Akateemisten vanhempien lapsi päätyy Suomessa yliopistoon seitsemän kertaa useammin kuin ei-akateemisen vanhemman lapsi

Entä sitten? Eivät kaikki voikaan olla yliopiston käyneitä, kyllä myös amiksia ja AMK-porukkaa tarvitaan. Eri asia sitten, jos jättää koulutuksensa pelkkään perusasteeseen, sillä ei tänä päivänä juuri pärjää.

Tämän näkee yliopistolla selvästi. Huomattavan iso osa opiskelijoista on sellaisia että ainakin toisella vanhemmalla on korkeakoulututkinto. Täysin kouluttautumattomien vanhempien lapsia ei käytännössä ole lainkaan. 

Isän puoleisessa suvussa on yksi Helsingin yliopiston rehtori. Olemme olleet yliopistokoulutettuja jo 1800-luvulta lähtien. Kaikki isäni puolelta ovat käyneet yliopiston isääni lukuunottamatta, jolla on kylläkin pitkä koulutus ja harvinaisempi asiantuntija-ammatti. Eli joo kai se koulutus taitaa periytyä. Äidin vanhemmat eivät käyneet yliopistoa, mutta heidän vanhempansa (eli äidin isovanhemmat) kävivät ja äitinikin kävi. Kai se koulutus voi vähän hyppiä sukupolven yli. Kyllähän koulutus lähtee siitä, että sitä arvostetaan ja siitä puhutaan lapsille positiivisesti. Jos ei kotona kannusteta kouluttautumaan eikä koulutusta arvosteta niin ei se ainakaan helpota korkeakouluun hakeutumista.

Uskon, että siihen vaikuttaa vanhempien malli ja myös heidän antama tuki ongelmavaiheissa. Jos tuki puuttuu, ei riitä usko itseen ja voi myös luisua väärille poluille. Huono-osaisuus periytyy sukupolvelta toiselle.

Älykkyys on periytyvä ominaisuus mutta ei selitä kaikkea. Elämänhallintamallit tulevat kotoa. Se miten ponnistellaan oman tulevaisuuden eteen.

Vierailija kirjoitti:

Entä sitten? Eivät kaikki voikaan olla yliopiston käyneitä, kyllä myös amiksia ja AMK-porukkaa tarvitaan. Eri asia sitten, jos jättää koulutuksensa pelkkään perusasteeseen, sillä ei tänä päivänä juuri pärjää.

Ei aloittaja varmaan sitä tarkoittanutkaan, vaan luultavasti sitä, ettei vanhempien koulutustausta saisi olla esteenä omille haaveille ja unelmille.

Jos pidät itse koulua turhana ja nipojen hommana, niin sekin periytyy.

Useammin vai todennäköisemmin?

Ensimmäinen valinta tehdään jo peruskoulun päättyessä. On vanhempia jota ei halua lastensa menevän lukioon. 

On myös kouluja joihin kerääntyy huono-osaisia. Sellaisista voi olla vaikeampi löytää koulutus-myönteinen asenne. Tukea tarvitaan nykyistä enemmän, ettei vanhempien koulutus ratkaise nuoren omia valintoja.

Itellä sellanen kokemus korkeasti koulutetusta perheestä, että se on suunnilleen itsestäänselvyys olettaa lapselta samaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä sitten? Eivät kaikki voikaan olla yliopiston käyneitä, kyllä myös amiksia ja AMK-porukkaa tarvitaan. Eri asia sitten, jos jättää koulutuksensa pelkkään perusasteeseen, sillä ei tänä päivänä juuri pärjää.

Ei aloittaja varmaan sitä tarkoittanutkaan, vaan luultavasti sitä, ettei vanhempien koulutustausta saisi olla esteenä omille haaveille ja unelmille.

Suomessa on ilmainen koulutus, jos vanhemmilla itsellään on mitätöivät asenne, niin kenen syy se on?

Lapsuuden ystävän vanhemmat olivat apuhoitaja nyk. lähihoitaja ja postin autonkuljettaja. Ystävän peruskoulun ka. yli 8, jolla olisi helposti päässyt lukioon. Poika meni ammattikouluun. Ihmettelin asiaa, tyypistä olisi helposti tullut inssi tai DI. Nyt on asentaja.

Vertaisryhmä vaikuttaa. Eräältä juutalaiselta suutarilta kysyttiin miksi hän halusi muuttaa maahantultuaan tietylle alueella vaikka elinkustannukset olivat siellä korkeammat kuin muualla New Yorkissa?

"Koska en halua että poikani jäävät suutareiksi"

No, niistä tuli lääkäreitä ja lakimiehiä. Fiksu mies.

No ei kai sinne kaikkien tarvitsekkaan mennä. Tarvitaan duunareita. Ilman duunareita ei tämä maailma pyöri.

On myös akateemisia, jotka pakottavat lapsensa yliopistoon, edes AMK ei kelpaa.

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys on periytyvä ominaisuus mutta ei selitä kaikkea. Elämänhallintamallit tulevat kotoa. Se miten ponnistellaan oman tulevaisuuden eteen.

Ja ihan vain sosiaalinen status merkitsee paljon, ellei kaikkea. Vaikka olisi sivistynyt ja tiedonhaluinen, ei kaikki korkeakoulutettujen lapset voi olla tieteen harjoittamisesta ihkainnoissaan. Se on vain tapa josta ei voi lipsua. Kun taustalla on hyvät valmiudet on helppo tukkia opiskelupaikat. Tällainen ihminen haluaa vielä korostaa eroa wt:iin, ja voi oikeasti uskoa ettei muut kuin korkeakoulutetut osaa yhtään mitään, vaan sopivat vain palveluskuntaan.

Vierailija kirjoitti:

On myös akateemisia, jotka pakottavat lapsensa yliopistoon, edes AMK ei kelpaa.

Tämä on totta ja on karua. Lapsi ei saa tehdä valintaa itse vaan toteuttaa vanhempien unelmaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä sitten? Eivät kaikki voikaan olla yliopiston käyneitä, kyllä myös amiksia ja AMK-porukkaa tarvitaan. Eri asia sitten, jos jättää koulutuksensa pelkkään perusasteeseen, sillä ei tänä päivänä juuri pärjää.

Ei aloittaja varmaan sitä tarkoittanutkaan, vaan luultavasti sitä, ettei vanhempien koulutustausta saisi olla esteenä omille haaveille ja unelmille.

Suomessa on ilmainen koulutus, jos vanhemmilla itsellään on mitätöivät asenne, niin kenen syy se on?

Lapsuuden ystävän vanhemmat olivat apuhoitaja nyk. lähihoitaja ja postin autonkuljettaja. Ystävän peruskoulun ka. yli 8, jolla olisi helposti päässyt lukioon. Poika meni ammattikouluun. Ihmettelin asiaa, tyypistä olisi helposti tullut inssi tai DI. Nyt on asentaja.

No jos hän on itse onnellinen ja tyytyväinen asentajana, niin so what? Mikään ei myöskään estä häntä halutessaan jatkamaan opintoja pidemmälle, nykyään amiksestakin voi jatkaa ihan mihin haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Itellä sellanen kokemus korkeasti koulutetusta perheestä, että se on suunnilleen itsestäänselvyys olettaa lapselta samaa

Kyllä se on niin. Meillä oli kyllä vapaus valita eikä vanhempia kiinnosta mitä teemme, kunhan olemme onnellisia. Yliopistoon mentiin, koska ei ollut mitään muuta mallia. Hyvä, että mentiin, ei siinä mitään. Mutta en tiedä olisiko joku muu vaihtoehto ollut myöskin kiinnostava, jos niistä olisi tiennyt jotakin. Ei me tiedetty mistään muusta mitään kuin yliopistosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä sitten? Eivät kaikki voikaan olla yliopiston käyneitä, kyllä myös amiksia ja AMK-porukkaa tarvitaan. Eri asia sitten, jos jättää koulutuksensa pelkkään perusasteeseen, sillä ei tänä päivänä juuri pärjää.

Ei aloittaja varmaan sitä tarkoittanutkaan, vaan luultavasti sitä, ettei vanhempien koulutustausta saisi olla esteenä omille haaveille ja unelmille.

Ei vanhempien koulutustausta oikeasti voi olla esteenä yliopistoon hakemisessa, ainakaan jos on lukioon päässyt. Sen jälkeen samasta tuutista kaikki koulutetaan ja voivat hakea yliopistoon.

Vanhempien koulutus ei voi olla esteenä myöskään jos haluaisi vaikka ammattikouluun mutta vanhemmat ovat yliopiston käyneitä. Vanhemmat voivat kai sulkea rahahanat, mutta silloin kyseessä ovat keinot vaikuttaa lapsen valintoihin, ei suoraan vanhempien koulutus.

"Kaikille avoin korkeakoulutus on ollut yksi suomalaisen koulutuspolitiikan kulmakivistä ja onnistumisen aiheista. Yhteiskunnan tarjoamat maksuttomat koulutus­mahdollisuudet ovat lisänneet sosiaalista liikkuvuutta, kun vanhempien koulutustaso ei ole määrittänyt lapsen koulutustasoa, ja matalasti koulutettujen vanhempien lapset ovat voineet hakeutua korkeakoulutukseen.

Toisaalta ammatillinen koulutus on ollut mahdollista myös akateemisten perheiden lapsille. Koulutuksellista liikkuvuutta on esiintynyt siis molempiin suuntiin."

kuitenkin käytännössä;

"Vanhempien koulutus alalta, jonka tutkinnot ovat yleensä korkean koulutus­tason tutkintoja, kasvattaa lapsen riskiä päätyä korkeakoulutus­aloille. Samoin vanhempien koulutus matalan koulutus­asteen alalta nostaa lapsen riskiä päätyä matalan koulutuksen aloille.

Monien alojen ja ammattien periytyminen merkitsee siis samalla koulutus­asteen periytymistä. Joissakin tapauksissa vanhemman koulutusaste voi selittää lapsen koulutus­valintaa enemmän kuin vanhemman koulutusala."

tilastokeskus