Miksi jotain kivaa ihmistä vältellään?

Eivät ymmärrä. Terveisin ujo

Vierailija kirjoitti:

Eivät ymmärrä. Terveisin ujo

Mutta kuitenkaan kaikkia ujoja ja hiljaisia ei vältellä. Miksi jotakin vältellään ja jotain toista ei? 

Kateuden takia. Sulla on jotain mitä muut kadehtivat ja täten he eivät halua olla seurassasi ja pahentaa omaa oloaan.

Ehkä et ole heidän mielestään kiva.

1. Minä välttelen kaikkia ihmisiä, en vain sinua.

2. Kun sinua alkaa ahdistaa, että minä en ole sinun kanssasi, alat kahta kauheammin tehdä itseäsi tykö. Se puolestaan ahdistaa minua.

3. Huomautan edelleen kohdasta 1, minä välttelen kaikkia ihmisiä, en vain sinua. Päälle käymisellä alan vältellä sinua entistä tarkemmin. 

Moni kiva on väärinymmärretty.

Ujoa voidaan luulla ylpeäksi, kiukkuisen perusilmeen saanutta luullaan kiukkuiseksi jne.

Ei käy tasan nallekarkit.

En kadehdi muuten ihmisiä, mutta ystävälliset kasvot perineitä ja puhetaitoisia kyllä.

Ehkä muut olettavat jostakin syystä, että kyseinen ihminen ei kaipaa heidän seuraansa. Näitä tilanteita syntyy jos on useampi vähän ujo ja epävarma ihminen.

Ylipirteitä p.rseennuolijoita ei jaksa kuunnella. Mukavampi syödä rauhassa.

Ehkä se ihminen ei ole niiden muiden mielestä kiltti ja kiva? Ehkä se ihminen koetaan vaikkapa rasittavaksi nuoleskelijaksi tai kiviriipaksi, joka ei itse tuo ihmissuhteeseen mitään tai ties mitä. Paha mennä sanomaan, kun ei tunne sen paremmin sitä "kilttiä ja kivaa" kuin niitä työkavereitakaan.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä muut olettavat jostakin syystä, että kyseinen ihminen ei kaipaa heidän seuraansa. Näitä tilanteita syntyy jos on useampi vähän ujo ja epävarma ihminen.

Monella ystävällisellä ihmisellä tuntuu olevan vaikeita itsetunto-ongelmia sekä kontrolloinnin tarvetta. He loukkaantuvat, kun joku ei toimi heidän määräämällään tavalla, vaikka he pyysivät ihan ystävällisesti.

Vierailija kirjoitti:

Kateuden takia. Sulla on jotain mitä muut kadehtivat ja täten he eivät halua olla seurassasi ja pahentaa omaa oloaan.

Voitaisiinko jo yrittää päästä siitä, että ihan kaikkeen tarjotaan selitykseksi tuota iänikuista "ne on vaan kateellisia". Oikeasti, se kateus on todella harvoin syynä siihen, että jostain ihmisestä ei pidetä tai häntä vältellään tai jopa ollaan ilkeitä. Suurimmassa osassa tapauksista se syy löytyy jomman kumman osapuolen persoonasta tai sitten molempien persoonien kohtaamattomuudesta. 

Kuppikunta-ajattelu? Kaveriajattelu. Kuka on kenenkin tuttavapiirissä ja kuka ei ole. Entä työpaikkaporukat ja osan hierarkia-ajattelu. Joskus juttelutavoissa on eroja, ei mene yksiin? Riippuu mitä ihmiset tekevät päivän aikana, mitä ehtii ja jaksaa. Mitä some asioista paljastaa vai ei mitään. Jotkut voivat ajatella että onko joku ihminen riesa vai hyöty, tai kaveri. Onko se kiva oikeasti kiva, esim. onko ahdasmielinen vai muita ymmärtävä, kaikilla on joku piste siinä. Onko osa vain tottunut syömään jonkun yhden kanssa, ei jaksa useaa samassa pöydässä.

Mä pääsen usein kyllä työpaikan pöytään, mutta huomaan, ettei kukaan puhu sanaakaan, jos minä olen paikalla. Kyllähän se jonkinlaisesta juoruringistä kertoo.

Koska muut eivät jaksa tota ainaista ulinaa eikä itsetunto -ongelmia, puhumattakaan siitä uhriutumisesta kun kaikki ei menekään Hänen Ylhäisyytensä mielen mukaan vaan jonkun toisenkin toiveet otetaan huomioon.

Eli se siitä kivasta ja kiltistä ym. ylistyksistä.

Minua haukutaa aina. Joskus tönitään poiskin. Pomona hankalaa.

Minua toki vältellään, ja jatkossakin aion varmistaa terveellisen turvavälin syömällä turvaväliruokaa, kuten papuja, ruissipsejä, mämmiä, valkosipulia ja kaalia.

Näin toimien ei synny sosiaalisesti kiusallisia tilanteita.

PRÖÖÖÖÖT

Mulla taas on se ongelma että pääsen yhteisöihin usein nopeasti sisään ja kun vähän paremmin tutustuu ihmisiin mietin että miksi, miksi h*lvetissä en pitänyt alussa etäisyyttä ja jättäytynyt heti kättelyssä ulkopuolelle tästä p*skanjauhamiskerhosta.

Sitten se että ymmärrän kyllä että ulkopuolisuuskin tuntuu pahalta mutta onko sellaiset ihmiset kaveeraamisen arvoisia jotka kasaavat jotain naurettavia kuppikuntia tai jättävät jonkun tarkoituksella ulkopuolelle.

Vierailija kirjoitti:

Ylipirteitä p.rseennuolijoita ei jaksa kuunnella. Mukavampi syödä rauhassa.

Tämä! Ylipirteyttä esiintyy lähinnä naisilla. Ollaan niin iloisen nauravaisia, puhutaan vain ihania juttuja eikä kestetä mitään muuta poikkeavaa mielipidettä. Keskustelu on ylipirteää ja tyhjää. Ei kiinnosta. Mielummin vietän taukoni yksin, kuin kuuntelen sitä loputtoman tekopirteää kaakatusta.

Mä välttelen muutamaa kivaa ihmistä ihan vaan siksi, että olen itse suht hiljainen enkä keksi jutusteltavaa kuin parin lauseen verran.

Nämä kivat ihmiset ovat yhtä hiljaisia, ja jos syömme töissä yhtä aikaa, olemme molemmat kiusaantuneita niiden parin lauseen jälkeen. Huokailemme sitten tyyliin "joo-o" "mmm" "jahas, tulipas keitostani kuumaa" "joo, tää työpaikan mikro on aika arvaamaton" "juu niin on, saadaankohan joskus uusi" "ainakin olis aika jo saada" "niinpä" "joo" "mmm" - - - "jaahas, jospa sitä nyt sitten jaksais loppupäivän" "niinpä, maha täynnä, tai ainakin sinnepäin, hehe" "joo hehe, näinpä" "no niin työniloa sitten vaan" "joo kiitosta, samoin"

Aika suurta ristiriitaa viestien välillä. Jotkut eivät voi sietää sitä, että joku on ylimukava ja kehuu toista - toiset taas epäilevät, onko tyyppi kiva oikeasti.

Minä ainakin pyrin suvaitsemaan kaikkia ihmisiä, ellei joku oikeasti ole ilkeä, epäempaattinen tai suvaitsematon. Noudatan periaatetta "kohtele toisia, kuten toivoisit itseäsi kohdeltavan" ja pyrin ottamaan muut aina huomioon. Silti minua vältellään. 

Mutta joskus tuntuu, että tosiaan ilkeät ja manipuloivat ihmiset ovat suositumpia kuin aidosti kivat. Mikä tätä maailmaa vaivaa?