Lue keskustelun säännöt.
Rajaton isovanhempi
Lily
06.10.2022 |
Argh.. Onko muilla sellaista ongelmaa, että lapsen synnyttyä isovanhemmat hullaantuivat ja alkoivat jotenkin olla liikaa läsnä. Meillä nyt miehen vanhemmat tuppaavat kylään joka viikko, kutsumattakin kaartavat pihaan milloin mihinkin aikaan. Kylässä sitten eivät paljoa lasta sylittele, vauvasta halutaan ottaa kuvia ja videoita ja kun ne on otettu saa äiti jatkaa kantamista ja laittaa kahvia toisella kädellä. Noin 5-10 min ovat vauvan kanssa, muu aika menee jutusteluun. Kommentoivat kasvatustapojani, mm lapsentahtinen imetys ja paljon sylissäoloa tekee lapsesta vaativan.
Mitä teen? En haluaisi riitaa mutta tilanne tekee oloni kireäksi. Mies kauhistelee jälkeenpäin ja osoittaa ärsytystä vain heidän lähdetty, mutta ei sano tai tee mitään kun on niin kiltti.
Kommentit (158)
Sovittiin rajat jo raskaus aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sovittiin rajat jo raskaus aikana.
Joo, äidilläni lähti heti lapsesta kun kuuli uutisesta🤣 Ja ihan suoraan sanottiin, että nyt riittää. Välillä on vähän pitänyt muistutella.
Kyllä. Ihan samaa oli meilläkin. Mies ei saanut laitettua rajoja vanhemmilleen, joten parisuhde alkoi rakoilla. Meidän pelastus oli korona. Sitä pekäävät isovanhemmat ovat harventaneet visiittejään tuntuvasti ja en voi kieltää, etten olisi heittänyt vettä myllyyn koronan välttely suhteen. :D
Vierailija kirjoitti:
On sinulla paljon muitakin keinoja laittaa isovanhemmille rajat kuin riitely. Seuraavalla vierailulla olet kovasti uupunut, ja menet saman tien vauvasi kanssa lepäämään sellaiseen huoneeseen, johon he eivät voi tulla. Laita makuuhuoneen oveen salpa tai jotain, jotta pysyy kiinni, jos ei ole lukkoa.
Keittäköön itse kahvinsa , ja pyydä keittämään samalla sinullekin.
Lukko ovessa olisi todella hyvä olemassa! Ei sitten pöllähdä ketään kylään ihan milloin tahansa.
Eli isovanhempien pitäisi ymmärtää olla jotain ajatustenlukijoita?
Sanot ihan selvällä suomen kielellä että teille ei tulla kutsumatta. Simple as that.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hiljaa olemisen ja riitelyn välissä on sellainen muoto, kuin keskustelu.
Voi kun neuvolat järjestäisi isovanhemmiksi tuleville omia iltojaan, joissa kerrottaisiin, että pysykää kaukana vauvaperheestä. He kyllä kertovat, kun tarvitsevat apua ja silloinkin tarjotaan vain sitä pyydettyä apua, ei yhtään mitään muuta. Jo valmiiksi väsyneet ja pahoinvoivat ja parisuhdekriisiytyneet lapsiperheet eivät tarvitse isovanhempien seuraa, he tarvitsevat maksutonta kodin- ja lastenhoitopalvelua, joka annetaan tismalleen väsyneen äidin 40-sivuisen ohjekirjan mukaisesti.
Tärkein ohje tuoreille isovanhemmille on, että pysykää kaukana, kääntäkää selkä, katkaiskaa napanuora ja elämää omaa elämäänne, kaikki tekemänne on joka tapauksessa väärin. Kun asennoituu alusta alkaen niin, että nyt yhteydenpito omiin lapsiin loppuu kokonaan ja alkaa vihdoinkin vapaus, niin elämä on paljon helpompaa. Eipä päädy miniän loputtoman valituksen kohteeksi, että nyt ne pahukset haluavat vielä vauvaakin nähdä, mutta ei puhettakaan, että siivoaisivat kylppärin lattiakaivon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hiljaa olemisen ja riitelyn välissä on sellainen muoto, kuin keskustelu.
Ja rajattomien ihmisten kanssa isllä saa ainoastaan oman kurkkunsa kipeäksi. Ei siitä ole minkäänlaista hyötyä.
Koko ongelmaahan ei edes olisi, jos nuo appivanhemmat olisivat normaaleja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiljaa olemisen ja riitelyn välissä on sellainen muoto, kuin keskustelu.
Ja rajattomien ihmisten kanssa isllä saa ainoastaan oman kurkkunsa kipeäksi. Ei siitä ole minkäänlaista hyötyä.
Koko ongelmaahan ei edes olisi, jos nuo appivanhemmat olisivat normaaleja.
Eli isovanhempien pitäisi ymmärtää olla jotain ajatustenlukijoita? Hiljaa olemunen on myös hiljainen hyväksyntä asioille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiljaa olemisen ja riitelyn välissä on sellainen muoto, kuin keskustelu.
Ja rajattomien ihmisten kanssa isllä saa ainoastaan oman kurkkunsa kipeäksi. Ei siitä ole minkäänlaista hyötyä.
Koko ongelmaahan ei edes olisi, jos nuo appivanhemmat olisivat normaaleja.
Eli isovanhempien pitäisi ymmärtää olla jotain ajatustenlukijoita? Hiljaa olemunen on myös hiljainen hyväksyntä asioille.
Jankutijankuti. Normaaleja ihmisiä pitäisi olla. Tajuta ettei toisen kotiin voi vain tunkea, voi vain ylittää rajoja, voi vain olla torvelo.
Ei se vaadi ajatustenlukua, vaan NORMAALIT KÄYTÖSTAVAT.
Sano(kaa) noille isovanhemmille selväsanaisesti, että haluatte sopia heidän kanssaan vierailuista etukäteen.
Kerran viikossa käynti ei kuullosta "paperilla" paljolta, koska on sellaisiakin jotka ramppaavat lähes päivittäin vauvaperheen luona. Tosin minulla ei kokemusta tästä.
Laittakaa isovanhemmat tekemään aina jotain konkreettista, kun käyvät. Voisitko....voisitteko....jne ystävällisen asiallisesti.
Isovanhempien pitäisi älytä olla arvostelematta nuorten vanhempien tapoja. Isovanhemmaksi tultuani olen itse yrittänyt muistaa tämän. Jos olen jotain kommentoinut, olen sanonut tyyliin, oletteko ajatellut...oletteko kokeillut.... voisiko?
Ottavatko appi ja anoppi kuvia ja videoita vauvasta vain omaan käyttöön ? Tämä teidän kannattaa varmistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiljaa olemisen ja riitelyn välissä on sellainen muoto, kuin keskustelu.
Ja rajattomien ihmisten kanssa isllä saa ainoastaan oman kurkkunsa kipeäksi. Ei siitä ole minkäänlaista hyötyä.
Koko ongelmaahan ei edes olisi, jos nuo appivanhemmat olisivat normaaleja.
Eli isovanhempien pitäisi ymmärtää olla jotain ajatustenlukijoita? Hiljaa olemunen on myös hiljainen hyväksyntä asioille.
Jankutijankuti. Normaaleja ihmisiä pitäisi olla. Tajuta ettei toisen kotiin voi vain tunkea, voi vain ylittää rajoja, voi vain olla torvelo.
Ei se vaadi ajatustenlukua, vaan NORMAALIT KÄYTÖSTAVAT.
Onko ihmisten aivoista poistettu kokonaan historian oppiminen? Tämä nykyinen kyläilykultuuri on vielä melko nuori ja meillä on vielä elossa sukupolvi joille on ihan normaalia mennä kylään ilman viikkojen vääntämistä ja kääntämistä milloin voi tulla. Pikku rouva on nyt vaan reipas ja avaa sen suunsa. Olet jo iso tyttö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiljaa olemisen ja riitelyn välissä on sellainen muoto, kuin keskustelu.
Ja rajattomien ihmisten kanssa isllä saa ainoastaan oman kurkkunsa kipeäksi. Ei siitä ole minkäänlaista hyötyä.
Koko ongelmaahan ei edes olisi, jos nuo appivanhemmat olisivat normaaleja.
Eli isovanhempien pitäisi ymmärtää olla jotain ajatustenlukijoita? Hiljaa olemunen on myös hiljainen hyväksyntä asioille.
Jankutijankuti. Normaaleja ihmisiä pitäisi olla. Tajuta ettei toisen kotiin voi vain tunkea, voi vain ylittää rajoja, voi vain olla torvelo.
Ei se vaadi ajatustenlukua, vaan NORMAALIT KÄYTÖSTAVAT.
Ennen oli sellainen kuin peruskäytöstapa kuin vieraanvaraisuus ja ne vieraat otettiin aina vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiljaa olemisen ja riitelyn välissä on sellainen muoto, kuin keskustelu.
Ja rajattomien ihmisten kanssa isllä saa ainoastaan oman kurkkunsa kipeäksi. Ei siitä ole minkäänlaista hyötyä.
Koko ongelmaahan ei edes olisi, jos nuo appivanhemmat olisivat normaaleja.
Eli isovanhempien pitäisi ymmärtää olla jotain ajatustenlukijoita? Hiljaa olemunen on myös hiljainen hyväksyntä asioille.
Jankutijankuti. Normaaleja ihmisiä pitäisi olla. Tajuta ettei toisen kotiin voi vain tunkea, voi vain ylittää rajoja, voi vain olla torvelo.
Ei se vaadi ajatustenlukua, vaan NORMAALIT KÄYTÖSTAVAT.
Jankutijankuti. Avaa se suusi, jos jonkun käytöstavat ei miellytä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiljaa olemisen ja riitelyn välissä on sellainen muoto, kuin keskustelu.
Ja rajattomien ihmisten kanssa isllä saa ainoastaan oman kurkkunsa kipeäksi. Ei siitä ole minkäänlaista hyötyä.
Koko ongelmaahan ei edes olisi, jos nuo appivanhemmat olisivat normaaleja.
Eli isovanhempien pitäisi ymmärtää olla jotain ajatustenlukijoita? Hiljaa olemunen on myös hiljainen hyväksyntä asioille.
Jankutijankuti. Normaaleja ihmisiä pitäisi olla. Tajuta ettei toisen kotiin voi vain tunkea, voi vain ylittää rajoja, voi vain olla torvelo.
Ei se vaadi ajatustenlukua, vaan NORMAALIT KÄYTÖSTAVAT.
Ennen oli sellainen kuin peruskäytöstapa kuin vieraanvaraisuus ja ne vieraat otettiin aina vastaan.
Aiemmin äiti sai avuliaita käsipareja. Mikäs siinä kahvitellessa, kun anoppi leikittää lasta, kodinhoitaja siivoaa ja koko suku auttaa. Tuoreelle perheelle tuotiin ruokaa varpajaisiin ja pidempäänkin.
Nykyään kotiapua ei saa ja sukulaiset tulevat vain tärkeilemään ja patsastelemaan. Hyvä, jos tuovat kukan tai karkkipussin mukanaan.
Iloiset ja avuliaat vieraat otetaan mielellään vastaan vaikka sekunnin varoitusajalla. Jos sinua ei oteta vastaan kuin vasta viikkokausien valmistelun jälkeen, niin katso peiliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiljaa olemisen ja riitelyn välissä on sellainen muoto, kuin keskustelu.
Ja rajattomien ihmisten kanssa isllä saa ainoastaan oman kurkkunsa kipeäksi. Ei siitä ole minkäänlaista hyötyä.
Koko ongelmaahan ei edes olisi, jos nuo appivanhemmat olisivat normaaleja.
Eli isovanhempien pitäisi ymmärtää olla jotain ajatustenlukijoita? Hiljaa olemunen on myös hiljainen hyväksyntä asioille.
Jankutijankuti. Normaaleja ihmisiä pitäisi olla. Tajuta ettei toisen kotiin voi vain tunkea, voi vain ylittää rajoja, voi vain olla torvelo.
Ei se vaadi ajatustenlukua, vaan NORMAALIT KÄYTÖSTAVAT.
Jankutijankuti. Avaa se suusi, jos jonkun käytöstavat ei miellytä.
Jos ihmisellä ei ole minkäänlaisia käytöstapoja ja hän on rajaton, saat paasata äänesi käheäksi, eikä hän siitä keskustelemalla miksikään muutu.
Miksi pitää kommentoida asiaa, josta ei selkeästi mitään ymmärrä?
Ja kai niillä tuoreilla vanhemmilla muutakin tkeemistä on kuin alkaa hioa moukasta salonkikelpoista? Esimerkiksi se oma perhe ja oma lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiljaa olemisen ja riitelyn välissä on sellainen muoto, kuin keskustelu.
Ja rajattomien ihmisten kanssa isllä saa ainoastaan oman kurkkunsa kipeäksi. Ei siitä ole minkäänlaista hyötyä.
Koko ongelmaahan ei edes olisi, jos nuo appivanhemmat olisivat normaaleja.
Eli isovanhempien pitäisi ymmärtää olla jotain ajatustenlukijoita? Hiljaa olemunen on myös hiljainen hyväksyntä asioille.
Jankutijankuti. Normaaleja ihmisiä pitäisi olla. Tajuta ettei toisen kotiin voi vain tunkea, voi vain ylittää rajoja, voi vain olla torvelo.
Ei se vaadi ajatustenlukua, vaan NORMAALIT KÄYTÖSTAVAT.
Onko ihmisten aivoista poistettu kokonaan historian oppiminen? Tämä nykyinen kyläilykultuuri on vielä melko nuori ja meillä on vielä elossa sukupolvi joille on ihan normaalia mennä kylään ilman viikkojen vääntämistä ja kääntämistä milloin voi tulla. Pikku rouva on nyt vaan reipas ja avaa sen suunsa. Olet jo iso tyttö.
Onko sellainen taito unohtunut kuin lukutaito?
Ap kirjoittaa että tämä rajattomuus ja tunkeminen alkoi vauvan synnyttyä. Ei siis mitenkään ole ko pariskunnan ns kyläilykulttuuria. Sehän olisi näkynyt jo aiemminkin.
Ja tämä kutsumatta ja ilmoittamatta tuleminen kuoli kyllä joskus 1960-luvulla ja sitä paheksuttiin jo silloinkin.
Ensinnäkin kieltäisin kuvien ja videoiden ottamisen. Käyvät ottamassa kuvia joita jakavat ja esittelevät ties kelle. En ottaisi tuollaisia vieraita kylään, jotka oikeasti kuvittelee, että vauvaperheellä on aikaa jutustella ja kahvittaa. Jos kerran on viikottain halua ja kiinnostusta tulla, niin eikö voisi jotain tehdä ja jollain tavalla auttaa, eikä tulla kahvittelemaan? Omat vanhempani oli just tällaisia valokuvaisovanhempia, olisivat halunneet vain söpöjä kuvia, eivät osallistuneet tai auttaneet yhtään mitenkään. Siispä kielsin enää tulemasta, isovanhemmuus on jotain ihan muuta kuin kuvia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiljaa olemisen ja riitelyn välissä on sellainen muoto, kuin keskustelu.
Ja rajattomien ihmisten kanssa isllä saa ainoastaan oman kurkkunsa kipeäksi. Ei siitä ole minkäänlaista hyötyä.
Koko ongelmaahan ei edes olisi, jos nuo appivanhemmat olisivat normaaleja.
Eli isovanhempien pitäisi ymmärtää olla jotain ajatustenlukijoita? Hiljaa olemunen on myös hiljainen hyväksyntä asioille.
Joillekin ei vain edes puhe aita.
Meillä appivanhemmat raahaavat jopa ystäviään kyläilemään. Käyvät kyläilemässä ilman kutsua. Ja sitten kun ovat meillä niin voivat puhua kännykkään ei mitään tapoja.
Jälkikäteen haukkuvat jos yllätysvierailuun ei oltu varauduttu seitsemän sortin tarjoilulla.
On sinulla paljon muitakin keinoja laittaa isovanhemmille rajat kuin riitely. Seuraavalla vierailulla olet kovasti uupunut, ja menet saman tien vauvasi kanssa lepäämään sellaiseen huoneeseen, johon he eivät voi tulla. Laita makuuhuoneen oveen salpa tai jotain, jotta pysyy kiinni, jos ei ole lukkoa.
Keittäköön itse kahvinsa , ja pyydä keittämään samalla sinullekin.
Lukko ovessa olisi todella hyvä olemassa! Ei sitten pöllähdä ketään kylään ihan milloin tahansa.