Seksi ei kiinnosta - YHTÄÄN!

Meillä oli avioliitossa samanlaista ja mielestäni se oli aivan kammottavaa. Lisäksi mies syyllisti minut sanoin:"Luuleksä, että on kiva naida, kun näkee, että sä et halua?". Siis vaikka itse väenvänkään nai. Siis pakkoseksikin oli pahasta, vaikka ilmankaan ei kyennyt olemaan. Haluttomuus, pakkoseksi jne, kaikki oli minun syytäni.

Erosin sittemmin lähinnä muista syistä johtuen (mies oli sairaalloisen mustasukkainen ja omistushaluinen), mutta täytyy sanoa, että eron jälkeen on olo ollut hyvä tuolla seksisaralla, kun ei tarvitse enää antautua "huoraksi"(tai miksiköhän edes laitoin lainausmerkit...)



Eli neuvoja mulla ei ole antaa, kerroin vain omasta kokemuksestani. Ikinä en enää suostu suhteeseen, jossa mies ei arvosta minua sen vertaa, että kunnioittaisi fyysistä koskemattomuuttani.



Todennäköisesti en mihinkään suhteeseen välttämättä rupeakaan, ellei halukkuuteni muutu. Jos kerran parisuhteessa on muka pakko harrastaa seksiä silloin, kun mies haluaa. Ärrinpurrin! (Huoh, tulipa avaudutuksi:/)

Tai joskus harvoin itsekseni haluan. Se vain on niin paljon helpompi vaihtoehto. Mä en oikein jaksa enää edes ymmärtää seksiä. En näe siinä mitään haluttavaa tai ihmeellistä, lähinnä typerää touhua. Eikä silti seksimme ole huonoa (kumppaneita on ollut useita, joten osaan vertaillakin). Ekan vuoden se kiinnosti, mutta eiköhän se touhu ole jo nähty. Harmi, että mies on vähän eri mieltä.

orgasmin lähes joka kerta, vaikka seksi ei yhtään kiinnosta?

orgasmin lähes joka kerta, vaikka seksi ei yhtään kiinnosta?

Koska seksistä kiinnostuu seksin aikana. Mutta sen aloittaminen ei kiinnosta ja tuntuu valtavalta haasteelta

mies haluaa vain seksiä!!! Jos mies haluaa vain panna mua, eikä muuta,tunnen itseni vain panopuuksi hänelle! Itse kaipaisin jo pitkän suhteen jälkeen muutakin, mutta jos miehelle yhdessäolo on aina vaan panemista, vaikka lapsetkin jo tehty ja ikää 40+, niin ei oikein kiinnosta enää. Henkistä kasvua olen odottanut ja jotain muuta, mutta kun sitä ei ole miehen kohdalla tapahtunut, niin LAKKO TULI!

että käytetään kyllä seksiä vallankäytön välineenä puolin ja toisen, mutta sitä turpaa ei saada auki! Mistä miehesi voi tietää, että sinä hiljaa odotat jotain "henkistä kasvua" tapahtuvaksi, jos et ole siitä hänelle maininnut?

Miehen on saatava seksiä, jotta hän voisi antaa hellyyttä.

Naisen on saatava hellyyttä, jotta hän voisi antaa seksiä.

Niin se useimmiten on, joten PUHUKAA, ja sopikaa asioista: mies saa joskus eläimellistä seksiä ilman esileikkejä, joskus taas vaimo saa yhdessäoloa ja hellyyttä ilman vaatimusta seksiin.

Parisuhde toimii, kun molemmat joustavat toisen hyväksi, ei niin, että odotetaan sen toisen muuttuvan.

Eikä silti innosta pätkääkään moinen. Mitä niin hienoa siinä muka voi olla? Ihan sama, vaikka olisin koko ikäni neitsyt. Olen kai outolintu...

Haluatko enemmän, jos harrastatte seksiä useammin? Itselläni ainakin halut tuppaavat nukahtamaan, jos niitä ei pidä yllä. Tämä on muuttunut ihan parissa kolmessa vuodessa. Osasyynä varmana ikä ja pitkään jatkunut väsymys.



Lääkkeet myös vievät haluja, varsinkin monet masennuslääkkeet.

joskus ja minulla ei ehkä ole kauhean hyvä "alaston itsetunto" ?

elämäsi on hyvä . älä stressaa

Yhtä vähän haluan, on seksiä joka päivä tai kerran kuukaudessa. Eli siis en halua kuitenkaan.



Mitään lääkityksiä ei ole nyt, eikä ole ollut. Lapsia kolme, mutta tämä ei ole tilanteeseen vaikuttanut suuntaan tai toiseen. Suhteen ihan alussa halusin seksiä kyllä, mutta vuosikausiin ei ole koko homma juuri kiinnostanut.



Pakkohan sitä toki on harrastaa, kun tässä suhteessa kuitenkin on kaksi osapuolta, joista toisella on ihan normaalit halut...



Kun vain tähän olisi joku ratkaisu..

Kuulostaa niin tutulle. Vuoden on ollu halut ihan kateissa. En ymmärrä mistä johtuu. Mulla on ollu hormooni kierukka 3 vuotta olen epäilly sitäkin, mutta voiko se viedä halut vasta kahden vuoden jälkeen... No syksyllä se otetaan pois sitten sen näkee. Mutta kurjaa on kun haluais haluta mut ei vaan tee mieli.

Kirjoitin juuri toiseen ketjuun, miltä tuntuu kun vaimo ei vain halua. Mainitsin miltä sekin tuntuu, että vaimo tajuaa koituvan ongelman, muttei halua selvittää, voisiko asiaa muuttaa jotenkin.



Kysy nyt edes lääkäriltä, voisiko asialle tehdä jotakin. En väitä, ettenkö olisi vastaavassa parisuhteen tilanteessa voinut päättää olla pettämättä. Sen sijaan väitän, että aika moni mies tai nainen päätyy vieraaseen sänkyyn, kun toinen ei halua. Aiheesta on täälläkin aika monta keskustelua. Minusta molempien osapuolten kannattaa tehdä parhaansa, ettei kukaan riko hurskaita uskollisuusnäkemyksiään vieraissa. Vaikka luottaisit mieheesi kuin kallioon, niin kannattaa muistaa, ettei hän liene ihmeempi kuin muutkaan ihmiset. Minua ei niinkään vienyt vieraisiin itse seksi vaan se että sai tuntea olevansa haluttu, että joku nainen halusi nimenomaan minua.

Minä tiedän, tai luulen tietäväni, miltä miehestäni tuntuu. Ja tahtoisin haluta, ennen kaikkea hänen vuokseen, mutta myös itseni vuoksi. Ei ole normaalia tämmöinen, ja jotenkin... puolittaista.



Luotan mieheeni, silti joskus toivoisin, että hän saisi haluamaansa seksiä muualta, niin minun ei tarvitsisi. Ja niin, se ei tosiaan ole ihan noin yksinkertaista, mutta sellaistakin tulee mietittyä.



Asiasta on meillä paljon puhuttu, mutta meidän välisissä keskusteluissa se asia ei miksikään muutu. Minä ymmärrän tietysti mieheni katsantokannan, mutta mieheni kääntää tämän haluamattomuuteni niin, etten yksinkertaisesti vain halua häntä. Ja tämä aiheuttaa ajoittaista mustasukkaisuutta hänen olettaessaan, että haen seksiä jostain muualta. Voi kuinka väärässä hän onkaan, ja olen sen moneen kertaan myös sanonut.



Ehkä pitäisi hakea apua jostain... lääkäristä, psykiatrilta, psykologilta, seksologilta, jostain. Koska pelkään, että vaikkei meidän liittoa vähällä rikota, niin tähän se hyvinkin voi kaatua.

tai lähtee.

Minä siis taivuin munattomaksi...



Olen avioliitossani yhä, koska rakastan vaimoani seksiongelmasta huolimatta. Ehkä etenkin nuoremmille on vaikea tajuta, että voi rakastaa ja silti muistaa olevansa tavallinen ihminen ja altis pettämään. Minusta jokaisen pitäisi aika ajoin katsoa peiliin ja todeta, että juuri minä voin pettää, kuten noin puolet ihmisistä tekee jossain vaiheessa. Ehkä sitten osaisi varoa itseään ja tekojaan. Tai niin että jos sitten kuitenkin päätyy vieraaseen sänkyyn, niin ei tarvitse kirkkain otsin keksiä selityksiä ja uskoa olevansa pakottavien olojen uhri.



Ehkä juuri huonon omantunnon mahdollisuus on estänyt minua pettämästä enempää. Toisaalta, kun nyt osaan jo toimia tietoisena vaikuttimistani, voin ehkä pettää sillä harkinnalla, että tiedän riskit, syyllisyyden ja kärähtämisestä koituvat menetykset. Se ei ehkä tuo hyvää omatuntoa, mutta kun tietää mitä tekee, ei yleensä satu ihan yhtä paljon kuin jos toimii tietämättömyyttään tai sulaa tyhmyyttään.



ap:lle nostaisin hattua, ellen olisi hukannut sitä. Sekin on jo arvokasta että otit asian esille edes täällä. Tämä tosin on keskustelupalsta, jossa ei konkreettista apua ole tarjolla ja hyvää tahtoakin vain toisinaan.



Minulla on hullun paperit, ja olen nähnyt kasapäin psykiatreja ja psykologeja. Usein he tekevät kovasti töitä vähäisin tuloksin. Ehdottaisin että menet ensin ihan tavalliselle yleislääkärille. Jos asia on helposti hoidettavissa, saatat saada avun nopeastikin. Seksologit, psykiatrit ja sen sellaiset ovat kalliita ja tuloksia tulee usein hitaasti, jos lainkaan. Toisaalta en näe mitään syytä, miksi nämä psykot ja logit eivät voisi olla avuksi. Kannattaa vain ensin selvittää, että voisiko kyseessä olla jokin helposti käsiteltävä asia, härkäseksi tullut kärpänen.

jos haluat hakea apua, niin sinun kannattaisi hakea apua seksiterapeutilta. ihan aluksi soita vaikka sexpoon lomien jälkeen, heillä on puhelinneuvontaakin.

Minua ei seksi kiinnosta lainkaan. Toki sitä mieheni kanssa harrastan, mutta jos itse saisin valita olisin ihan tyytyväinen vaikka täysin ilman seksiä. Ja mieheni on oikeasti ihana sängyssä ja minäkin saan orgasmin lähes joka kerta, mutta silti kiinnostus seksiin on lähes nolla.

Tilanne ahdistaa sekä minua että ymmärrettävästi myös miestäni. Tällä hetkellä meillä on seksiä säännöllisesti mutta harvakseltaan. Itse toivoisin niin paljon, että minua haluttaisi joskus oikein kunnolla, ettei joka kerta joutuisi lähes pakottamaan itseään harrastamaan seksiä. Rakastan miestäni ja haluaisin, että seksi olisi luonnollinen osa parisuhdettamme. Itsekin olen miehelle yrittänyt kertoa, että minua ei haluttaisi yhtään enempää kenenkään muunkaan kanssa (tai todellisuudessa varmaan vielä vähemmän), mutta en ole ihan varma, että uskooko hän minua täysin. Tosiasia kuitenkin on, että jos minun ei olisi pakko, en ajattelisi seksiä varmaan lainkaan. Voisin elellä elämääni tyytyväisenä täysin ilman seksiä. Tai siltä ainakin tällä hetkellä tuntuu.

En siis osaa ap sinua ikävä kyllä auttaa, mutta on meitä muitakin samassa tilanteessa. Itsekin toivoisin kovasti, että minua haluttaisi ja pidän tätä tilannetta epänormaalina. Olisi niin paljon helpompaa, jos omaisi normaalit halut ja pääsisi niitä parisuhteessa normaalisti toteuttamaan. Minulla tilannetta on jatkunut jo joitakin vuosia, joten en usko että tämä ihan heti tästä ohikaan menee... Jos jollain on jotain vinkkejä miten tässä asiassa pääsisi eteenpäin, niin kuulisin niitä enemmän kuin mielelläni!

Olenko ainoa laatuani?

Olen naimisissa, yhdessä oltu 14 vuotta. Seksi on hyvää, rakastan miestäni mutta seksiä en halua lainkaan. En oman mieheni enkä kenenkään muunkaan kanssa.

Saan kyllä orgasmin yhdeksän kertaa kymmenestä, joten syynä ei ole sekään.

Vaan mikä?!?

Näin ne menevät ristiin näkemykset siitä, mitä kannattaisi tehdä ensin =)



Suosittelin yleislääkäriä ja tiedän että naisten haluttomuutta voi hoitaa lääkkeillä. Ainakin joissain tapauksessa lääkitys siis pätee.



Mutta tosiaan, ei niitä lääkkeitä ole terveellistä syödä loppuelämäänsä. Jos apua on saatavissa seksuaaliterapeutilta (Ei seksiterapeutti. Sellaista ei ole.) niin kannattaahan se ottaa vastaan. Terapian tuoma apu voi olla myös laadultaan kestävämpää. Ja terapeutin vastaanotollehan tulee myös mies, joten seksiä tarkastellaan osana koko parisuhdetta ja muuta elämää. Varoittaisin silti kaikenlaisista psykoammattilaisista. Minä uskon heidän työnsä hedelmällisyyteen vain siinä tapauksessa että uskon heidän tekevän työtään vilpittömästä auttamisen halusta. Muussa tapauksessa asiasi eivät kiinnosta ammattiauttajaa. Ja laskunhan kaikki terapeutit osaavat kirjoittaa tuloksista riippumatta.

Hei,

Olen 50 v. nainen, naimisissa 20 v., kolme lasta. Minulla on hyvä ammatti ja työ, olen sporttinen ja kivan näköinen-samaten mieheni.Seksi ei enää kiinnosta minua tippaakaan vaikka aivan suhteemme alussa kaikki oli ihanaa. Eikä ole kiinnostanut enää vuosiin. Mies on sitä aktiivisempi ja katsoo että seksi kuuluu suhteeseen, piste.Ongelmani on se, että mies ei hyväksy että kieltäydyn seksistä. Tai "hyväksyy" ehkä kerran tai pari mutta sen jälkeen kyllä vainoaa minua kunnes saa seksiä. Puskee suoraan päälle ilman mitään esijuttuja. Minua vain inhotta ja tunnen itseni hyväksikäytetyksi. En kuitenkaan jostain ihme syystä uskalla torjua häntä jatkuvasti.Seksin jälkeen mies yrittää usein halata tms mutta olen aivan kipsissä ja vetäydyn pois koska olen niin vihainen siitä ettei mieheni usko kun sanon ei. Koskaan muuten hellyyttä emme toisillemme osoita joten samalla se on surullista ja kärsinkin hellyyden puutteesta. Tuntuu kuitenkin etten ollenkaan rakasta miestäni enkä edes halua että hän hellii...hyvin ristiriitaista.Olen sanonut miehelleni mitä ajattelen mutta hän ei kuuntele tai syyttää minua "huoran asenteesta" mitä se sitten tarkoittaakaan? .Seuraava päivä on pilalla kun harmittaa niin paljon. Mietin eroa päivittäin mutta yksinäisyys pelottaa.

Miten pitäisi toimia? Onko seksiä PAKKO harrastaa?

mies haluaa vain seksiä!!!



Jos mies haluaa vain panna mua, eikä muuta,tunnen itseni vain panopuuksi hänelle!



Itse kaipaisin jo pitkän suhteen jälkeen muutakin, mutta jos miehelle yhdessäolo on aina vaan panemista, vaikka lapsetkin jo tehty ja ikää 40+, niin ei oikein kiinnosta enää.



Henkistä kasvua olen odottanut ja jotain muuta, mutta kun sitä ei ole miehen kohdalla tapahtunut, niin LAKKO TULI!