Miten voi olla niin vaikeeta lähteä edes kattomaan?

Oli ihan kauhuissaan jo siitä kun siskonsa mies osti veneen. Kävi kattomassa yhtenä viikonloppuna kahta paattia ja hinas toisen niistä kotiin. "Ei kuulkaa näin isoja päätöksiä tälleen tehdä. Eihän ne edes vertailleet ollenkaan! Miten se nyt silleen sen vaan meni ja osti!"



Että justiinsa juu...



Mä olen enemmän toiminnan nainen :D

on ukko?

on ukko?

ap

mun mies kans jahkailee ihan älyttömästi. joskus sit tekee isojakin päätöksiä ihan tosta vaan mut voi seisoa karkkihyllyllä ikuisuuden miettimässä mitä suklaata ostais. ja nyt sit olis mahd.saada talo meille unelmapaikalta mut ei osaa päättää, kohta sen joku nappaa... arghhh...tää kävi sentään katsomassa kun tarpeeks siitä natisin.

En tiedä tapahtuiskohan ikinä mitään, jos mä en olis potkimassa ;P



Joskus voi ihan takin ostaminen olla vaikeeta. Ja kuinkahan monta hyvää autoa meni sivu suun, kun autoa oltiin hankkimassa ja yks ei osannu päättää...



Yleensä homma toimii sit kun mä meen ja teen jotain. Talo nyt vaan on pikkasen liian iso kohde, että mä vaan menisin ja tekisin tarjouksen... (On se kerran sit käynyt jutkattamaan, kun hän "ei ikinä saa päättää" meidän huushollissa mitään, mutta ei oo kuulunut kitinää aiheesta toiseen kertaan... Hokas sit itekin... )

Se ei halua juuri sitä taloa, itse taloa, aluetta TAI se ei halua omaa taloa.



Ehkä siksi ei ole ollut mikään kiire löytää?

Se ei halua juuri sitä taloa, itse taloa, aluetta TAI se ei halua omaa taloa.

Ehkä siksi ei ole ollut mikään kiire löytää?

Kunhan nyt ei sit käy kiukuttelemaan sit jälestä päin, kun joku toinen sen ostaa. Niinkun eräänkin kerran, kun etittiin isompaa vuokra-asuntoa... Sit kun se kämppä (jota se ei suostunut edes kattomaan) meni jollekin toiselle, niin kyllä sit harmitti. (No oisit heti sanonut, että se oli kivitalo, että se oli NOIN iso, että se oli NOIN halpa... Niin enhän mä sanonutkaan...)

järkeilee olevinaan aina niin et en mä olis sitä taloa tai autoa tms halunnutkaan kun siinä oli se ja se vika... joo joo...saattaa kulkea vaikka kuinka kauan risoissa kengissä kun ei jaksa etsiä uusia. sit päättää yks kaks et nyt ostan ne uudet ja ne on sit saatava just heti siitä kaupasta ja ostaa sit mitä sattuu.

Hän on sitä mieltä, että asioita pitää miettiä ja harkita ja vasta ihastua sitten, kun kaikki järkisyyt on mietitty ja puoltavat asiaa (siis mietitty yhdessä ja moneen kertaan...). Nyt sitten miestä harmittaa, kun oletkin muka löytänyt sen unelmatalon ilman häntä ja pohdintaa, eikä siksi varmaan suostu koko taloa vilkaisemaan, kun ethän ole voinut löytää mitään järkeävää, kun hän ei ole ollut mukana asioita pohtimassa...



Suosittelen, että teet miehellesi täysin selväksi, miksi siitä talosta pidät ja miten aiot suhtautua, jos talo nyt menee ettekä löydä mitään kivaa seuraavan parin kuukauden aikana. Kyllä vähintään pitäisi sinun mieliksesi mennä sitä katsomaan. Tuo on jo mielestäni törkeää vallan käyttöä. Voit sitten sanoa hänelle, että jos hän joskus löytää sen oman unelmatalonsa (mitä hän nyt ei tuolla tyylillä tietenkään löydä), niin sinä et sitten aio mennä sitä missään nimessä katsomaan. Eli tällä tyylillä te ette ikinä osta taloa.



Tiedän miestyypin ja pahoin pelkään, että ilman mieletöntä kiristystä, uhkailua ja lahjontaa et saa äijään mitään liikettä. Anopilla oli tapana tehdä lähes kaikki päätökset yksinään aina auton ostoa myöten, kun mies jurrasi aina vastaan, mutta taloa nyt ei voi mennä yksin ostamaan tai sitten joutuu ostamaan melko pienen. Mun oma mies on paljon aikaansaavampi kuin isänsä mutta edelleen haraa vastaan kaikkia vaateostoksia (itselleen siis) ja kulkee mieluummin täysin risaisissa vaatteissa. Mutta talo-ostoksissa onneksi oli jopa innokkaampi kuin minä, vaikka välillä vähän jurnuttikin. Itse ostaminen on miehelleni vaikeaa, koska ajattelee aina, että mitä jos se on kuukauden päästä halvempi, mutta aloitin pehmittelyn jo vuosia etukäteen ja joka katsomiskerralla pohdittiin, millä hinnalla ostaisimme, joten lopulta itse osto meni aika hyvin (odotettiin vain puoli vuotta ja onneksi kukaan ei sitä taloa halunnut!).

mitä haluaa? Ei osaa tarkastella niitä asioita, mitä kunkin hankinnan yhteydessä olisi syytä tarkastella. Haluaa kovasti olla perheen pää ja päättää asioista, mutta on epävarma kuin pikkupoika sitten kun se päätös pitäisi tehdä.