Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Masennus, viiltely ja parisuhde..
20.11.2022 |
Olen pitkään kärsinyt mielenterveysongelmista, ja siksi mulla on toisessa kädessä ja molemmissa jaloissa vanhoja viiltelyjälkiä. Ne on siis oikeasti vanhoja, tuoreimmat vuoden vanhoja ja loput noin neljä vuotta vanhoja. Olen aina peittänyt ne eikä siinä ole ollut ongelmaa.
Nyt kuitenkin mulla on juttua yhden pojan kanssa (ollaan molemmat 18v). Nyt puheissa on ollut mahdollinen seksin harrastaminen. Muuten olisin valmis, mutta sitten poika näkisi väkisin viiltelyjäljet. Pelkään että hän jättää minut niiden takia eikä voi hyväksyä minua näin. En tiedä mitä teen. Pitäisikö ottaa asia puheeksi ennen kuin etenemme mihinkään vai vasta sitten jos hän ne huomaa ja niistä kysyy? Tekisin mitä vain ettei noita jälkiä olisi...
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Voih, tämä sivusto on kyllä huono tämmöisten asioiden kyselemiseen kun täällä on jos jonkinlaista ilkeää ja ikävää ihmistä. Pyydän että muistat että tuommoiset "mitäpäs menit tekemään" kommentit ja muut eivät kerro sinusta ihmisenä yhtään mitään. Eivätkä arvet määritä myöskään sitä millainen olet. Sinä olet selvinnyt niin vaikeista hetkistä ja tunteista, ettei moni ihminen osaa semmoisia edes kuvitella. Olen sinusta ylpeä. <3
Arvista kertominen on vaikeaa. Etukäteen kertominen tuntuu huomion hakemiselta ja asian suurentelulta, varsinkin jos kyseinen ihminen toteaa vaikka että "eihän niitä edes huomaa". Jos taas ei kerro, toisen reaktio stressaa koko ajan. Suurin osa ihmisistä suhtautuu kuitenkin arpiin neutraalisti ja jopa tosi empaattisesti. Sinun ei ole mikään pakko kertoa niistä etukäteen, mutta sen kertominen kuitenkin yleensä helpottaa tosi suuresti omaa oloa. Toivon että tämä kyseinen poika osaa suhtautua niihin fiksusti. Ihmiset eivät valitettavasti aina oikein osaa löytää oikeita sanoja näissä tilanteissa, koska masennus ja siihen liittyvä itsensä satuttaminen on monille vaikeita asioita käsitellä. Sinussa ei kuitenkaan ole mitään vikaa. Vaikka kuka tumpelo sanoisi mitä. Vuosien myötä pikkuhiljaa niiden kanssa tulee enemmän sinuiksi, vaikka se viekin välillä tooosi pitkän aikaa. Muista että olet kuitenkin kaunis myös arpiesi kanssa.
T. N27 jolla samasta syystä vanhoja arpia siellä sun täällä
Kiitos, kivasti kirjoitettu! Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Voih, tämä sivusto on kyllä huono tämmöisten asioiden kyselemiseen kun täällä on jos jonkinlaista ilkeää ja ikävää ihmistä. Pyydän että muistat että tuommoiset "mitäpäs menit tekemään" kommentit ja muut eivät kerro sinusta ihmisenä yhtään mitään. Eivätkä arvet määritä myöskään sitä millainen olet. Sinä olet selvinnyt niin vaikeista hetkistä ja tunteista, ettei moni ihminen osaa semmoisia edes kuvitella. Olen sinusta ylpeä. <3
Arvista kertominen on vaikeaa. Etukäteen kertominen tuntuu huomion hakemiselta ja asian suurentelulta, varsinkin jos kyseinen ihminen toteaa vaikka että "eihän niitä edes huomaa". Jos taas ei kerro, toisen reaktio stressaa koko ajan. Suurin osa ihmisistä suhtautuu kuitenkin arpiin neutraalisti ja jopa tosi empaattisesti. Sinun ei ole mikään pakko kertoa niistä etukäteen, mutta sen kertominen kuitenkin yleensä helpottaa tosi suuresti omaa oloa. Toivon että tämä kyseinen poika osaa suhtautua niihin fiksusti. Ihmiset eivät valitettavasti aina oikein osaa löytää oikeita sanoja näissä tilanteissa, koska masennus ja siihen liittyvä itsensä satuttaminen on monille vaikeita asioita käsitellä. Sinussa ei kuitenkaan ole mitään vikaa. Vaikka kuka tumpelo sanoisi mitä. Vuosien myötä pikkuhiljaa niiden kanssa tulee enemmän sinuiksi, vaikka se viekin välillä tooosi pitkän aikaa. Muista että olet kuitenkin kaunis myös arpiesi kanssa.
T. N27 jolla samasta syystä vanhoja arpia siellä sun täällä