Aikuisen lapsen kontrolloiva äiti
Olen 42 v. perheellinen nainen. Äitini on oikein hyväsydäminen, auttava, antelias, mukava jne. Mutta hän ei ikään kuin hyväksy omaa tapaani elää ja ajatella. Milloin teen kotitöitä väärällä tavalla, milloin liian vähän, milloin en ole tarpeeksi nopea, milloin olen liikaa omissa oloissani, milloin en tykkää oikeista asioista, milloin olen pukeutunut väärin jne. Asenne on määräävä Et voi, Täytyy, ei niinkään ehdottava Miten olisi, jos / minusta olisi parempi, jos. Vierailut meillä alkavat yleensä jollain kauhistelulla tai huokailulla, ja vierailuja ennen tulee epämukavan ahdistunut tunne siitä, mitä kaikkea pitäisi ehtiä tekemään. Joskus tulee sellainen olo, etten kestä kuulla enää ja tekisi mieli alkaa huutaa suoraa kurkkua, että anna vähän tilaa toisille. Olen saanut hillittyä itseni ja enimmäkseen kaikki on hyvin. Mutta ne pienet asiat raivostuttavat.
Pahimpia ovat tapaukset, jolloin hän ottaa nokkiinsa sellaisesta, että en ole hänen kanssaan samaa mieltä jostain. Hän saattaa vetää jopa päivien itkuraivarit, syyllistämiset, roskiin heittämiset tai mykkäkoulun loukkaantuneena jostain täysin käsittämättömästä asiasta. Esim. jos sanon, että koululaiseni ei jaksa tänä viikonloppuna asiaa x sairastumisensa vuoksi, siirretään myöhemmäksi. Tai lapsuudessani jos lapsen muistilla esim. kerran vahingossa unohdin repun kouluun. Tämä vaikuttaa omaan mielenterveyteeni, kun hänen käyttäytymisensä on osin niin arvaamatonta ja hän syyllistää minua silloin voimakkaasti. En voi ehdottaa terapiaa, koska hän todennäköisesti loukkaantuisi verisesti. Ja terapiajakson tulisi luultavasti olla tosi pitkä. Hänellä oli ongelmia aikoinaan omassa äiti-suhteessaan äitinsä puolelta. En tiedä, mitä tehdä. Miksi hän hermostuu minusta? Ikään kuin hän olisi ladannut kaikelle mahdolliselle aina hirveät ulkoiset odotukset ja vuorosanat ja tunteenjaot, ja kun ne eivät joltain osin täyty, minä saan kyllä kuulla siitä. Pelkään myös, että alan itsekin hänen vaikutuksessaan antaa valtaa epäterveelle käyttäytymiselle. Huomaan esim. pinnani kiristyvän helpommin omien lasteni kanssa, kun äitini on lähellä ja käyttäytyy tuomitsevasti.
Kommentit (113)
Ideoita. Älä ota kotiisi, ota etäisyyttä, soittele joskus, älä kuuntele raivoa hyökkäyksiä, aseta rajat. Pidä huoli omasta hyvinvoinnistasi ensin ja pidä koti yksityisenä itsellesi, älä ota ihmistä sinne joka arvostelee ja ehdottelee kaikenlaista. Et ole vastuussa äitisi tunteista ja itkuraivareista. Jos tavataan, älä ota omaan kotiisi kontrolloimaan. Olisi eri asia jos olisi joku vieraille sopiva erillinen rakennus, mutta ei sielläkään haluaisi mitä tahansa kasvokkain kuulla.
Jos et voi vielä estää tulemasta, vaikka voit varmaan, ehkä se huuto onkin parempi. Joskus joku perääntyy, ellei ala myös huutaa takaisin. Lasten kuullen ei tietenkään.
Vierailija kirjoitti:
Narsisti.
Ei kykene hahmottamaan sinua irralliseksi ihmiseksi vaan pitää sinua itsensä jatkeena.
Narsistiksi en usko, koska on kuitenkin hyvin huolehtiva ja avulias muita ihmisiä kohtaan. Ei koskaan esim. käyttäisi mitenkään hyväksi toisia. Mutta jokin häiriö hänellä varmasti on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsisti.
Ei kykene hahmottamaan sinua irralliseksi ihmiseksi vaan pitää sinua itsensä jatkeena.
Narsistiksi en usko, koska on kuitenkin hyvin huolehtiva ja avulias muita ihmisiä kohtaan. Ei koskaan esim. käyttäisi mitenkään hyväksi toisia. Mutta jokin häiriö hänellä varmasti on.
On olemassa ihan termi narsistinen hyväntekijä.
Se on narsisti joka auttaa ja huolehtii valtavasti muista mutta oikeasti se auttaminen on syvemmältä katsoen ihan sitä vallankäyttöä itseään.
Minulla on tällainen isosisko ja kaikki mitä kerrot täsmää häneenkin. Nimenomaan nuo ihmeelliset suuttumiset ihmeasioista ja tuo ettähän elää omaa käsikirjoittamaansa näytelmää ja kirjoittaa sinullekin vuorosanat.
En jaksa lukea, mutta otsikko olisi voinut olla minun.
Epävakaa persoonallisuushäiriö tulee mieleen esim noista raivokohtauksista ja syyllistämisestä, jos asiat ei tapahdu tietyllä tavalla tai tunneilmaisu ole hänelle mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsisti.
Ei kykene hahmottamaan sinua irralliseksi ihmiseksi vaan pitää sinua itsensä jatkeena.
Narsistiksi en usko, koska on kuitenkin hyvin huolehtiva ja avulias muita ihmisiä kohtaan. Ei koskaan esim. käyttäisi mitenkään hyväksi toisia. Mutta jokin häiriö hänellä varmasti on.
On olemassa ihan termi narsistinen hyväntekijä.
Se on narsisti joka auttaa ja huolehtii valtavasti muista mutta oikeasti se auttaminen on syvemmältä katsoen ihan sitä vallankäyttöä itseään.
Minulla on tällainen isosisko ja kaikki mitä kerrot täsmää häneenkin. Nimenomaan nuo ihmeelliset suuttumiset ihmeasioista ja tuo ettähän elää omaa käsikirjoittamaansa näytelmää ja kirjoittaa sinullekin vuorosanat.
Onko tuollainen termi?
Epävakaata persoonallisuutta luonnehtii pitkäkestoinen tunteiden, ihmissuhteiden ja minäkuvan epävakaus sekä impulsiivinen toiminta. Subjektiivisesti yksilö kokee usein voimakasta tuskaa, jota hänen on vaikea kestää ja jonka kanssa hän siksi yrittää tulla toimeen usein epätoivoisin, impulsiivisin ja itsetuhoisin tavoin.
Häiriöstä kärsivän tunneherkkyyttä on verrattu palovammapotilaan vereslihalla oloon: on kuin suojaava tunneiho puuttuisi, ja kaikki tuntuu sietämättömän voimakkaasti. Tunnetilan muutoksia laukaisevat erityisen tyypillisesti ihmissuhteissa tapahtuvat asiat, jotka yksilö voi mieltää esimerkiksi torjunnaksi, välittämisen puutteeksi, hylkäämiseksi tms. Epävakaasta persoonallisuudesta kärsivät ovat usein myös hyvin sensitiivisiä ympäröiville olosuhteille. Muutokset ulkoisissa turvaa tuottavissa puitteissa voivat vaikuttaa vointiin varsin paljon. Voimakkaat tunnetilat tiivistyvät usein äärimmäisen psyykkisen tuskan ja toivottomuuden tunteiden sävyttämiksi kriiseiksi. Häiriön akuuttivaiheessa voi vaikuttaa siltä, että uusi kriisi ilmenee pian yksilön toivottua edellisestä.
Oirekuva
Mielialan vaihtelevuus on epävakaan persoonallisuuden keskeinen piirre. Mieli on äärettömän reaktiivinen. Tämä ilmenee tiheinä muutoksina alakuloiseen tai masentuneeseen, ärtyneeseen, ahdistuneeseen, epätoivoiseen tai vihaiseen mielialaan. Toisin kuin esimerkiksi kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä, epävakaat negatiiviset mielentilat eivät ole kovin pitkäkestoisia. Ne kestävät tavallisesti joitakin tunteja, mutta voivat kyllä kestää joitakin päiviä.
Yksilö voi kärsiä myös suhteettomasta vihaisuudesta sekä vaikeudesta säädellä sen ilmaisua.
Epävakaa persoonallisuushäiriö - Terveyskirjasto
Minulla auttoi kun pidin muutaman vuoden tauon yhteydenpidossa. Sen jälkeen on jaksanut käyttäytyä asiallisesti myös minun seurassani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsisti.
Ei kykene hahmottamaan sinua irralliseksi ihmiseksi vaan pitää sinua itsensä jatkeena.
Narsistiksi en usko, koska on kuitenkin hyvin huolehtiva ja avulias muita ihmisiä kohtaan. Ei koskaan esim. käyttäisi mitenkään hyväksi toisia. Mutta jokin häiriö hänellä varmasti on.
Yksi harvoista osuvista narsistin kuvauksista tämän palstan historiassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsisti.
Ei kykene hahmottamaan sinua irralliseksi ihmiseksi vaan pitää sinua itsensä jatkeena.
Narsistiksi en usko, koska on kuitenkin hyvin huolehtiva ja avulias muita ihmisiä kohtaan. Ei koskaan esim. käyttäisi mitenkään hyväksi toisia. Mutta jokin häiriö hänellä varmasti on.
On olemassa ihan termi narsistinen hyväntekijä.
Se on narsisti joka auttaa ja huolehtii valtavasti muista mutta oikeasti se auttaminen on syvemmältä katsoen ihan sitä vallankäyttöä itseään.
Minulla on tällainen isosisko ja kaikki mitä kerrot täsmää häneenkin. Nimenomaan nuo ihmeelliset suuttumiset ihmeasioista ja tuo ettähän elää omaa käsikirjoittamaansa näytelmää ja kirjoittaa sinullekin vuorosanat.
Onko tuollainen termi?
Vierailija kirjoitti:
Narsisti.
Ei kykene hahmottamaan sinua irralliseksi ihmiseksi vaan pitää sinua itsensä jatkeena.
Mistä valmistuit psykiatriksi, kun potilasta näkemättä diagnosoit hänellä noin helposti vaikean sairauden?
Mikä oire taas aikuisella joka ei ole pystynyt irroittautumaan äitinsä mielipiteistä. ? Miten puoliso suhtautuu kun huomaa naineensa äitinsä narussa olevan ihmisen.
Äidit höpöttelee mutta niitä nyt aikuinen enää ees kunnolla kuuntele. Jos ei avun tai rahan takia ole riippuvainen äidistään.
Mutta myös toisin päin, älkää mestaroiko äitinne kodissa jos hän on terve ja oikeustoimikelpoinen. Olipa nyt liikaa astioita tai liian kolhiintuneita
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsisti.
Ei kykene hahmottamaan sinua irralliseksi ihmiseksi vaan pitää sinua itsensä jatkeena.
Mistä valmistuit psykiatriksi, kun potilasta näkemättä diagnosoit hänellä noin helposti vaikean sairauden?
Miksi sinua tökkii noin kovasti? Oletko itse narsisti?
Äitini on koko ikänsä valittanut, miten isä ei tee keittiöhommia ollenkaan... paitsi pesee perunat.
Oma puolisoni taas tekee hyvää ruokaa, välilä leipoo jne. En nyt ole ihan varma onko äiti iloinen puolestani, vai onko hän lähinnä sitä mieltä että pääseen ihan liian helpolla.
Vierailija kirjoitti:
Mikä oire taas aikuisella joka ei ole pystynyt irroittautumaan äitinsä mielipiteistä. ? Miten puoliso suhtautuu kun huomaa naineensa äitinsä narussa olevan ihmisen.
Äidit höpöttelee mutta niitä nyt aikuinen enää ees kunnolla kuuntele. Jos ei avun tai rahan takia ole riippuvainen äidistään.Mutta myös toisin päin, älkää mestaroiko äitinne kodissa jos hän on terve ja oikeustoimikelpoinen. Olipa nyt liikaa astioita tai liian kolhiintuneita
Äidit höpöttelee joo, mutta moniko äiti saa esim. päivien itkuraivarit jostain ihan normaalista asiasta? Se henkinen tila on pahempi kuin jonkun uhmaikäisen uhmakohtaus.
Vierailija kirjoitti:
Äitini on koko ikänsä valittanut, miten isä ei tee keittiöhommia ollenkaan... paitsi pesee perunat.
Oma puolisoni taas tekee hyvää ruokaa, välilä leipoo jne. En nyt ole ihan varma onko äiti iloinen puolestani, vai onko hän lähinnä sitä mieltä että pääseen ihan liian helpolla.
Mitä väliä sillä on? Elän lapatossumiehen kanssa, joka tarvitsee äitinsä hyväksyntää jopa pers een pyyhkimiseen. Helpointa kaikille olisi jos saisit napanuoraa vähän venytettyä.
Narsisti
Aivan samanlainen kun oma äitini.
Mene https://www.reddit.com/r/raisedbynarcissists/
Vaikka ihan huvikseen. Et ole yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä oire taas aikuisella joka ei ole pystynyt irroittautumaan äitinsä mielipiteistä. ? Miten puoliso suhtautuu kun huomaa naineensa äitinsä narussa olevan ihmisen.
Äidit höpöttelee mutta niitä nyt aikuinen enää ees kunnolla kuuntele. Jos ei avun tai rahan takia ole riippuvainen äidistään.Mutta myös toisin päin, älkää mestaroiko äitinne kodissa jos hän on terve ja oikeustoimikelpoinen. Olipa nyt liikaa astioita tai liian kolhiintuneita
Äidit höpöttelee joo, mutta moniko äiti saa esim. päivien itkuraivarit jostain ihan normaalista asiasta? Se henkinen tila on pahempi kuin jonkun uhmaikäisen uhmakohtaus.
Anna saada. Oletko tosiaan jotenkin symbioosissa keskenänne? Et uskalla sanoa että asia on teidän perheenne asia.
Mun lapset ainakin ilmoittaa: äiti, emme puhu tästä asiasta. Ja se on siinä.
Vierailija kirjoitti:
Äitini on koko ikänsä valittanut, miten isä ei tee keittiöhommia ollenkaan... paitsi pesee perunat.
Oma puolisoni taas tekee hyvää ruokaa, välilä leipoo jne. En nyt ole ihan varma onko äiti iloinen puolestani, vai onko hän lähinnä sitä mieltä että pääseen ihan liian helpolla.
Äitisijän voi miettiä ihan mitä tahtoo ja elää omaa avioliittoaan miten tahtoo.
Irtaudu miettimästä mitä äiti ajattelee. Monet tekevät niin jo parikymppisinä.
Narsisti.
Ei kykene hahmottamaan sinua irralliseksi ihmiseksi vaan pitää sinua itsensä jatkeena.