Pääsääntöisesti naiset, joilla on lapsia ovat huomattavasti

naisen kehoon monenlaisia vaikutuksia, joista osa voi jäädä enemmän tai vähemmän pysyviksi. Monille jää raskausajalta mm. liikakiloja, suonikohjuja ja raskausarpia. Koko tapahtumasarja on itse asiassa elimistölle melkoinen rasitus.



Vauvan hoito voi olla tilanteesta riippuen hyvinkin vaativaa, jos lapsella on esimerkiksi koliikki tai yöunet jäävät muuten vähiin lapsen heräilyn takia.



Monille ensimmäisen lapsensa saaneille äideille tulee yllätyksenä elämänmuutoksen suuruus. Lasten ollessa pieniä ei ole ihme, jos oman kunnon ja ulkonäön hoitoon jää vähemmän aikaa, energiaa ja motivaatiota.

Valvominen on ainakin minulla ollut raskainta. Samaten se, että sairastan koko ajan erilaisia pöpöjä, joita lapset kuskaavat kotiin.



Enkä ehdi harrastaa liikuntaa, ostaa vaatteita, käydä kosmetologilla...

Tietyt asiat näkyvät ihon kunnossa ja naisille voi imetyksen päätyttyä tulla hormonimuutoksen aiheuttamaa ihottumaa.



Mutta yleensä se kotona olo tekee iholle hyvää! Lepo ja se, ettei meikkaa ihan niin vimmalla ja usein (juu, tätä en saisi kosmetologina sanoa ääneen, mutta meikkaaminen rasittaa ihoa).



JOS taas tarkoitat huoliteltua ulkonäköä, niin totta kai se on niin, että hiekkalaatikolle tulee tälläydyttyä vähemmän kuin vaikkapa ulkoministeriöön.. Tuo on kuitenkin eri asia kuin ihon kunto = rupsahtaminen.

päinvastoin, sanoisin :)

Lapset pitää nuorena ja nuorekkaana. Pysyt mukana nuorten jutuissa ja tiedät, missä maailma menee.

Samoin esim. imetys suojaa rintasyövältä.

rupsahtaneempia kuin ikäisensä lapsettomat. Onko sille mitään fysiologista syytä, vai onko kyse vain siitä, että lapsellisella naisella on muutakin ajateltavaa?

Kaikki olemme rupsahtaneet omaan tahtiimme, oli lapsia tai ei. Tottakai yövalvomisten aikaan äidit ovat aika väsyneen näköisiä, vaikka kuinka laittaisi itseään. Silloin on yleensä myös raskauskiloja vielä jäljellä, mikä vaikuttaa. Mutta heti kun äiti saa nukkua yönsä, ulkonäkökin paranee. Perintötekijät ja elämäntavat vaikuttavat rupsahtamiseen paljon enemmän kuin lapset.

Mä kun täytin nelisen vuotta sitte 30 ni multa kysyttiin paperit ravintolan ovella jonne K-18v ...Luulin, että kaverit olivat "hoitaneet homman ja pyytäneet vartsan kysymään paperit, mut eivät olleet, joten en myönnä olevani kovin rupsahtanut. Painoa n.52kg ja pituutta 167 ja kroppa ihan timmissä kunnossa, et kai se on hyvin pitkälti omasta itsestä kiinni miltä näyttää.

mut vuorotyö ja 3 lasta, joista yksi superhuono nukkuja ensimmäiset 4v ovat kyllä 8 vuodessa vanhentaneet ulkonäköäni melkoisesti. Paljon on ulkoiltu ja kasvot pakkasten, auringon ja tuulten armoilla, paljon on valvottu ja tehty univelkaa. Omaa liikuntaa kuitenkaan en ole päässyt harrastamaan(olen ollut yh ja vuorotyökin hankaloittaa aikatauluja) ja paino päässyt nousemaan.

otannassa syykin on selvä; on paljon vähemmän aikaa itsensä "reilaamiseen".



Esimerkkinä yksi ystäväpiirin nainen, joka ennen lasta oli aina kynnet viimeisen päälle viilattuna ja lakattuna, ei koskaan lohkeilevaa lakkaa. Tukka oli laitettu myös vimpan päälle, ei juurikasvuja ikinä, meikki aina ihan täydellinen ja asu huolella valittu. Kroppa tosi timmi, koska vietti paljon aikaa lenkkeillessä, kuntosalilla ja jumpissa.



En tiedä onko väliaikainen vai pysyvä muutos, mutta nyt vähän alle 1-vuotiaan äitinä hänellekin on ilmaantunut juurikasvua, tukka on välillä vaan ponnarilla, olen jopa nähnyt hänet meikittä ja "kotivaatteissa" ja mahakin pömpöttää.



Se on se ajanpuute, varsinkin pikkulapsiaikana.