Masennus, viiltely ja parisuhde..
Olen pitkään kärsinyt mielenterveysongelmista, ja siksi mulla on toisessa kädessä ja molemmissa jaloissa vanhoja viiltelyjälkiä. Ne on siis oikeasti vanhoja, tuoreimmat vuoden vanhoja ja loput noin neljä vuotta vanhoja. Olen aina peittänyt ne eikä siinä ole ollut ongelmaa.
Nyt kuitenkin mulla on juttua yhden pojan kanssa (ollaan molemmat 18v). Nyt puheissa on ollut mahdollinen seksin harrastaminen. Muuten olisin valmis, mutta sitten poika näkisi väkisin viiltelyjäljet. Pelkään että hän jättää minut niiden takia eikä voi hyväksyä minua näin. En tiedä mitä teen. Pitäisikö ottaa asia puheeksi ennen kuin etenemme mihinkään vai vasta sitten jos hän ne huomaa ja niistä kysyy? Tekisin mitä vain ettei noita jälkiä olisi...
Kommentit (24)
Ja lisäisin vielä että nykyään olen suht tasapainoinen ja elämäni on jokseenkin kunnossa. Ap
Oikein sinulle. Et tule jälkien takia koskaan saamaan ketään.
Asia selkeästi vaivaa sinua ja on fiksua että mietit tätä etukäteen. Jos olet valmis harrastamaan hänen kanssa seksiä, olisi hyvä että hän arvostaa sinua. Jos hän ei sen jälkeen halua olla kanssasi, näet ainakin miten tyhmä hän oikeasti on. :) Kukaan järkevä ihminen ei tollasen takia jätä. Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Oikein sinulle. Et tule jälkien takia koskaan saamaan ketään.
No tuleepas. Sinusta en voi samaa sanoa. Kun älliä ei ole, niin se on pahempaa kuin yksikään arpi. ;(
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä viiltelit?
Sinä varmaan et ole ikinä tehnyt mitään mitä kadut myöhemmin? Ja voit myös vaatia masentuneelta ja epätoivoiselta ihmiseltä täysin järkeviä päätöksiä ja käytöstä??
Vierailija kirjoitti:
Ja lisäisin vielä että nykyään olen suht tasapainoinen ja elämäni on jokseenkin kunnossa. Ap
Ei siltä vaikuta kun olet noin epävarma...
Jos koet kumppanin yhtään luotettavaksi, niin voisihan sitä ottaa puheeksi että seksin harrastaminen ahdistaa, koska sitten näkisi arvet. Ihan hyväkin ehkä etukäteen mainita asiasta, ettei sitten tilanteen tullen tule yhtäkkisesti esille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja lisäisin vielä että nykyään olen suht tasapainoinen ja elämäni on jokseenkin kunnossa. Ap
Ei siltä vaikuta kun olet noin epävarma...
No elä viitti. Epävarmuus ei tarkoita etteikö henkilö vois olla tasapainoinen ja kunnossa. Varsinkin nuorena epävarmuus on melkeinpä normaalia.
Vierailija kirjoitti:
Ja lisäisin vielä että nykyään olen suht tasapainoinen ja elämäni on jokseenkin kunnossa. Ap
etkä ole. ei hulluus mihinkään katoa. se on vain tauolla. viiltelyjäljet ovat hyvä varoitusmerkki poikaystävällesi. osaa etsiä terveen naisen tilalle
elämä on liian lyhyt tuhlattavaksi johonkin mt-hulluun. poikaystäväsi ansaitsee parempaa
Jossain vaiheessa se ne näkee ja jos otat sen puheeksi aikaisemmin, siitä ei sitten joudu stressaamaan enää. Tai no ehkä ihan tutustumisen aluksi sairaskertomus + arpien yksityiskohtainen esittely tuntuisi hieman huolestuttavan nopealta etenemiseltä. Joka tapauksessa, jos se poika oikeasti tykkää sinusta niin tuskin siinä muutama (tai useampi) arpi häiritsee.
Tietenkin ihmiset ovat erilaisia ja tämä on vain henkilökohtainen anekdootti, mutta itselläni on kohtalainen määrä itseaiheutettuja arpia ympäri kehoa ja yksikään poikaystäväni ei ole ollut niistä moksiskaan,. N42
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja lisäisin vielä että nykyään olen suht tasapainoinen ja elämäni on jokseenkin kunnossa. Ap
etkä ole. ei hulluus mihinkään katoa. se on vain tauolla. viiltelyjäljet ovat hyvä varoitusmerkki poikaystävällesi. osaa etsiä terveen naisen tilalle
Ihmiset jotka ei usko että ihminen voi kasvaa ja muuttua, eivät itse pysty siihen, joten tämän takia eivät usko muidenkaan siihen kykenevän.
Kannattaa ottaa asia puheeksi ennen seksiä ja katsoa mikä on pojan reaktio.
Jos poika suhtautuu positiivisesti ja ymmärtäväisesti, voitte ottaa seuraavan askeleen, mutta jos reaktio on päinvastainen niin suosittelen unohtamaan hänet ja odottamaan kunnes löydät kunnon miehen joka osaa arvostaa ja hyväksyy sinut tuollaisena.
Ei kannata murehtia arvista, kaikilla meillä on niitä, joko henkisiä tai fyysisiä, tai molempia. Ne on ihan ok, muistuttaa eletystä elämästä. Olet hyvä juuri tuollaisena ja joka muuta väittää, ei ole arvoisesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja lisäisin vielä että nykyään olen suht tasapainoinen ja elämäni on jokseenkin kunnossa. Ap
etkä ole. ei hulluus mihinkään katoa. se on vain tauolla. viiltelyjäljet ovat hyvä varoitusmerkki poikaystävällesi. osaa etsiä terveen naisen tilalle
Ihmiset jotka ei usko että ihminen voi kasvaa ja muuttua, eivät itse pysty siihen, joten tämän takia eivät usko muidenkaan siihen kykenevän.
oikeassa ovat. hullu on hullu on hullu
Vierasilija kirjoitti:
Kannattaa ottaa asia puheeksi ennen seksiä ja katsoa mikä on pojan reaktio.
Jos poika suhtautuu positiivisesti ja ymmärtäväisesti, voitte ottaa seuraavan askeleen, mutta jos reaktio on päinvastainen niin suosittelen unohtamaan hänet ja odottamaan kunnes löydät kunnon miehen joka osaa arvostaa ja hyväksyy sinut tuollaisena.
Ei kannata murehtia arvista, kaikilla meillä on niitä, joko henkisiä tai fyysisiä, tai molempia. Ne on ihan ok, muistuttaa eletystä elämästä. Olet hyvä juuri tuollaisena ja joka muuta väittää, ei ole arvoisesi.
Tämä! Ja muista, että saattaa olla hänelle ensimmäinen kerta, kun törmää viiltelyyn näin konkreettisesti. Voi olla hölmistynyt ja kysyä "tyhmiä", jos ei ole tuttu juttu. Mutta siinäkin tapauksessa tärkeää on havainnoida, onko asenne ymmärtäväinen vai tuomitseva. Jälkimmäisessä ei kannata välttämättä jatkaa.
Mulla on jalat täynnä viiltelyarpia. Nuorena häpeilin ja koitin niitä piilotella, olin kovin arka näyttämään niitä kenellekään. Se oli turhaa. Ensimmäinen poikaystäväni sanoi mulle jämäkästi että "älä ikinä häpeä niitä" <3
Kyllähän niistä on kyselty kun, että miksi on ollut niin paha olla ja miksi kohtelet itseäsi noin, mutta ikinä ei ole kukaan mitään pahaa sanonut, pelkkää empatiaa. Jotkut jopa jollain tapaa pitää niistä, ne vaan on osa mun kehoa.
Jos nyt eksytte sänkyyn ja poika vasta sitten saa tietää niin voi se seksi jäädä siinä hetkessä mielestä pois. Ei kukaan halua, että rakas ihminen tekee tuollaista itselleen.
Kehottaisin puhumaan etukäteen rohkeasti.
Kaikilla meillä on arpemme.
Jos voi puhua niin se. m56(mullaki jälkiä)