Mua sit päniin vauvaperheiden valitus väsymyksestä!

kas kun ne päikkärit onnistuu vain sen esikoisvauvan kanssa. Ei enää sit kun on taapero ja vauva taikka joku muun ikäisten lasten kombinaatio.



Olen pahoillani tilanteestasi, mutta jotenkin nyt korostat omaa surkeuttasi.



T: 3:n äiti, joka on päikkärit nukkunut viimeksi vuonna 2001.

EIkös tässä nyt kaikkia pänniä toisen kurjuuden vähätteleminen?!



Sinua pännii kun ystäväsi ei ymmärrä unettomuuttasi ja ystäviäsi pännii kun et ymmärrä lapsiarjen kuormittavuutta!!



Mutta ei täällä paljon päivällä nukuta 3 lapsen kanssa ja kotihommiakin on päivällä aikas paljon joten eipä sitä aikaakaan unelle juuri jää... mutta joo unettomuuskin on hirveää... kokenut olen senkin

Yhden vauvan kanssa onnistuu, mutta jos on vaikka 2-3 lasta, voi vaan haaveilla...

vaan niistä juuri pari kuukautta -puolivuotta aiemmin esikoisen saaneista



ap

kun kerrran auttaa. Siis miksi ihmeessä et syö, jos elämä on noin vaikeaa ilman? Onko työsi jotenkin erityisen stressaavaa? Ei työ tavallisesti noin rankkaa ole. Alanvaihto tai työpaikanvaihto voisi auttaa.

Unettomuus, oli syy mikä tahansa, on kauheaa. Itse tiedän sen, koska viimeiseen kahteen vuoteen meillä ei ole nukuttu öisin tuntia pidenpää kerralla, päikkäreistä on turha haaveillakaan kun töissä käyn ja töiden jälkeen täytyy hoitaa lapset.

Ja pieni nukkuu tuolla terassilla? Kysynpähän vaan.. Sä olet valveilla sentään omien vaivojesi takia, mutta me äidit olemme valveilla yöainkaan, koska joku vaatii sitä, se vauva.



Sä voit katsoa telkkua ja tehdä mitä lystäät, me koliikkivauvojen äidit kävellemme nyytti kainalossa pitkin kämppää ja yritämme sulkea korvia jatkuvalta huudolta. Ja kun se nyytti lopulta nukahtaa, niin pitää yrittää varovasti silmät ristissä laittaa se sinne sänkyyn... joka usein epäonnistuu ja sama rumba jatkuu..



Ja sitten siihen vauvan huutoon herää ne sisarukset ja niillä on jano ja pissahätä jne. Että pidä sinä kuule supussa vaan ja nauti kun saat sentään edes valvoa rauhassa! Häpeä!

vaan niistä juuri pari kuukautta -puolivuotta aiemmin esikoisen saaneista ap

niin olisi noin pahasti urputtanut... Mutta edelleenkin. sinä saat sentään edes valvoa rauhassa haluamallasi tavalla...

Ja pieni nukkuu tuolla terassilla? Kysynpähän vaan.. Sä olet valveilla sentään omien vaivojesi takia, mutta me äidit olemme valveilla yöainkaan, koska joku vaatii sitä, se vauva. Sä voit katsoa telkkua ja tehdä mitä lystäät, me koliikkivauvojen äidit kävellemme nyytti kainalossa pitkin kämppää ja yritämme sulkea korvia jatkuvalta huudolta. Ja kun se nyytti lopulta nukahtaa, niin pitää yrittää varovasti silmät ristissä laittaa se sinne sänkyyn... joka usein epäonnistuu ja sama rumba jatkuu.. Ja sitten siihen vauvan huutoon herää ne sisarukset ja niillä on jano ja pissahätä jne. Että pidä sinä kuule supussa vaan ja nauti kun saat sentään edes valvoa rauhassa! Häpeä!

Kyllä me kaikki nyt kamalasti säälitään sua.

Ja pieni nukkuu tuolla terassilla? Kysynpähän vaan.. Sä olet valveilla sentään omien vaivojesi takia, mutta me äidit olemme valveilla yöainkaan, koska joku vaatii sitä, se vauva. Sä voit katsoa telkkua ja tehdä mitä lystäät, me koliikkivauvojen äidit kävellemme nyytti kainalossa pitkin kämppää ja yritämme sulkea korvia jatkuvalta huudolta. Ja kun se nyytti lopulta nukahtaa, niin pitää yrittää varovasti silmät ristissä laittaa se sinne sänkyyn... joka usein epäonnistuu ja sama rumba jatkuu.. Ja sitten siihen vauvan huutoon herää ne sisarukset ja niillä on jano ja pissahätä jne. Että pidä sinä kuule supussa vaan ja nauti kun saat sentään edes valvoa rauhassa! Häpeä!

Kyllä me kaikki nyt kamalasti säälitään sua.

vaan kykyä katsoa asioita molemmilta kanteilta ja kykyä olla realistinen.. Että menikös herne nenään? Taisinpa sanoa oikeat sanat...

vaan niistä juuri pari kuukautta -puolivuotta aiemmin esikoisen saaneista

ap

etpä tuonut asiaa ilmi ensimmäisessä viestissäsi.

Ja oletko muuten ottanut huomioon lapsiperheessä, vaikka olisikin vasta esikoinen niin sehän voi olla koliikkilapsi.

Ja lapsi voi olla silti huono-uninen, vaikkei olisikaan koliikkia.

Joten sun on turha tulla valittamaan tänne ja kertomaan ymmärtämättömyyttäsi.

on oikeutetumpaa. Se on ihan sama, minkä takia joutuu valvomaan. Yhtälailla sitä on väsynyt. Mutta onko se taas niin, että äidin väsymys on jotenki oikeutetumpaa ja hienompaa ja arvokkaampaa?

on oikeutetumpaa. Se on ihan sama, minkä takia joutuu valvomaan. Yhtälailla sitä on väsynyt. Mutta onko se taas niin, että äidin väsymys on jotenki oikeutetumpaa ja hienompaa ja arvokkaampaa?

eikä kukaan ole niin väittänyt.. ap:han suorastaan alentaa sen äidin väsymyksen alemmalle tasolle, kai sitä saa sentään hieman itseään puolustaa...

ettei kukaan muu kuin äiti voi tietää väsymyksestä mitään, niin onpa ap:llä idiootteja kavereita.



Ja jos ap tosiaan väittää, että äitinä ei voi kokea tuon tasoista unettomuutta, niin sitten ap:kin on idiootti.

mitä kaltaisesi lapseton työssäkäyvä ihminen tekee vauvapalstalla, saatan harkita juttusi uskomista.



Jos et ole provo, syö niitä lääkkeitäsi, jos ne kerran auttaa. Kas kun siihen vaulvottavaan vauvaan ei auta muut kuin lääkkeet. Ja tiedoksesi, kun on tarpeeksi uupunut, ei saa päivälläkään nukuttua, vaikka mahdollisuus olisi. Sitä vaan odottaa aistit pingottuneena, että koska se vauva taas herää. Siitä nyt puhumattakaan, että huonosti nukkuva lapsi yleensä ei nuku sen paremmin päivällä kuin yölläkään.

mitä kaltaisesi lapseton työssäkäyvä ihminen tekee vauvapalstalla, saatan harkita juttusi uskomista. Jos et ole provo, syö niitä lääkkeitäsi, jos ne kerran auttaa. Kas kun siihen vaulvottavaan vauvaan ei auta muut kuin lääkkeet. Ja tiedoksesi, kun on tarpeeksi uupunut, ei saa päivälläkään nukuttua, vaikka mahdollisuus olisi. Sitä vaan odottaa aistit pingottuneena, että koska se vauva taas herää. Siitä nyt puhumattakaan, että huonosti nukkuva lapsi yleensä ei nuku sen paremmin päivällä kuin yölläkään.

Piti sanoa että siihen valvottavaan vauvaan ei auta MITKÄÄN lääkkeet. tätä se valvominen teettää..

sen valveillapyörimisen ja vitutuksen sijaan kuin krooniselle unihäiriöasteelle päässyt pikkuvauvan äiti voi nukkua päiväunet - kun ei uni tule ei tule. Molemmissa tapauksissa on avun tarve akuutti ja kannattaa kanavoida viimeinen energia sen avun hankkimiseen sen sijaan että haukkuisi toisia. Pikkulaosen äidille tosin useimmat lääkityksetkin on kiellettyjä.

Ystävälläni on lapsi joka ei ollut 1,5veeheen mennessä nukkunut yhtään yötä hyvin ja monihan menee jo töihin kun vauva vaikka alle 1v, mietippä miten väsyneitä ne on!!

eli älä mene sinne sänkyyn kiehnäämään jossei uni kerran tule. Pysy pystyssä ja tee jotain muuta niin kauan kunnes kunnolla nukuttaa, voi vakuuttaa että viimeistään 24h kuluttua nukkumatti ihan varmasti ilahduttaa vierailullaan.



Jos makaat hereillä sängyssä tuntitolkulla tulee siinä kuitenkin lepoa sen verran ettei kunnollinen unen tuova uupumus pääse iskemään.



Tiedä niin monta huonosti nukkuvaa jolle ei neuvot kelpaa vaan pitää ihan väkisin mennä sänkyyn valvomaan kun kello on jo niin ja niin paljon...



Ulkoilukin voi olla avuksi varsinkin jos istut toimistossa koko päivän.



Pitää vetää itsensä niin piippuun että uni tulee eikä ressata siitä milloin se tulee.

Ja tuon tiedän kyllä, että uupuneena ei osaa nukkua päivälläkään, vaikka yrittäisikin; ei yliväsyneenä enää saa unta (oli sitä vauvaa tai ei).



Ja sama syy siihen,e ttä miksi niitä lääkkeitä ei halua AINA syödä; eivät oikein mielellään määrää raskaanaolevalle tai raskautta yrittävälle mielialalääkitystä, jos syynä on VAIN unettomuus... Kun en keneenkään (edes psykiatrin) mielestä ole masentunut. En vain osaa nukkua.



Tiedän hyvin, että kysymys on työstressistä, alanvaihto on käynyt mielessä monta kertaa, mutta ei ole niin helppoa; on asuntolainat yms. maksettavana. Ja olisiko opiskelu ja töissäkäynti samaan aikaan kohdallani mahdollista, kun kuitenkin olen perusluonteeltani stressaaja, joka ei liialisten paineiden alla saa nukuttua? (Olen ollut samanlainen murrosiästä lähtien).



Ja jos kyseessä on joku koliikkilapsi, niin vanhempien väsymyksen ymmärtää kyllä, olen itsekkin elänyt samassa taloudessa koliikkilapsen kanssa (siskoni, joka syntyi, kun olin 15 v.) ja tiedän, että silloin ei nuku kukaan. Mutta silloin, kun kysymyksessä on NORMAALI lapsi, jonka nukuu niinkuin normaalit lapset nukkuvat, niin en usko, että väsymys voi äidillä kasvaa samoihin mittoihin, kuin unettomuudesta kärsivällä työssäkäyvällä.



Itsellä ainakin tyypillinen arkiyö menee niin, että kun nukkumaan menen klo 22, pyösiskelen ensin sängyssä johonkin klo 3 -4, sitten ehkä nukahdan herätäkseni viimeistään viideltä katsomaan kelloa ja toteamaan, että taas näin aikasin. Sen jälkeen ei tietenkään enää saa unta ja 6.30 on viimeistään noustava, että ennättää töihin klo 7.30. Ja näillä nukkumisillako mun pitäis olla pirteä ja uskoa, että joku, joka on kotona normaalin puolivuotiaan kanssa, olisi väsyneempi? (Myöskään viikonloppuisin en saa nukuttua kovin hyvin, koska seuraava työviikko stressaa...) Ainoastaa lomat ovat pieni pelastus tilanteeseen.



ap