Lapsi jää luokalleen (2. lk) ja on ollut mielenkiintoisia tilanteita kesäjuhlissa
On ollut rippijuhlaa sun muuta missä on kaukaisempia sukulaisia nähty. No ne tietysti siellä lapselta utelee, että millekäs luokalle sä nyt oletkaan menossa (kun ei olla vuosiin nähty). Ja kun lapsi ihan muina miehinä kertoo, että tokalle mä meen, kun jäin luokalle, niin jo alkaa kauhistelu. MITÄ, ETKÖ OO TEHNY LÄKSYJÄS??? MITÄ, OOTKO SÄ OLLU TUHMA??
Juu, lapseni vaan ei ollut koulukypsä kouluun mennessä (loppuvuoden lapsi) ja pari vuotta sitä kypsyteltiin kun katsottiin tämä parhaaksi ratkaisuksi, myös lapsi itse on sitä mieltä. Mikä näitä sukulaisia vaivaa kun pitää suureen ääneen lapsen kuullen voivotella että miten sä nyt tolleen?
Kommentit (50)
jotka kysyvät hörökorvaiselta lapseltani: "Oletko lentoon lähdössä?" tms. Siis AIKUISET ihmiset...
Lapseni on vielä pieni, mutta pian alkaa ymmärtämään..
lapsia kohtaan ei osata ollahienotunteisia.
Arvaapa onko minulta koskaan kysytty luenko lapselleni ääneen, kun hänellä diagnosoitiin viivästynyt puheen kehitys...
jonka sinä olet ihan itse tehnyt teille hankalaksi. Normaali, muiden tapaan kehittynyt lapsi ei jää luokalleen, siihen on aina jokin syy. Se ei ole tavallista, se ei ole jokapäiväistä, se ei ole sosiaalisesti kovinkaan tavanomainen ratkaisu. Tietysti sukulaiset haluavat tietää, jäikö lapsenne vaille tukea läksyjä tehdessään vai lintsasi rajusti.
Luokalleen ei jää, jos tekee läksynsä eikä ole tuhma ja typerä. Niin se vain on, turha vedota koulukypsyyteen. Lähes 99% kaikista loppuvuoden lapsista siirtyy luokalta toiselle ongelmitta.
nykyään on tarjolla paljon varhaistukea, pienryhmäopetusta ja starttiluokkia, jotta lapsi voisi käydä koulua omien edellytystensä mukaisesti.
AIKUINEN kysyy tuollaista LAPSELTA? Mua pistää niin vihaksi lapsesi puolesta! Järkyttävää eikä kenenkään pitäisi tuollaista hyväksyä! Mitä tuollaiselle on sanottu noissa tilanteissa?
Osaako siihen edes reagoida?
ei tee lapsen itsetunnolle kovin hyvää olla aina kaikessa huono jos ei ole tasoa vastaavassa opetuksessa :(
AIKUINEN kysyy tuollaista LAPSELTA? Mua pistää niin vihaksi lapsesi puolesta! Järkyttävää eikä kenenkään pitäisi tuollaista hyväksyä! Mitä tuollaiselle on sanottu noissa tilanteissa?
Osaako siihen edes reagoida?
En osannut reagoida mitenkään. Olin niin hölmistynyt. Ehkä ensi kerralla osaan. Tuolloin lapseni oli onneksi vielä vauva, eikä tajunnut. Pelottaa, mitä on vielä luvassa :(
"Vaan on se "Mirja" sitten LIHAVA, eikös olekin. Sais vähän vähempi syödä!" Ja MIRVA seisoo samassa porukassa. KAIKKI muut hiljaa kuuntelee. Tosi surullista.
älä ota kuuleviin korviin!
Luokalle jääminen: voisit kyllä itse etukäteen briiffata sukulaisia! Tottakai reaktio on tuo jos lapsi "ylpeänä" kertoo asiaa kaikille. Älä kuvittele että ihmiset haluavat jotakin pahaa sukulaislapselle. En usko että siitä on kysymys - lähinnä omasta tavastasi kommunikoida asiasta.
lapseni pärjäsi eskarin koulukypsyystestissä niin hyvin, että ei katsottu olevan tarvetta jatkotutkimuksille, vaikka puhetta starttiluokasta oli ollut. Heti koulun alettua tuli aika hyvin selväksi, että se starttiluokka olisi ollut hyvä. Mutta myöhäistä se sitten enää oli. Ja ope oli sellainen jahkailija, että sai otettua asian esille vasta turhan myöhään.
Lapsi kyllä mielestämme pärjäsi koulussa jotenkuten ja ihan hyvin teki matematiikasta lisätehtävätkin. Ei se sit vaan riittänyt ja katsoimme yhdessä (me vanhemmat, ope, erityisope ja koulupsykologi), että koska kolmannella luokalla tulee uusia aineita ja menee aina vaativammaksi, on lapselle parempi kerrata kakkosluokka.
Lapsi on nyt myös erityisopetuksen piirissä joten eiköhän lapsi saa kaiken tarvitsemansa tuen. Lapsi myös itse koki jotenkin helpottavana tiedon, että saa jäädä vielä tokalle, se kolmonen uusine aineineen jne tuntui kai jotenkin turhan haastavalta.
Ihmettelen vaan aikuisten ihmisten (?) asenteita asiaa kohtaan. Kuten tässäkin ketjussa näemmä tuli melko selväksi. Näköjään se on niin, että tällaisissa asioissa lasta saa pilkata, mutta hörökorvista ei (törkeää sekin).
ap
älä ota kuuleviin korviin!
Luokalle jääminen: voisit kyllä itse etukäteen briiffata sukulaisia! Tottakai reaktio on tuo jos lapsi "ylpeänä" kertoo asiaa kaikille. Älä kuvittele että ihmiset haluavat jotakin pahaa sukulaislapselle. En usko että siitä on kysymys - lähinnä omasta tavastasi kommunikoida asiasta.
sukulaisia, joita ei ole pitkään aikaan nähnyt, ja minulla ei todellakaan ole mahdollisuuksia jokaista infota asiasta etukäteen.
ap
ai että tuhmat ja typerät jäävät luokalleen? Tuntuu kovin surulliselta ajatella, että joku ajattelee noin. T. Ope
Näille palstoille ei kannata tulla mitään kertomaan, ellei satu omaamaan paksua nahkaa.
Jos me kaikki olisimme neroja, fiksuja, koulussa hyvin menestyviä, ahkeria ja tunnollisia, olisimme kaikki lääkäräitä, dippainssejä, asianajajia, opettajia, johtajia ja ties mitä.
Jokainen lapsi kehittyy omassa ajassaan ja omanlaisekseen ja toivottovasti löytää oman paikkansa elämästä.
Muutama kommentoija on selvästi tätä sydämeltään sivistymätöntä tyyppiä.
Minä olen joutunut kohtaamaan kaikkea tuota ap ja paljon enemmänkin ja tuntuu, etten kehtaa kodistani ulos tulla.
Luo lspsellesi vahva itsetunto, niin hän ei pienistä muserru. Ihmiset ovat paskoja!
Ystäväni saa voivottelua pälvikaljustaan, toinen ylipainostaan, vammaisia osoitellaan kaupungilla jne. Ihminen on pahin eläin ajattelunsa ansiosta.
Sympatiseeraan kyllä luokalle jäävää lasta täysin mutta minusta jotenkin äidin tai isän kuuluisi noissa tilanteissa ottaa ohjat käsiin ja sanoa miten asia on eikä jättää lapsen kerrottavaksi? Vaikeaahan se on, mutta jos lapsen koulusta tulee puhetta niin sitten.. Voisiko sitä jotenkin sanoa äkkiä kuitaten ja lasta siinä loukkaamatta, että katsottiin Miskan kanssa parhaaksi mennä vielä toisen kerran tokalle kun on niin loppuvuonna syntynyt... eikä ainakaan nolata lasta ihmisten edessä..
Ihanko todella ajatellaan, että vain tuhmat ja tyhmät jäävät luokalleen??? On erilaisia oppimisvaikeuksia, kypsyysasteita yms. asioiden omaksumiseen, enkä ole koskaan ymmärtänyt vanhempia, joiden mielestä lasta on roikotettava luokkansa mukana hinnalla millä hyvänsä. Silloin juuri se lapsi kokee olevansa tyhmä.
Loppuvuoden lapsista jäi aiemmin luokalleen lähes puolet - siis noin 40-50 vuotta sitten, jolloin opiskelu oli jo alakoulusta alkaen melko tiukkaa. Näin myös tätini,joka on syntynyt 31.12. Kyllähän nyt ihan järkikin sanoo, että ero on valtava tammikuun ja joulukuun lapsilla, kun kuitenkin jako on keinotekoinen. Osa lapsista voi pärjätä hiukan vanhempien porukassa, osa ei. Nykyään vain on vallalla trendi, jossa vanhemmat eivät suostu jättämään lastaan luokalle, koska pelkäävät, että häntä kiusataan. Enkä ihmettele! Johan täällä aikuiset ihmiset kiusaavat. Häpeäisitte!
Serkkuni muuten on myös syntynyt joulukuussa, ja on käynyt luokka-asteen aina nippa nappa läpi, kunnes ikää tuli se 14-15 vuotta, jolloin melkein vuoden ero ei enää näkynyt niin selvästi. Rukoili ja toivoi, että oma lapsi ei syntyisi joulukuussa, kun on omakohtaisia kokemuksia siitä, miten rankkaa on sinnitellä luokan heikoimpana - ihan syyttä suotta. No, oma lapsi syntyi tammikuussa. :)
Opettajana muuten huomaan melko helpostikin ne loppuvuotena syntyneet - erityisesti pojat. Niin kuin sanoin, näillä on melkein vuoden ikäero luokan vanhimpiin. On ihan perusteltuja syitä, miksi joitain asioita opiskellaan vasta viidennellä (esim. historia - ajan taju vasta kehittynyt tuolloin), mutta onhan selvää, että kaikki eivät mene kehityksessä tasatahtiin. Ja monesti ne ovat niitä loppuvuotena syntyneitä.
Minä varmaan sanoisin "Mirja-Mirvalle", että lähdetään yhdessä tuonne (jonnekin sivummas), kun tässä huoneessa on aivan pirun huono ilma tms
Meillä sukulainen päivittelee aina SUKULAISPORUKAN KUULLEN "Vaan on se "Mirja" sitten LIHAVA, eikös olekin. Sais vähän vähempi syödä!" Ja MIRVA seisoo samassa porukassa. KAIKKI muut hiljaa kuuntelee. Tosi surullista.
ole kokenut tulleensa nolatuksi noista omituisista kommenteista huolimatta. Lapseni on täysin sinut luokallejäämisasian kanssa, ja lapsellani on hyvä itsetunto, hän ei paljon välitä jos joku vähän kauhistelee.
Itse vaan aikuiseina olen pistänyt merkille, miten moukkamaisia jotkut aikuiset voivatkaan olla.
ap
"Vaan on se "Mirja" sitten LIHAVA, eikös olekin. Sais vähän vähempi syödä!" Ja MIRVA seisoo samassa porukassa. KAIKKI muut hiljaa kuuntelee. Tosi surullista.
Meillä viime viikolla tytön 8 v. synttäreillä anoppi päivitteli päivänsankarin kuullen, että onpa "Liisa " pulskistunut.
Neiti on luokkansa pisin tyttö noin 135 cm ja painaa nyt 31 kg. Ja painoi viime keväänä tismalleen saman verran... Että ei ole pulskistunut.
Tulin tuosta anopille niiiiiiiin pahalle mielelle!! Tytöillä on nykyyhteiskunnassa ihan tarpeeksi ulkonäköpaineita ilman, että tarvitsee alkaa tuollaisia kommentteja kahvipöydässä viljelemään... ja varsikin kun tyttö on ihan normaalipainon rajoissa, urheilullinen neiti.
Itse jäin 2lk luokalle, ja näin lapsena se oli todella kauheaa. Kaikki kaverit jäit toiseen kouluunkin, kun muutimme. Se ei johtunut huonosta koulumenestyksestä, vaan siitä, että jätin aina läksyt tekemättä... Nyt jälkeenpäin kaduttaa ihan perkeleesti...