mulla FB:ssa kaverina. Reilun vuoden verran seurusteltiin alta parikymppisinä. Ei toiminut, kun molemmat tahtoi hiukan kattella maailmaa.
Mutta hyvä näin, jäi kauniit muistot ja molemmilla menee tahoillaan kivasti :)
Mutta ensi rakkaus... Olin 17v., seurustelimme n. vuoden.
Mietin häntä nykyäänkin monesti.
Mies on naimisissa, kahden lapsen isä. Tiedän missä asuu, tiedän mitä tekee. Emme ole nähneet aikoihin. Olemme fb kavereita.
Taitaa mulla vieläkin olla vähä tunteita häntä kohtaan...:)
minun tarinani. Olin 15 vuotias, rakastuin ihanaan alkoholistiperheen pahaan poikaan, joka lopetti peruskoulun kesken, sai kenkää töistä, autovaras joka asui yksikseen jo sen ikäisenä. Yritimme, mutta eihän nuo teinirakkaudet kestä. Monesti kaduin sitä etten yrittänyt kovemmin, yritimme myöhemmin uudestaan, mutta jokin oli muuttunut. Mies oli mennyt todella kuoreensa, elämä koulinut. En ole nähnyt tätä ihmistä enää, mutta ajattelen välillä. Kuulema on saanut lapsen jonkun naisen kanssa, mutta eivät ole yhdessä, polttelee pilveä ja luultavasti tasapainoton.
Olisiko elämä ollut sitten erilaista minun kanssani, jos en olisi päästänyt irti, sinä eräänä yönä sanonut hänelle että ei tästä tule mitään, että en pysty tähän. Kuka tietää..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
huomenna nähdään taas.tänään on mein 14.hääpäivä
Hyvän perheen poika mut huumeet vei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensimmäinen,jonka kanssa seurustelin vakavammin, on nyt silloisen suosikkioppiaineensa professori samassa yliopistossa, jossa silloin opiskeli. Tapasimme ihan normaalisti opiskelijoiden suosimassa baarissa - silloin niitä tosin kutsuttiin diskoiksi :) Olin 1. vuoden opiskelija, hän toisen.
Ala-asteen eka ihastus kuoli juuri ajokortin saatuaan kolarissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tuossa vieressä tietokoneella. :)
17 vuotiaina juhannusyönä lyötiin hynttyyt yhteen. Nyt yhdessä 7v., naimisissa 3v. ja kaksi lasta. :D
Oli kaikkien tyttöjen unelma, urheilijapoika. Taivaassa tavataan, kenties?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olemme onnellinen aviopari
Oletteko kauankin olleet yhdessä, onko lapsia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja tuossahan tuo ensirakkaus riisuu vaatteitaan, kohta köllähän häen kainaloon
Olemme onnellinen aviopari
Oletteko kauankin olleet yhdessä, onko lapsia?
Kymmenen ja puoli vuotta on yhteistä taivalta takana. Pennusta saakka on yhdessä oltu ja toisiimme tiukasti kiinni kasvettu. Minun parempi puoliskoni.
Yksi suloinen pieni ihminen meille on uskottu hoidettavaksi ja hellittäväksi.
Juu, lällyä on kirjoitukseni, mutta kovin kiitollinen olen rinssistäni! =)
Olihan minulla ihastuksia ennen häntä, mutta rakkaudesta en silloin vielä tiennyt mitään :)
juhannuksena torstaina tavattiin ja sunnuntaina välimatka erotti.. kunnes tuli ylllättävä käänne, jäimme toistemme mieleen ja armeijan jälkeen koitetaan josko vaikka seurustelu toimisi ;)näemme viikonloppuna