Lue keskustelun säännöt.
En ottanut vastaan kokopäivätyötä 5pvä / viikossa
23.01.2023 |
Teen tällä hetkellä töitä 3 päivää viikossa ja se tuntuu olevan jo tarpeeksi rankkaa. En kertakaikkiaan jaksaisi perhe-elämän päälle enempää. Minulle tarjottiin täyspäivätyötä, mutta sanoin sille ei kiitos. Mielummin käytän kaksi arkipäivää viikossa palautumiseen, urheiluun ja muuhun elämään, kuin jatkuvasti sisältöissä pöydän takana istumiseen.
Moni ei tunnu tätä ratkaisua ymmärtävän, ovat ihmeissään kun ei kiinnosta ottaa vastaan kokopäivätyötä samasta firmasta, vaikka sitä on tarjottu.
Kommentit (19)
Fiksu ratkasu, jos nykysen työn palkalla pärjää. Ite alkanu miettiin pitäskö kysyä voisko siirtyä 4 pv työviikkoon (ja tietenkin palkka tarkistaa sen mukaan), kun silläkin tulotasolla pärjäis ja huomannu iän myötä vapaan tarpeen (levon ja palautumisen kannalta) kasvaneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä ymmärrän oikein hyvin. Olen itse tehnyt osa-aika työtä siitä lähtien, kun lapsi syntyi. Nyt hän on jo aikuinen, mutta minulla on jo ikää melkein 60, joten en koe jaksavani kokoaikatyötä nytkään. tämä on sopinut miehelleni myös hyvin ja taloudellinen tilanteeni on eläkkeelle jäämisen jälkeen turvattu, joten älkää huolestuko.
Sama täällä, ajattelin sitäpaitsi eläkkeellä jatkaa aiemmin kesken jäänyttä yritystoimintaa sivutulona. Sikäli ei myös itseä tämä niin huoleta.
Kiitos kokemuksesta! Ei varmaan harmita yhtään, että sait aikanaan panostaa lapsen kanssa olemiseen ihan eri tavalla.
Ap
Mikäli nostat samalla soviteltua työttömyysetuutta tai ansiosidonnaista niin ei ole hyväksyttävää. Jos et, niin sitten on ihan sama teetkö osa-aikaista työtä vai et.
Vierailija kirjoitti:
Fiksu ratkasu, jos nykysen työn palkalla pärjää. Ite alkanu miettiin pitäskö kysyä voisko siirtyä 4 pv työviikkoon (ja tietenkin palkka tarkistaa sen mukaan), kun silläkin tulotasolla pärjäis ja huomannu iän myötä vapaan tarpeen (levon ja palautumisen kannalta) kasvaneen.
Sehän se, palkka aina se joka tässä mietityttää. Tällä hetkellä pärjään tällä palkalla oikein hyvin, toki enemmän tekemällä tilanne korjaantuisi entisestään. Olen silti ajatellut, että lasken myös vapaa-ajalle tietynlaisen arvon jota ei voi pankkitililtä ammentaa. Se voi lisätä omaa hyvinvointia niin paljon, ettei sitä voi oikein rahalla mitata.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mikäli nostat samalla soviteltua työttömyysetuutta tai ansiosidonnaista niin ei ole hyväksyttävää. Jos et, niin sitten on ihan sama teetkö osa-aikaista työtä vai et.
En nosta mitään. Ihan pelkästään tällä työmäärällä mennään.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sain perheen esikoisen syntymän jälkeen perusteltua äärimmäisen konservatiiviselle työnantajalle lyhennetyn työviikon edut ja merkityksen omalle jaksamiselle. Toki tällöinkin "ehtona" oli että jos on töissä vilinää niin viikon työt pitää hoitua neljässä päivässä. Näin se taitaa mennä etenkin sote-alan yrityksissä että voi olla entistä stressaavampia ne muutamat arkipäivät. Noh onneksi työkaverit jelppasi. Työnantaja, vanha äreä mies ei edesauttanut asiaa juuri muutoin kuin vastahakoisesti asian hyväksymällä.
Miesten lyhennetty työviikko on edelleen aivan kuin jokin kummastuksen aihe työelämän kentällä. Sain itsekin lyhennettyä tehdessäni sen suuntaisia vihjailuja että onko kotona kaikki kunnossa.
Tekisin mielelläni vaikka jatkuvasti 3- tai 4-päiväistä viikkoa, niin merkittävä ero olossani oli verrattuna tähän viitenä päivänä viikossa venymiseen.
Opiskelen sivutoimisesti tällä hetkellä, pitkän ajan tavoitteena lyhennetty työviikko ja enemmän aikaa lasten kanssa jahka kasvavat.
Vierailija kirjoitti:
Minä ymmärrän oikein hyvin. Olen itse tehnyt osa-aika työtä siitä lähtien, kun lapsi syntyi. Nyt hän on jo aikuinen, mutta minulla on jo ikää melkein 60, joten en koe jaksavani kokoaikatyötä nytkään. tämä on sopinut miehelleni myös hyvin ja taloudellinen tilanteeni on eläkkeelle jäämisen jälkeen turvattu, joten älkää huolestuko.
Ylläri, mies elättää.
Miksi se ei ole koskaan toisin päin? Mielelläni tekisin vain kolmea päivää viikossa, mutta ei ole sellaista naista joka tämän minulle mahdollistaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ymmärrän oikein hyvin. Olen itse tehnyt osa-aika työtä siitä lähtien, kun lapsi syntyi. Nyt hän on jo aikuinen, mutta minulla on jo ikää melkein 60, joten en koe jaksavani kokoaikatyötä nytkään. tämä on sopinut miehelleni myös hyvin ja taloudellinen tilanteeni on eläkkeelle jäämisen jälkeen turvattu, joten älkää huolestuko.
Ylläri, mies elättää.
Miksi se ei ole koskaan toisin päin? Mielelläni tekisin vain kolmea päivää viikossa, mutta ei ole sellaista naista joka tämän minulle mahdollistaisi.
Ai meinasit, että voisit sitten levätä synnytyksestä ja imettää vauvaa? Hm...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ymmärrän oikein hyvin. Olen itse tehnyt osa-aika työtä siitä lähtien, kun lapsi syntyi. Nyt hän on jo aikuinen, mutta minulla on jo ikää melkein 60, joten en koe jaksavani kokoaikatyötä nytkään. tämä on sopinut miehelleni myös hyvin ja taloudellinen tilanteeni on eläkkeelle jäämisen jälkeen turvattu, joten älkää huolestuko.
Ylläri, mies elättää.
Miksi se ei ole koskaan toisin päin? Mielelläni tekisin vain kolmea päivää viikossa, mutta ei ole sellaista naista joka tämän minulle mahdollistaisi.
Se on sinun ongelmasi, ei meidän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ymmärrän oikein hyvin. Olen itse tehnyt osa-aika työtä siitä lähtien, kun lapsi syntyi. Nyt hän on jo aikuinen, mutta minulla on jo ikää melkein 60, joten en koe jaksavani kokoaikatyötä nytkään. tämä on sopinut miehelleni myös hyvin ja taloudellinen tilanteeni on eläkkeelle jäämisen jälkeen turvattu, joten älkää huolestuko.
Ylläri, mies elättää.
Miksi se ei ole koskaan toisin päin? Mielelläni tekisin vain kolmea päivää viikossa, mutta ei ole sellaista naista joka tämän minulle mahdollistaisi.
On meitä. Itse olen löytänyt itselleni oikein mukavan työpaikan, jossa olen mielelläni 5 päivää viikossa. Mieheni sen sijaan teki ennen 3 päiväistä työviikko ja nykyään opiskelee täysipäiväisesti.
Ratkaisu on niin kauan fiksu, kunnes tulee eläkeikä vastaan. Silloin olisi mukava, jos tilille tipahtaisi kunnon eläke.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä sitten vaan eroa tai sairastu, ettei ratkaisu ala kaduttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Ratkaisu on niin kauan fiksu, kunnes tulee eläkeikä vastaan. Silloin olisi mukava, jos tilille tipahtaisi kunnon eläke.
Eläke, mikä se on?
Hah.
Inflaatio syö eläkkeet jos niitä edes joskus maksetaan milleniaaleille. tarkistin oman eläköitymisikäni joskus huvikseen ja taisi olla silloin 68 vuotta ja risat. Ei vaadi kummoista poliittista päätöstä nostaa ikärajaa muutamalla vuodella nyt näin alkuun, kun syntyvyys taas laskee koronapiikin jälkeen ja Euroopan sisällä käy massiivinen ihmisten muuttovirta.
Oma pesämuna vanhoille päiville on ainoa turva minkä uskon toimivan.
Tekisin lyhennettyä työviikkoa ja uskon siirtyväni siihen viimeistään neljänkympin vanhemmalla puolella. Työssaolon jaksamisen auttaminen jo työuran aikana ja toisaalta kevyt työskentely eläkeikäisenä taatkoon elannon. Ikärasismi mietityttää, miten sitä työllistyy enää sitten viisikymppisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ratkaisu on niin kauan fiksu, kunnes tulee eläkeikä vastaan. Silloin olisi mukava, jos tilille tipahtaisi kunnon eläke.
Niin, kannattaahan se rehkiä jaksamisen äärirajoilla 40 vuotta elämällä vain työlle jotta joskus EHKÄ saa hiukan enemmän rahaa eläkkeellä.. jos saa mitään tai jos elää sinne saakka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ratkaisu on niin kauan fiksu, kunnes tulee eläkeikä vastaan. Silloin olisi mukava, jos tilille tipahtaisi kunnon eläke.
Niin, kannattaahan se rehkiä jaksamisen äärirajoilla 40 vuotta elämällä vain työlle jotta joskus EHKÄ saa hiukan enemmän rahaa eläkkeellä.. jos saa mitään tai jos elää sinne saakka.
Vika on siinä, että ensin pelkää kuolevansa ja sitten, ettei kuolekaan. Jos tuleekin pitkä ja köyhä vanhuus.
Mikäs siinä jos palkalla pärjää osa-aikaisenakin. Minulle tuo olisi kaukaista luksusta, teen viisipäiväistä työviikkoa henkilökohtaisena avustajana ja sen lisäksi viikonlopputöitä, koska en pärjää sen kokopäivätyönkään palkalla.
Mä teen myös 30h/ vko, tehnyt lasten jälkeen, enkä ole katunut. Lapset jo muuttaneet pois kotoa, nuorin 17v, vielä kotona, mutten halua kk-sopparia. Hyvin ollaan näin pärjätty, asuntolaina maksettu ja kaikki ok. Tykkään työstäni, mutten halua tehdä sitä yhtään enempää 😬
Vierailija kirjoitti:
Ratkaisu on niin kauan fiksu, kunnes tulee eläkeikä vastaan. Silloin olisi mukava, jos tilille tipahtaisi kunnon eläke.
Ihan kiva nauttia seesteisemmästä ja jaksavaisemmasta arjesta 40 vuotta kuin saada muutama satanen enemmän eläkettä...
Minä ymmärrän oikein hyvin. Olen itse tehnyt osa-aika työtä siitä lähtien, kun lapsi syntyi. Nyt hän on jo aikuinen, mutta minulla on jo ikää melkein 60, joten en koe jaksavani kokoaikatyötä nytkään. tämä on sopinut miehelleni myös hyvin ja taloudellinen tilanteeni on eläkkeelle jäämisen jälkeen turvattu, joten älkää huolestuko.