Lue keskustelun säännöt.
Kun olen huolissani lapseni voinnista, saatan yhtäkkiä karjaista vihaisesti
19.03.2023 |
niin että pelästyn iysekin ja lapsi yleensä alkaa itkeä ja olen voelä enemmän huolissani kun haluaisin auttaa enkä tiedä miten.
En karju koko päivää, vaan vain jonkun yhden lauseen, se on siinä. Sitte lohdutan lasya ja mietin miten saisin sen elämän paremmaksi.
Kun oli pieni, lasta oli helpompi auttaa ja jos oli kipeä niim viedä lääkäriin jne, nyt kun on virallisesti aikuinen, tunnen välillä oloni lohduttomaksi kun näen että lapsi on uupunut ja jotain on vialla, mutta en tiedä mitä enkä voi taikoa pelleilyllä hymyä sen huulille, kuten joskus aikaisemmin. Halaan, paijsan ja tyrkytän ruokaa, vitamiinejä, annan viimeiset rahanikin, kunhan tietäisin eytä lapsi voi paremmin taas.
Sekava selostus, mutta tuli nyt kirjootettua, etten jää taas vellomaan yksin näitten ajatusten kanssa. Sloin miettimään tota reaktiota, mistähän se monille vanhemmille tulee, että kun on huolissaan, alkaa huutaa.
Luonnollistahan se on kun niin moni niin reakoi, mutta mistä lie johtuu.
Kommentit (9)
En tiedä miksi niin on, mutta ainakin se on ihan normaalia.
Elämään kuuluu monia ääniä. Joskus huutoakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Päävika sinulla
Mikäs itselläsi on, autismi?
Minkä ikäinen olet? Sulla lienee sama ongelma kuin munkin äidilläni: kiellät tunteet. Tai et kaikkia, vaan kaikki negatiiviset.
Vaikka kuinka kauniisti ja hyvää tarkoittavasti haluaisit pyyhkiä surun pois lapsesi mielestä, teet hänen mielenterveydelleen tuhoa kun et anna hänen surra ja itkeä pahaa oloaan.
Joskus kannattaa vaan pitää suu kiinni ja antaa halaus. Sen jälkeen kuunnella ja kysyä mikä toisen mieltä painaa, eikä aikomustakaan parantaa häntä kuntoon, pelkästään olla tukena ja kantaa puolet tuosta taakasta.
Huudat, koska sinullekin on huudettu. Olisiko jo aika katkaista tuo huutokierre eikä jatkaa sitä seuraavalle sukupolvelle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et kykene ottamaan vastaan lapsesi pahaaoloa ja anna hänelle tilaa purkaa tunteitaan. Haluat hänen voivan hyvin ja pahat tunteet pois vaikka millä. Onko sulle huudettu ja yritetty peittää pahaaoloasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ala kukaan huutaa. Kasarilla jotkut raivosivat lapselle tai huusi, se oli hyvin ikävää. Yritä tehdä reaktiolle jotain ettei sitä tule, vaan järki ja muisti sitä ennen, opettele. Lapsi ahdistuu ja se voi vaikuttaa aikuisenakin elämään jonkin verran, jos on huudettu. Yritä rauhoittaa itsesi päässäsi järkeilemällä ja huolet tolkkuun, hiljaisesti. Aikuisten kanssa selvitä asia kun lapsi ei kuule. Ja lohduta lasta, ole kiva. Eiköhän asiat selviä aina. Oon itsekin huolestuja ja joskus hysteerikko, mutten lapselle huutaisi jos sellainen on lähistöllä. Pikkulapselle se on aivan kauheaa. Iso lapsi ymmärtää sanomallakin asioita.
Anteeksi kirjotusvirheet, en muistanut korjata niitä. Näppäimet ei tykkää mun nakkisormista, voi näkökin vähä heittää.
Ap