Miksi ihmiset ajattelee, että lyhyt ikäero sisarusten välillä tarkoittaa et ne on läheisiä

"On seuraa toisistaan" on vain hyvä perustelu hyväksyä pian synnytyksen jälkeen alkanut vahinkoraskaus.

Niinpä. Meillä tyttö ja poika, ikäeroa 4,5 vuotta, leikkivät lapsena tosi paljon yhdessä. Teini-iässä tuli etäisyyttä.

Töppäyksiään perustellaan kaikin tavoin. Lyhyt ikäero lapsilla ei ole kehityksen kannalta hyvä.

Mut tosi moni lapsetonkin haaveilee siit et saa lapset mahollisimman lyhyellä ikäerolla. En tajua sitä. kun eka vauva on 2kk ni pitäis hankkiutua jo uudestaan raskaaksi jos haluaa 1 vuoden ikäeron. Niin eihän sitä vauvaa ees tunne siinä vaiheessa vielä?

No tämähän on päivänselvä asia. Yleensä kaksoset ovat läheisempiä mitä "tavalliset" sisarukset. Miksi? Ovat usein samalla luokalla, samat kaverit, samat elämänvaiheet yms. Pienen ikäeron lapsilla on myös enemmän yhteistä samaan aikaan, mitä ison ikäeron sisaruksilla, jotka käy ihan eri koulua ja kaveripiirit on täysin erilliset myös harrastuksissa.

Kouluikäisillä yleensäkin ne kaverit on oman ikäisiä +- pari vuotta. Harvalla 5 vuotiaalla on 10v kavereita.

Ei se tietenkään mikään varma asia ole, ja isommankin ikäeron sisarukset voivat olla hyvin läheisiä, mutta todennäköisempää noin päin.

Koska se on loogista, ja yleensä totta. Jos ikäeroa on 10 vuotta niin ei siinä paljon lapsena yhdessä leikitä.

Meillä ikäeroa alle 3 v siskon kanssa, tappelimme läpi lapsuuden ja teini-iän ja nykyäänkin inhoamme nähdä toisiamme. En tiedä miksi. Veljen kanssa molemmilla ok välit

Joku ajatus että olisi kokoajan leikkikaveri vierellä. Joku joka käy samoja elämänvaiheita läpi samaan aikaan ja tämä jotenkin yhdistäisi. Ja että suuremmalla ikäerolla ei sisaruksilla olisi muka mitään yhteistä. Tämä ei tietenkään läheskään aina pidä paikkansa. Toisinaan pienellä ikäerolla sisarukset vaan kokoajan tappelevat keskenään ja inhoavat toisiaan aikuisina. Ja isommasta ikäerosta huolimatta sisarukset taas voivat olla erittäin läheisiä.

Minulla ja veljelläni on 7 vuoden ikäero ja kyllä me läheisiä ollaan ja myös leikittiin pienenä yhdessä. Miesystävälläni on parin vuoden ikäero siskoihinsa eivätkä koskaan tulleet toimeen lapsuudessa eikä ole heihin ollut olenkaan yhteydessä enää aikuisena. Ei edes tiedä missä asuvat tai onko heillä mahdollisesti lapsia.

Miksi kaikki alkoi puhua jostain 5-10 vuoden ikäerosta kun aloittaja puhui 3-4 vuoden ikäerosta? 

Meillä on kolmella 2 vuoden ikäero ja sitte äidin esikoinen on 14 v minua vanhempi ja me kaksi olemme kaikkein läheisimmät. Olemme jopa eri sukupuolta.

Niin ja se lapsuus on loppujen lopuksi lyhyt aika. Mukavaa jos sisaruksiin on välit aikuisenakin. Itse olen läheinen 8 ja 4 vuotta vanhempien siskojeni kanssa, koska he ovat aina olleet minulle "vanhempia ja viisaampia" joihin tukeutua.

Mä en vaan tajua miten jotkut jaksaa? Laittaa uuden vauvan alulle kun edellinenkin on vielä vauva. Mun esikoinen on nyt 1,5v ja nyt vasta jotenkuten alan toipua alkujärkytyksestä ja vauvavuoden väsymyksestä :D enkä halua samaan rumbaan heti perään, en todellakaan usko että kaksi menee siinä missä yksikin.

No ei kai se sitä automaattisesti tarkoita, mutta todennäköisyys on paljon suurempi kuin 10 vuoden ikäerolla.

Aikuisena tilanne voi toki korjaantua, eikä 3-4 vuoden ikäero ole paljon, mutta kyllä se sitä on lapsena. Ajattele nyt itse. 10-vuotias on 4. luokalla ja 13-vuotias aloittaa yläkoulun, ja kun nuorempi vihdoin pääsee yläkouluun, menee toinen jo lukioon. On siinä pikkuisen eri intressit.

Minulla ja siskolla ikäeroa 2 vuotta. Oltiin lapsena hyvin läheisiä, teininä vähän etäisempiä, mutta nyt aikuisiässä ollaan taas läheisiä.

Minulla on kaksi nuorempaa sisarusta, ikäeroa meidän välillä 8 ja 10 vuotta. En ole oikeastaan yhtään läheinen heidän kanssa. Nuorempana toki leikittiin, mutta kasvaessa tiet erkanivat.

9 lasisesta perheestä jossa enemmistö on jo kuolleita: Oli aina 2 sama ikä sarjaa ja kuin peppu ja paita. Minä yhdeksäs joka koskaan en kulunut mihinkään juuri ikä erojen takia muihin,olin lian nuor ilta tähti.Elos minut mukaan lukien 3. Ei mitään yhteistä kahteen sisareeni.Jos nyt samaa Helsinkiä jossain nähdään? Pinnallinen keskutelu hetken ja eri suuntiin jatketaan matkaa..

Mulla ja veljellä alle 2 vuotta, ja suoradtaan inhottiin toisiamme lapsina ja teineinä. Nykyään välit ihan ok.

Mun biologisilla lapsilla ikäeroa 4,5 vuotta ja ovat toisilleen aina olleet rakkaimmat. Toki tapelleet niinkuin normaalisisarukset, mutta kuitenkin, näen jotain ihan muuta mitä itse en koskaan saanut kokea.

Näillä on myös kaksi vanhempaa sisarusta, joiden äiti en ole. Ja joka kerta kun nämä ovat samassa tilassa, näen niin paljon yhteyttä, rakkautta ja huumoria, että sielu sulaa. Minun kaikki rakkaat...

Mulla on vajaa 2 vuotta vanhempi sisko. Kyykytti ja kiusasi mua lapsena ja aikuisena pisti kokonaan välit poikki.

Pitkä, siis 3-4 v... ei ole musta iso ikäero vaikka omat 3 lasta ovatkin syntyneet reilun 2 vuoden välein. Sisarusten läheisyys keskenään ei ole taattu pienellä ikäerolla, mutta onhan se ns. normaalitapauksessa melko todennäköistä, että ovat joskus elämässä edes pikkaisen läheisiä. Usein kasvaessa kuitenkin kulkevat kohtalaisen samankaltaisissa elämäntilanteissa jne. Kuitenkin myös kasvatuksesta kiinni (suositaanko jotain, sorsitaanko jotain) ja lasten temperamenteista. Sisarukset voivat joskus olla hyvinkin läheisiä vaikka ikäeroa olisi 20 v.

Vierailija kirjoitti:

No ei kai se sitä automaattisesti tarkoita, mutta todennäköisyys on paljon suurempi kuin 10 vuoden ikäerolla.

Aikuisena tilanne voi toki korjaantua, eikä 3-4 vuoden ikäero ole paljon, mutta kyllä se sitä on lapsena. Ajattele nyt itse. 10-vuotias on 4. luokalla ja 13-vuotias aloittaa yläkoulun, ja kun nuorempi vihdoin pääsee yläkouluun, menee toinen jo lukioon. On siinä pikkuisen eri intressit.

Voiko läheinen olla vain jos on kiinnostunut juuri samoista asioista? Minusta on hieno taito osata olla erilaisten ja eri ikäisten ihmisten kanssa. Minulla on 6 vuotta nuorempi pikkusisko. Ei minua yläkoululaisena tietenkään enää kiinnostanut leikkiä barbeilla, mutta siskoni mieliksi joskus leikin ja muutakin puuhailtiin paljon yhdessä. Koska minä tykkäsin olla hänen kanssaan, ja minä osasin suhteuttaa käytökseni sen pienemmän mukaan vaikka olin itsekin lapsi. Kuskasin häntä harrastuksiin heti kun sain 18v ajokortin, mentiin kahdestaan kylpylään ja hesburgeriin jne minne milloinkin. Läheisiä ollaan tänä päivänäkin ikäerosta huolimatta tai sen ansiosta? :)

Vierailija kirjoitti:

Mut tosi moni lapsetonkin haaveilee siit et saa lapset mahollisimman lyhyellä ikäerolla. En tajua sitä. kun eka vauva on 2kk ni pitäis hankkiutua jo uudestaan raskaaksi jos haluaa 1 vuoden ikäeron. Niin eihän sitä vauvaa ees tunne siinä vaiheessa vielä?

Ei kai kovin moni haaveile sentään vuoden ikäerosta. Joillekin tietysti raskaaksi tulo on voinut olla vaikeaa, jolloin seuraavan lapsen yrittäminen voidaan aloittaa aikaisin ajatuksella, että raskaus onnistuisi mahdollisimman nopeasti. Monella ei ole jälkivuotokaan loppunut kuitenkaan vielä 2 kk kohdalla saati mitään ovulaatioita vielä.