Onko elämässä mitään järkeä jos loppuelämän on yksin?

Siinähän just on järkeä. Saa elää elämänsä aivan kuten itse haluaa, tehdä mitä huvittaa, olla täysin itsekäs. En vaihtaisi mihinkään.

Jonkunhan on pakko tuotakin asiaa pohtia. Hehe

Säälittävää jos ei suhteessa elä.

Yksin vai ilman parisuhde kumppania? - Itse olen vasta 45 vuotias, enkä eläessäni ole ollut parisuhteessa. Mutta pyrin toimimaan niin, että vastaisuudessakin minulla on niin naisia kuin miehiä läheisinä ja merkittävinä ihmissuhteina elämässäni. Erakoitakin varmasti on mutta "totaaliset erakot" ovat kuitenkin luullakseni hyvin pieni joukko, eikävastentahtoine erakoituminen luullakseni lupaa hyvää siksi yritänkin pitää ihmissuhteistani hyvää huolta.

Vierailija kirjoitti:

Säälittävää jos ei suhteessa elä.

Mitä säälittävää siinä on? - Mieluummin yksin kuin huonossa ja kurjassa parisuhteessa. - Onneksi tuohon väliin mahtuu monta muutakin vaihtoehtoa. Mutta en ymmärrä heitä, jotka eivät koe elämäänsä merkitykselliseksi ilman parisuhdetta,

Vierailija kirjoitti:

Säälittävää jos ei suhteessa elä.

Porukka haluaa takaisin ajan jolloin naisten ruhjeita peitettiin meikillä. Syy miksi takavuosina naiset piti pidempiä hameita johtui jälkien peittelystä. Amerikassa on tullut tietoon meikattuja vainajia joiden mies toivoi näkevänsä puolisonsa mieluiten meikissä. Takavuosina miestä ei välttämättä saatu syytteeseen näkyvistä ruhjeista.

Et joo.. onhan sinkkuna elely säälittävää.

Harrastukset? Aikuisopinnot?

Jokaisen oma valinta. Itseään kehittämällä saa kyllä parisuhteen. 

Vierailija kirjoitti:

Jokaisen oma valinta. Itseään kehittämällä saa kyllä parisuhteen. 

Itsensä kehittämisen jälkeen työskentelet parisuhteessa. Hölmöä puhua rakkauden hakemisesta useimpien hakiessa pikemminkin työpaikkaa ja työntekijää.

Vierailija kirjoitti:

Jokaisen oma valinta. Itseään kehittämällä saa kyllä parisuhteen. 

Mitenkähän sitä kehittäisi?

Alle 167 cm tuplamaisterina ja noin  5000€ nettopalkalla olisi varmasti paljonkehitettävää mutta silti luulen, että haaste löytää ja kohdata elämänkumppani (naine) on jossain muussa kuin siinä, että en olisi kyennyt "kehittämään" itseäni. (- Toinen juttu on se, että työni vaatii ja odottaa minua jatkuvasti kehittämään osaamistani).

Onhan siinä. Saa olla ja mennä niinku haluaa 😎

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokaisen oma valinta. Itseään kehittämällä saa kyllä parisuhteen. 

Mitenkähän sitä kehittäisi?

Alle 167 cm tuplamaisterina ja noin  5000€ nettopalkalla olisi varmasti paljonkehitettävää mutta silti luulen, että haaste löytää ja kohdata elämänkumppani (naine) on jossain muussa kuin siinä, että en olisi kyennyt "kehittämään" itseäni. (- Toinen juttu on se, että työni vaatii ja odottaa minua jatkuvasti kehittämään osaamistani).

Sinulle itsensä kehittäminen liittyy yksinomaan koulutukseen ja palkkaan? 

Käsitän itsensä kehittämisen ennemmin henkisiin ominaisuuksiin liittyvänä. Asioina joita tehdään itsen takia, eikä siksi, että niiden kautta voisi saada jotain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokaisen oma valinta. Itseään kehittämällä saa kyllä parisuhteen. 

Mitenkähän sitä kehittäisi?

Alle 167 cm tuplamaisterina ja noin  5000€ nettopalkalla olisi varmasti paljonkehitettävää mutta silti luulen, että haaste löytää ja kohdata elämänkumppani (naine) on jossain muussa kuin siinä, että en olisi kyennyt "kehittämään" itseäni. (- Toinen juttu on se, että työni vaatii ja odottaa minua jatkuvasti kehittämään osaamistani).

Sinulle itsensä kehittäminen liittyy yksinomaan koulutukseen ja palkkaan? 

Käsitän itsensä kehittämisen ennemmin henkisiin ominaisuuksiin liittyvänä. Asioina joita tehdään itsen takia, eikä siksi, että niiden kautta voisi saada jotain.

Hyviöä huomioita! Kiitos. Lähinnä takerruin tuohon, että en oikein hahmota, että miten minun tulisi "kehittää" itseäni ja sitä kautta saavuttaa jotain e. tässä kohtaa edesauttaa kumppanin löytämistä; millaiset "henkiset ominaisuudet" minulla tulisi olla, että voisin mahdollistaa/ helpottaa kumppanin löytämistä?

Henkilökohtaisen kokemuksen perusteella, ei. Ihmissuhteet ja rakkaus tekevät elämästä elämisen arvoista. Muutoin tämä on päivästä toiseen raahautumista ja edes jonkinlaisen merkityksen löytämistä.  Täällä huomaa, että yksinoleminen käsitetään parisuhteen uupumisena. Minä tarkoitan absoluuttista yksinäisyyttä. Ei, silloin ei ole merkitystä tai tarkoitusta elämälle. 

Täällä ehdotetut harrastukset, ovat sanahelinää ja päälle liimattua tekemistä ajankuluksi. Mikä silloin on päämäärä tai tarkoitus?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokaisen oma valinta. Itseään kehittämällä saa kyllä parisuhteen. 

Mitenkähän sitä kehittäisi?

Alle 167 cm tuplamaisterina ja noin  5000€ nettopalkalla olisi varmasti paljonkehitettävää mutta silti luulen, että haaste löytää ja kohdata elämänkumppani (naine) on jossain muussa kuin siinä, että en olisi kyennyt "kehittämään" itseäni. (- Toinen juttu on se, että työni vaatii ja odottaa minua jatkuvasti kehittämään osaamistani).

Sinulle itsensä kehittäminen liittyy yksinomaan koulutukseen ja palkkaan? 

Käsitän itsensä kehittämisen ennemmin henkisiin ominaisuuksiin liittyvänä. Asioina joita tehdään itsen takia, eikä siksi, että niiden kautta voisi saada jotain.

Hyviöä huomioita! Kiitos. Lähinnä takerruin tuohon, että en oikein hahmota, että miten minun tulisi "kehittää" itseäni ja sitä kautta saavuttaa jotain e. tässä kohtaa edesauttaa kumppanin löytämistä; millaiset "henkiset ominaisuudet" minulla tulisi olla, että voisin mahdollistaa/ helpottaa kumppanin löytämistä?

No millainen ihminen haluat olla? Kumppanin löytämistä helpottaa aika hitosti kun elät omannäköistä elämää, teet asioita joista pidät ja lakkaat miettimästä millainen sinun pitäisi olla, jotta voisit löytää kumppanin. Tunnistan tuon sun kirjoitustyylin ja vaikuttaa, että elämäsi pyörii aika pitkälti sen ympärillä, että et ole koskaan seurustellut ja mietit, miten voisit löytää kumppanin. Tuo ajattelu kannattaa ihan ensimmäiseksi lopettaa ja keskittyä muuhun. 

Huvipuistohullu kirjoitti:

Onhan siinä. Saa olla ja mennä niinku haluaa 😎

en ymmärrä tätä sanontaa parisuhteena ollessani saan kyllä mennä ja tehdä mitä haluan?? Miksi ihmisillä on käsitys että parisuhteessa ei voisi?? jos tämä tarkoittaa paneskelua ympäriinsä niin se ei kyllä kiinnstava, seksi rakkaan ihmisen kanssa on paljon ihanempaa

Vierailija kirjoitti:

Henkilökohtaisen kokemuksen perusteella, ei. Ihmissuhteet ja rakkaus tekevät elämästä elämisen arvoista. Muutoin tämä on päivästä toiseen raahautumista ja edes jonkinlaisen merkityksen löytämistä.  Täällä huomaa, että yksinoleminen käsitetään parisuhteen uupumisena. Minä tarkoitan absoluuttista yksinäisyyttä. Ei, silloin ei ole merkitystä tai tarkoitusta elämälle. 

Täällä ehdotetut harrastukset, ovat sanahelinää ja päälle liimattua tekemistä ajankuluksi. Mikä silloin on päämäärä tai tarkoitus?

Tää...Olin yksin ollessa tosi masentunut.. Kyllä ihmisellä joitain ihmisuhteita tulee olla, vaikka netissä sekin parempi. 

Vierailija kirjoitti:

Huvipuistohullu kirjoitti:

Onhan siinä. Saa olla ja mennä niinku haluaa 😎

en ymmärrä tätä sanontaa parisuhteena ollessani saan kyllä mennä ja tehdä mitä haluan?? Miksi ihmisillä on käsitys että parisuhteessa ei voisi?? jos tämä tarkoittaa paneskelua ympäriinsä niin se ei kyllä kiinnstava, seksi rakkaan ihmisen kanssa on paljon ihanempaa

Mä en harrasta sellaista.

Mutta jos on kaks, niin pitäisihän siinä pakostakin järkätä aikatauluja, ja yks haluais Särkkään ja mä Poweriin jne 😂

Huvipuistohullu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huvipuistohullu kirjoitti:

Onhan siinä. Saa olla ja mennä niinku haluaa 😎

en ymmärrä tätä sanontaa parisuhteena ollessani saan kyllä mennä ja tehdä mitä haluan?? Miksi ihmisillä on käsitys että parisuhteessa ei voisi?? jos tämä tarkoittaa paneskelua ympäriinsä niin se ei kyllä kiinnstava, seksi rakkaan ihmisen kanssa on paljon ihanempaa

Mä en harrasta sellaista.

Mutta jos on kaks, niin pitäisihän siinä pakostakin järkätä aikatauluja, ja yks haluais Särkkään ja mä Poweriin jne 😂

Ainakaan mulla ja miehelläni ei tule koskaan tuollaista... mutta toisaalta viihdytään aika paljon kotosalla. Jos tulis joku reissu, niin suunniteltaisiin se yhdessä. :-)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokaisen oma valinta. Itseään kehittämällä saa kyllä parisuhteen. 

Mitenkähän sitä kehittäisi?

Alle 167 cm tuplamaisterina ja noin  5000€ nettopalkalla olisi varmasti paljonkehitettävää mutta silti luulen, että haaste löytää ja kohdata elämänkumppani (naine) on jossain muussa kuin siinä, että en olisi kyennyt "kehittämään" itseäni. (- Toinen juttu on se, että työni vaatii ja odottaa minua jatkuvasti kehittämään osaamistani).

Sinulle itsensä kehittäminen liittyy yksinomaan koulutukseen ja palkkaan? 

Käsitän itsensä kehittämisen ennemmin henkisiin ominaisuuksiin liittyvänä. Asioina joita tehdään itsen takia, eikä siksi, että niiden kautta voisi saada jotain.

Hyviöä huomioita! Kiitos. Lähinnä takerruin tuohon, että en oikein hahmota, että miten minun tulisi "kehittää" itseäni ja sitä kautta saavuttaa jotain e. tässä kohtaa edesauttaa kumppanin löytämistä; millaiset "henkiset ominaisuudet" minulla tulisi olla, että voisin mahdollistaa/ helpottaa kumppanin löytämistä?

No millainen ihminen haluat olla? Kumppanin löytämistä helpottaa aika hitosti kun elät omannäköistä elämää, teet asioita joista pidät ja lakkaat miettimästä millainen sinun pitäisi olla, jotta voisit löytää kumppanin. Tunnistan tuon sun kirjoitustyylin ja vaikuttaa, että elämäsi pyörii aika pitkälti sen ympärillä, että et ole koskaan seurustellut ja mietit, miten voisit löytää kumppanin. Tuo ajattelu kannattaa ihan ensimmäiseksi lopettaa ja keskittyä muuhun. 

Tähän lisäyksenä, että kukaan ei halua mitään persoonatonta miellyttäjätyyppiä, joka on valmis muokkaamaan itseään toisen tahdon mukaiseksi. Sinusta tulee tekstiesi perusteella ikävä kyllä sellainen vaikutelma.