Lue keskustelun säännöt.
Siirtolapuutarhamökin hankinta
27.07.2010 |
Haluaisin meille siirtolapuutarhamökin Helsingistä. Missä hintahaarukassa liikutaan? Onko mökeissä yleensä ulkohuussi vai vain yleinen wc? Mitä pitäisi huomioida? Olisi kiva olla jonkinlaista tietoa ennen kuin ryhdyn etsimään.
Kommentit (25)
Hinnat on käsittääkseni nousseet pilviin ainakin Helsingissä. Lähellä 100 000 euroa. Ja pitää olla helsinkiläinen, jotta sellaisen voi ostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hinnat on käsittääkseni nousseet pilviin ainakin Helsingissä. Lähellä 100 000 euroa. Ja pitää olla helsinkiläinen, jotta sellaisen voi ostaa.
Järkky hinta, vielä muutama vuosi sitten niitä sai n. viidelläkympillä. Mä olen ihan pöyristynyt, kuka ostaa tohon hintaa kun sillä saa jo pikkasen kaumpaa kunnon mökin.
Noi sadan tonnin mökit on niitä viime vuosina rakennettuja, joissa on saunat ja vessat, keittiö kaikkine mukavuuksineen, parvi ja ulkokuisti, ehkä joku pikkuhuone ja takka. Jos ei ole niin tarkkaa, saa paljon halvemmallakin. Kysyntä on kyllä kovaa, jos alkaa etsimään, kannattaa kiertää siirtolapuutarhojen ilmoitustaulut läpi sännöllisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mökin. Rakennettu lasten leikkimökiksi, neliöitä 12. Pihaa 200 neliötä. Kaivo lähellä. Hintaa 65000, tosin rakentaminen maksoi vain 2500 euroa.
Hei ihan tosissaan, kuka maksaa 13 neliön lautamökistä vuokratontilla 49500...? Järjetöntä! Me maksettiin 40 neliön mummonmökistä 80 km päässä Hesasta 33000 euroa ja pihaa on 2000 neliötä + sauna + varasto + autotalli + tuo leikkimökki. Tänä aamuna ajoin mökiltä Helsinkiin töihin! Täälläpäin siirtolapuutarhamökit maksaa 10000-15000, ei noissa Hesan hinnoissa ole järkeä.
Kysyntä ja tarjonta määrää hinnat. Moni ei halua sahata 80 km (tai 200 km, jonnekin Mäntyharjulle)mökille, vaan haluaa paikan, johon voi fillaroida kesäiltana sieltä 30-asteisesta kerrostalokämpästään juomaan vähän viileää viiniä ja napsimaan mukaansa tuoreet tomaatit.
Hei ihan tosissaan, kuka maksaa 13 neliön lautamökistä vuokratontilla 49500...? Järjetöntä! Me maksettiin 40 neliön mummonmökistä 80 km päässä Hesasta 33000 euroa Täälläpäin siirtolapuutarhamökit maksaa 10000-15000, ei noissa Hesan hinnoissa ole järkeä.
Niin, nekin mökit on sen 80 km Helsingistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaan haluaa paikan, johon voi fillaroida kesäiltana sieltä 30-asteisesta kerrostalokämpästään juomaan vähän viileää viiniä ja napsimaan mukaansa tuoreet tomaatit.
kaikilla ei ole edes autoa käytössä joten tuollainen lähimökki olisi ihan täydellinen. En ole Helsingistä mökkiä ostamassa, etenkään noilla hinnoilla mutta ymmärrän pointin.
Ainakin joillain alueilla on rajoituksia eli se sun kannattaa ensin selvittää. Kuivakäymälän voi aina laittaa omaan mökkiinsa, jos ei halua käydä yhteiswc:ssä, mutta suihkua ei kannata alkaa itselleen asentaa. Parhaimmillaan siirtolamökissä elo ja olo on ihanaa ja idyllistä, pahimmillaan ajautuu riitoihin naapurien ja yhdistyksen hallituksen kanssa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pointti siirtolapuutarhamökissä on juurikin se että pääsee kodin lähellä mökille koska haluaa. Voi kotoa kipaista hakea mitä tarvitsee. Ja ei yhtään houkuta ajaa autolla 100 km suuntaansa mökille viikonlopuksi. Hieman arveluttaa yhdistystoiminta ja minkälainen hallitus....
Hinnat ovat tänä päivänä aivan järkkyjä. Mutta kai siitä saa omansa pois jos ei onnistu elo mökissä.
Juu Helsingistä ei mökkiä saa jollei ole Helsingissä kirjoilla.
Ap
Olen jonkun verran seurannut mökkien hintoja, ostoa silmällä pitäen.
Mökit Helsingissä maksavat yleensä 100 tuhatta tai yli. Ilta-Sanomien selvityksen mukaan (juttu Ilta-Sanomissa 22.4.2011).
Talista saa halvemmalla, mutta hinnat ovat kovia Herttoniemessä ja Marjaniemessä.
Niissä on lähellä metro, supermarketit, ulkoilualueet, uimarannat yms.
Tässä muutama v. 2012 myyty mökki:
Kulleropolku 78, hinta 129.000,00€ (Herttoniemi).
Vadelmatie 315, 136.000,00€ (Marjaniemi).
Joistakin, remontoiduista mökeistä on kuulemma pyydetty yli 150.000,00€.
Mutta ei ihme olisihan sellainen mökki kyllä tosi mukava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja esim. Viherkummusta saa hankkia mökin riippumatta asuinkunnasta. (Uimarannalle 200m, Helsingin rajalle 2km)
Vierailija kirjoitti:
nille, jotka ei harrasta puutarhanhoitoa ei saisi mökkejä antaa.
Täysin samaa mieltä!
Ihmiset ei näytä edes ymmärtävän mitä siirtolapuutarhamökki tarkoittaa.
Esim. Helsingissä vanhimmat siirtolapuutarhaalueet on rakennettu jo 1930-luvulla, esim. Vallila. Alkuperäinen tarkoitus oli viljellä ruokaa omalla siirtolapuutarhamökillä. Parhaimmat tontit onkin täynnä vadelma- ja herukkapensaita, plus muutama omenapuu.
Perennat ja kesäkukat on vain ekstraa. Toki tarkoitus on, että ruuan lisäksi siellä kasvaa myös näyttäviä kasveja ja tonttia hoidetaan asianmukaisesti.
Ne joita ei kiinnosta pitää huolta marjapensaistaan, omenapuistaan eikä edes kesällä vaivaidu laittamaan mansikoita, perunaa yms, kasvamaan, ei kannattaisi edes haikailla siirtolapuutarhamökistä. Sitä ei ole tarkoitettu pelkäksi auringonottopaikaksi.
Siirtola puutarhamökkien tontit vaihtelee 200-350 neliön välillä, siinä on ihan hitonmoinen työ pitää tontti kunnossa. Muuten saakin paistatella aurinkoa rikkaruohojen keskellä. Tosin niitä rikkaruohojakaan ei hyvällä
katsota. Ei kai naapurit, jotka ovat vuosikymmenet pitäneet huolta omista tonteistaan halua, että viereisellä tontilla rehottaa siankärsämöä.
Ihmisillä on todella outo käsitys siirtolapuutarhamökeistä ja siitä mitä niiden ylläpitäminen edellyttää. Ne on ns. työleirejä, jotta tontti pysyisi kunnossa ja kauniina, mutta ennen kaikkea, jotta saisi kunnon marja ja omenasadon.
Siirtolapuutarhamökki ei sovi laiskoille norkoilijoille. Niitä pitäisi myydä ainoastaan ihmisille, joita oikeasti kiinnostaa puutarhanhoito. Monet luulevat, että 200-300 neliön tontin hoito on kakunpala. Puutarhurina ja viherrakentajana sanon, että jos on tottunut laittamaan vain muutaman kesäkukan parvekkeelle kesänaikana, ei kannattaisi edes haikailla siirtolapuutarhamökistä. Siellä ei työt lopu koskaan. Kun ensin on saanut pensäät ja omenapuut tuottamaan marjoja ja hedelmiä, pionit kukkimaan, voikin jo alkaa rempata taloa.
Laiskat voi tosiaan etsiä mökkinsä tunnin ajomatkan päästä kaupungista, sieltä huitsin nevadasta missä kukaan ei näe rikkaruohoja rehottavia mökkitontteja.
On parempi jättää siirtolapuutarhamökit niille, jotka osaavat arvostaan ihmisen työtä ja tontteja.
Rakentaminen ei ole kallista, mutta marjapensaiden, omenapuiden yms vaalimien kymmenien vuosien ajan on sellaista työtä, jota ei voi mitata rahassa.
On eri asia ostaa uusi siirtolapuutarhamökki tyhjän tontin kanssa. Siinä voikin sitten raivata maata, perustaa tontin, muokata ja istuttaa taimet. Hedelmiä ja satoa odotellessa voi katsella niitä taimentynkiään, joihin on laittanut hyvässä tapauksessa 800-1000€, odotella 5-15 vuotta satoa saapuvaksi.
Ihmiset ei arvosta muiden tekemää työtä ja luulevat, että marjapensaat ja omenapuut siellä ihan itsekseen siellä pärjäävät. Ei pärjää.
Jos tontilla on hintaa 50K, on siihen laskettu puutarhan tuottavat kasvit, jotka ei tosiaan yhdessä yössä ala kukoistamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkuperäinen kirjoittaja on varmaan miettinytkin mitä varten haluaa mökin. Jos haluat sen vain uutarhanhoitoa varten, niin silloin palstaviljely on paljon halvempi harrastus.
Toinen asia mitä kannattaa miettiä on se, paljonko olet valmis uhraamaan aikaa mökille matkustamiseen. Jos aikaa saa mennä vähän enempikin, niin kannattaa tarkistaa Vantaan siirtolapuutarhaalueet. En tiedä onko Espoossa noita. Tuttavilla on mökki Vantaan puolella ja siellä hinnat on viime vuosina laskeneet.
Ja kannattaa suhtautua mökkeilyyn harrastuksena. J harrastukset maksa aina :) Kukaan ei tiedä kuinka suosittua siirtolapuutarhamökit on kymmenen vuoden kuluttua. Jollain alueilla mökkien hinnat saattaa laskea ja toisilla nousta.
Siirtolapuutarhamökki. Onpa vaikeaa kirjoittaa oikein.
Vierailija kirjoitti:
Alkuperäinen kirjoittaja on varmaan miettinytkin mitä varten haluaa mökin. Jos haluat sen vain uutarhanhoitoa varten, niin silloin palstaviljely on paljon halvempi harrastus.
Toinen asia mitä kannattaa miettiä on se, paljonko olet valmis uhraamaan aikaa mökille matkustamiseen. Jos aikaa saa mennä vähän enempikin, niin kannattaa tarkistaa Vantaan siirtolapuutarhaalueet. En tiedä onko Espoossa noita. Tuttavilla on mökki Vantaan puolella ja siellä hinnat on viime vuosina laskeneet.
Ja kannattaa suhtautua mökkeilyyn harrastuksena. J harrastukset maksa aina :) Kukaan ei tiedä kuinka suosittua siirtolapuutarhamökit on kymmenen vuoden kuluttua. Jollain alueilla mökkien hinnat saattaa laskea ja toisilla nousta.
Nythän on sellainen tilanne, että mökkejä on suhteellisen paljon tarjolla, koska iäkkäimmät ihmiset luopuvat mökeistään. ja sen verran tiedetään, että ekologiset nuoret aikuiset ovat seuraava suurin ryhmä, jotka siirtolapuutarhamökkejä alkaa seuraavan 10 vuden aikana kyselemään.
Muistan miten vaikeaa 1990-luvun alussa oli saada siirtolapuutarhamökkiä, ne oli ihan kiven alla. Nykyään kyseisten mökkien omistajat ovat jo ikäihmisiä eivätkä jaksa enää touhuta mökeillään, joten laittavat ne myyntiin, mutta ei hinnalla millä hyvänsä.
Olemme tänä kesänä käyneet katsastamassa siirtolapuutarhamökkejä ihan urakalla, hintahaarukka Helsingissä on 30 000-90K.
Ottaisin mieluusti 30K mökin, jonka tonttia kiertää vadelmapensasaita, vaikka mökki itsessään on purkukunnossa. Investoiminen uuteen mökkiin on pienempi kustannus kuin kasvien istuttaminen ihan alkutekijöistä. Itse arvostan tontin kasveja mökkiä enemmän, koska haluan saada marjoja ja omenia talteen heti enkä 10-15 vuoden kuluttua.
Minusta huolella suunniteltu piha ja hyvin hoidettu siirtolapuutarhamökki tontteineen on hyvinkin 80K arvoinen, kunhan siis mökkiä ei tarvitse rakentaa uudestaan. Ei nämä hintapyynnöt minusta ole päätähuimaavia. Mitä paremmin hoidettu piha, sitä enemmän annan sille arvoa.
Mökin rakentaminen kustantaa 10K, joten se ei sinänsä ole kallista, jos tontti on kunnossa. Toiset taas haluavat valmiin mökin, joka vain nostetaan paikalle. Se tietysti maksaa sen 25-30K, mutta eipä tarvitse itse rakentaa.
Toiset taas haluavat sijoittaa vain 27K siirtolapuutarhan tonttiin, jonka kasvillisuuden saa vain raivaussahalla kaivettua esiin, ennen kuin tietää mitä siellä kasvaa, plus sen päälle pitäisi purkaa vanha mökki ja laittaa uusi pystyyn. Siihen saakin kulumaan koko loppukesän.
Olen näytöissä nähnyt ja kuullut kaikenlaista. Ihmiset, jotka eivät pidä edes kesäkukkia parvekkeella ovat valmiita ostamaan mahdollisimman halvan heinittyneen siirtolapuutarhamökin, ajattelematta paljonko pitää maksaa viherakentajalle siitä, että saisi tontin suhteellisen hyvään kuntoon ennen kasvien lepoaikaa.
Selvästikään monet ostajat eivät ymmärrä kuinka paljon työtä mökki vaatii. On toki kiva, että pääsee illaksi ja viikonlopuksi mökille, mutta ei oteta huomioon, että siellä on vedettävä hanskat käteen ja raivattava.
Olen ohjeistanut ostajia valitsemaan luonteelleen sopivan siirtolapuutarhamökin, mutta ei heillä silti ole käsitystä kuinka paljon työtä se teettää, katsovat vain niitä halvimpia ja purettavia ajattelematta, että ei siellä kyllä hirveän montaa viikonloppua ehdi lekotella, jos meinaa saada tontin raivattua ennen syksyä.
Tulipa vaan mieleen, kun olen kuunnellut ihmisten puheita näytöissä. Ei ihan ole käsitystä siitä mitä siirtolapuutarhamökin omistaminen tarkoittaa.
Toinen vaihtoehto monille olisi säästää mökkirahat rahat ja investoida ne ulkomaan lomareissuihin.
Pahoittelen kirjoitusvirheitä. =)
Tekevälle sattuu...
Äly hoi! kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
nille, jotka ei harrasta puutarhanhoitoa ei saisi mökkejä antaa.
Täysin samaa mieltä!
Ihmiset ei näytä edes ymmärtävän mitä siirtolapuutarhamökki tarkoittaa.
Esim. Helsingissä vanhimmat siirtolapuutarhaalueet on rakennettu jo 1930-luvulla, esim. Vallila. Alkuperäinen tarkoitus oli viljellä ruokaa omalla siirtolapuutarhamökillä. Parhaimmat tontit onkin täynnä vadelma- ja herukkapensaita, plus muutama omenapuu.
Perennat ja kesäkukat on vain ekstraa. Toki tarkoitus on, että ruuan lisäksi siellä kasvaa myös näyttäviä kasveja ja tonttia hoidetaan asianmukaisesti.
Ne joita ei kiinnosta pitää huolta marjapensaistaan, omenapuistaan eikä edes kesällä vaivaidu laittamaan mansikoita, perunaa yms, kasvamaan, ei kannattaisi edes haikailla siirtolapuutarhamökistä. Sitä ei ole tarkoitettu pelkäksi auringonottopaikaksi.
Siirtola puutarhamökkien tontit vaihtelee 200-350 neliön välillä, siinä on ihan hitonmoinen työ pitää tontti kunnossa. Muuten saakin paistatella aurinkoa rikkaruohojen keskellä. Tosin niitä rikkaruohojakaan ei hyvällä
katsota. Ei kai naapurit, jotka ovat vuosikymmenet pitäneet huolta omista tonteistaan halua, että viereisellä tontilla rehottaa siankärsämöä.
Ihmisillä on todella outo käsitys siirtolapuutarhamökeistä ja siitä mitä niiden ylläpitäminen edellyttää. Ne on ns. työleirejä, jotta tontti pysyisi kunnossa ja kauniina, mutta ennen kaikkea, jotta saisi kunnon marja ja omenasadon.
Siirtolapuutarhamökki ei sovi laiskoille norkoilijoille. Niitä pitäisi myydä ainoastaan ihmisille, joita oikeasti kiinnostaa puutarhanhoito. Monet luulevat, että 200-300 neliön tontin hoito on kakunpala. Puutarhurina ja viherrakentajana sanon, että jos on tottunut laittamaan vain muutaman kesäkukan parvekkeelle kesänaikana, ei kannattaisi edes haikailla siirtolapuutarhamökistä. Siellä ei työt lopu koskaan. Kun ensin on saanut pensäät ja omenapuut tuottamaan marjoja ja hedelmiä, pionit kukkimaan, voikin jo alkaa rempata taloa.
Laiskat voi tosiaan etsiä mökkinsä tunnin ajomatkan päästä kaupungista, sieltä huitsin nevadasta missä kukaan ei näe rikkaruohoja rehottavia mökkitontteja.On parempi jättää siirtolapuutarhamökit niille, jotka osaavat arvostaan ihmisen työtä ja tontteja.
Rakentaminen ei ole kallista, mutta marjapensaiden, omenapuiden yms vaalimien kymmenien vuosien ajan on sellaista työtä, jota ei voi mitata rahassa.
On eri asia ostaa uusi siirtolapuutarhamökki tyhjän tontin kanssa. Siinä voikin sitten raivata maata, perustaa tontin, muokata ja istuttaa taimet. Hedelmiä ja satoa odotellessa voi katsella niitä taimentynkiään, joihin on laittanut hyvässä tapauksessa 800-1000€, odotella 5-15 vuotta satoa saapuvaksi.
Ihmiset ei arvosta muiden tekemää työtä ja luulevat, että marjapensaat ja omenapuut siellä ihan itsekseen siellä pärjäävät. Ei pärjää.
Jos tontilla on hintaa 50K, on siihen laskettu puutarhan tuottavat kasvit, jotka ei tosiaan yhdessä yössä ala kukoistamaan.
Tontithan ei ole ollenkaan kaupan.
nille, jotka ei harrasta puutarhanhoitoa ei saisi mökkejä antaa.