Lue keskustelun säännöt.
Luuserifiilis. Olen jo 27v. eikä minulla ole oikein mitään. Tyhjän päällä edelleen.
11.09.2022 |
Asun pienessä yksiössä. Ei miestä, ei lapsia.
Ei edes ystäviä. Olen elänyt elämäni väärien ihmisten ympäröimänä, siinä oli kaikkea ikävää selän takana tekemistä, että oli pakko vain jättää tärkeitä ihmissuhteita pois.
No, täällä vietän aikanaani. Joskus juon kännit, saatan pelata rahapelejä. Velkaa on.
Yritän kasvaa ihmisenä ja toipua erinäisistä asioista mutta tuntuu, kuin mikä itse vain juoksisin samaa ympyrää vuodesta toiseen, eri kaavoineen vain.
Onneksi sain nyt tutkinnon valmiiksi. Töitä riittää. Ehkä siitä talousongelmat myös jäävät taas. Korona kun vei silloiset työt, lopulta rahat ja hullu mies itsetunnon yms. Se oli sekavaa aikaa, sitä on kestänyt käsitellä.
Nyt on uusi ammatti taas. Yksin olen ja elämä jatkuu. On vain tyhjä fiilis ja pitäisi nyt taas ryhdistäytyä. Olen lihonutkin paljon ja pitäisi välittää terveydestään enemmän.
Jotenkin odottaa, että löytäisi itsensä ja elämä alkaisi taas.
Kommentit (26)
Olet 27v, siis nuori vielä. Ehkä sinulla on myös hyvä terveys?
Elät Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa.
Olet erittäin kaukana mistään luuseriudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinulla on ammatti ja töitä, et ole mikään luuseri. Olet vasta 27, joten ehdit vielä vaikka mitä.
Hanki koira . Niinhän ne muutkin luuserit tekee paikatakseen omia elämässään epäonnistumisiaan.
Olet nuori vielä ja ehdit vaikka mitä. Hyvä, että olet kouluttautunut. Nyt on aika keskittyä itseensä. Keskity uraasi ja varallisuuden kartuttamiseen, se kannattaa. Ihmissuhteet ei ole tärkeitä, ne voi ja kannattaakin vaihtaa parempiin jos tuovat pahaa mieltä.
🇺🇦🇮🇱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No niin, alat nyt sitten korjaamaan sekä terveyttä että rahatilannetta. Ensimmäisenä teet suunnitelman siitä, miten pääset veloista eroon. Sitten alat laihduttaa samalla tavoin, eli suunnitelmallisesti. Alat pitämään tilastoa kerran kuussa velan ja tilin saldon suhteen, huomaat sen suunnan ja se kannustaa jatkamaan järkevää elämää kun sinulla on mustaa valkoisella siitä. Et mene kauppaan ja osta sipsejä, karkkia, sidukkaa yms. vaan palkitset itsesi tästä lähtien kerran viikossa. Laitat nämä asiat vaikka paperille ja toimit näiden mukaan. Hyvänä mutta erikoisempana vinkkinä siivoa kotisi ja laita asiat siellä ensin järjestykseen. Sitten pidät huolta siitä että kaaos ei ala ilmestyä sinne kotiin uudestaan, pienillä asioilla päivittäin. Se alkaa vaikuttaa mieleen positiivisesti kun näet ympärilläsi järjestyksen. Nämä neuvot toimivat ja olosi alkaa muuttua ihan eri suuntaan kaikin puolin kun teet nämä asiat oikeasti. Jos et, niin kaikki jatkuu ilman järjestystä ja siitä seuraava paha olo jatkuu myös.
Sulla on koulutus ja työ. Et ole mitään luuseri. E hkä olet vain yksinäinen. Tai 30-kriisi lähenee etkä tiedä mitä elämältä haluat. Ihan normaalia.
Joku harrastus voisi tuoda sisältöä elämään.
Tai lemmikki.
Ja kyllä jotkut hankkii miehenkin tuossa kohtaa mutta se ei tosiaankaan ole mikään ulospääsy luuseri-fiiliksestä .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä stressaa. Täällä melkein sama ja olen 35. Elämä ei aina mene tekstikirjan mukaan juuri tietyssä järjestyksessä. Ja ihminen saattaa tavata elämänkumppaninsa milloin vaan ja sitten se onkin menoa. Asiat muuttuvat aina johonkin suuntaan, et ole jumissa loppuikääsi samassa tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Älä stressaa. Täällä melkein sama ja olen 35. Elämä ei aina mene tekstikirjan mukaan juuri tietyssä järjestyksessä. Ja ihminen saattaa tavata elämänkumppaninsa milloin vaan ja sitten se onkin menoa. Asiat muuttuvat aina johonkin suuntaan, et ole jumissa loppuikääsi samassa tilanteessa.
Se on oppikirja, ei teksikirja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hanki koira . Niinhän ne muutkin luuserit tekee paikatakseen omia elämässään epäonnistumisiaan.
Lemmikeistä huolehtivat sydämelliset ihmiset eivät ole luusereita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä stressaa. Täällä melkein sama ja olen 35. Elämä ei aina mene tekstikirjan mukaan juuri tietyssä järjestyksessä. Ja ihminen saattaa tavata elämänkumppaninsa milloin vaan ja sitten se onkin menoa. Asiat muuttuvat aina johonkin suuntaan, et ole jumissa loppuikääsi samassa tilanteessa.
Se on oppikirja, ei teksikirja.
Ahaa, nariseva äidinkielen opettaja saapui paikalle. Huomenta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hanki koira . Niinhän ne muutkin luuserit tekee paikatakseen omia elämässään epäonnistumisiaan.
Lemmikeistä huolehtivat sydämelliset ihmiset eivät ole luusereita.
Harmi, että koiransa kouluttamisen huolehtivat naiset ovat äärimmäisen harvinaisia.
Vierailija kirjoitti:
Tämäkään luuseriolo ei tullut varsinaisesti siitä, ettei minulla ole edellämainittuja asioita elämässäni. Enneminkin siitä kun stressaan, ettei ole pyykinpesukoneeseen varaa, vaatteet täytyy tilata myös osarilla. Kännykkä menossa rikki jne. Paljon kustannettavaa ja olen kuitenkin tehnyt elämässäni paljon töitä, miksi en ole säästänyt?
Tämä juontaa omasta tyhmyydestäni. Harmittaa myös, että aion pitää juhlat mutta nekin täytyy pitää äitini luona, sillä isompi asunto. Pelkään vain, että on humalassa (alkoholisti) ja sinne tulee kuitenkin sukulaisia kaukaa käymään.
En tiedä siis pitäisikö tehdä varasuunnitelma ettei juhlat mene pilalle sen vuoksi, että äiti draamailee ja itkee ympäripäissään.Itse ihmisten tapaaminenkin jännittää, stressaan juhlia. Mitä jos pitävät minua tyhmänä, lihavana naisena. Mitä jos mitä jos - kysymykset pyörivät päässä..
Miksei tarjoat alholia ollenkaan? Se tekee ihmisistä vain hulluja kun myrkyttää kehon.
Monesta tulee aikamoinen *atsi sen jälkeen kun vetää tarpeeksi alkoholia elämänsä aikana.
Pelkään elämää.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä stressaa. Täällä melkein sama ja olen 35. Elämä ei aina mene tekstikirjan mukaan juuri tietyssä järjestyksessä. Ja ihminen saattaa tavata elämänkumppaninsa milloin vaan ja sitten se onkin menoa. Asiat muuttuvat aina johonkin suuntaan, et ole jumissa loppuikääsi samassa tilanteessa.
Se on oppikirja, ei teksikirja.
Ahaa, nariseva äidinkielen opettaja saapui paikalle. Huomenta.
Sillä taitaa olla krapula kun ei oikeinkirjoitus näin aamupäivällä näytä sujuvan.
No kiitos.
Haluankin muuttaa suuntaa elämässäni.
Nyt kun olen oikeasti yksin pystyn siihen varmaan.
Minulla kesti vain hirvittävän kauan päästä eräästä epäterveestä ihmisestä eroon, tavallaan elin kauan sellaisessa kuplassa josta en vain nähnyt ulospääsyä. Se kupla toi omalla tavallaan sisältöä elämääni mutta oikeasti se vain vei minut ahdinkoon.
Nyt kun olen senkin jättänyt niin minulla on kaikki vastuu ja vapaus itselläni eikä ole sellaista ylimääräistä energiasyöppöä olemassa.
Vielä kun alan juomattomuuteen tottua uudelleen. Terapiakin tulossa.
Kaksi työpaikkaa luvassa myös. Tiedän, miten tulee syödä, olin ennen hyvässä kunnossa mutta valitettavasti minulla on taipumusta tunnesyömiseen ja se voi jäädä päälle pitkäksi aikaa masennusta potiessa. Nyt kuitenkaan mitkään ulkoiset olosuhteet ei pitäisi enää masentaa. Minähän olen vapaa psyykksestä (väkivaltaisesta) vankilasta, joka on mahtavaa omalla tavallaan.
Sain myös mahtavat todistukset ja rahan arvoisen stipendin aion lunastaa kun siihen on mahdollisuus.
Ei ole oikeasti hätää vaan tämä välivaihe kun on tässä uudessa tilanteessa vaatii taas oman ponnistelun ja voiman herättelyn.
Aloin siivoamaan asuntokin heti kun olin aloituksen tehnyt. Mietin tätä kaikkea, yritän uudelleenohjelmoida. Tarvitsen tätä aikaa ja yksin oloa vaikka välillä suren tilannetta mutta sekin on inhimillistä.
Talousasiat saan järjestykseen toivottavasti tässä parin kuukauden aikana. Siis niin, ettei ole aivan pelko läsnä koko ajan miten saan laskut maksettua. Sitten on vuorossa varsinainen suunnitelma talouden ylläpitämisessä.
Ap
Kuulostaa hyvältä, Ap! Muista, että kenelläkään sinulle huonoa oloa aiheuttavalla ihmisellä ei tarvitse olla oikeutta olla elämässäsi.
🇺🇦🇮🇱
Kaffebulla kirjoitti:
Kuulostaa hyvältä, Ap! Muista, että kenelläkään sinulle huonoa oloa aiheuttavalla ihmisellä ei tarvitse olla oikeutta olla elämässäsi.
Kiitos! Tuo on täytynyt ymmärtää kantapään kautta. Onneksi nautin yksin olosta oikeasti aika paljonkin tai sitten se on vain mukavuudenhalua, sillä en jaksa vain ihmisiä liikaa ympärilläni. Olen vähän erakkoluonne.
Yksin ollessa kuitenkin olen kuitenkin luovempi. energisempi ja jaksan tavoitella päämääriä, ihmissuhteet saavat minut jotenkin vain väsymään ja koen, etten jaksa pitää huolta itsestäni. Se on outoa.
Ehkä tapaan vielä ihmisiä, joiden kautta saan energiaa ja tunnen olevani "kotonani". Sitten tehtäisiin yhdessä hyviä asioita, käytäisiin lenkillä ja jaettaisiin joitakin asioita, olisi syvällisempää yhteyttä ja keskustelua. Se olisi mukavaa.
Ap
Elämäntaparemontista saa oikeasti kivaa sisältöä arkeen. Lemmikkiä ei kannata hommata jos ei oikeasti halua.
Ei vielä tuon ikäisenä ole mitään hätää. Odotapas, kun olet 47-vuotias ja samassa tilanteessa.
Tämäkään luuseriolo ei tullut varsinaisesti siitä, ettei minulla ole edellämainittuja asioita elämässäni. Enneminkin siitä kun stressaan, ettei ole pyykinpesukoneeseen varaa, vaatteet täytyy tilata myös osarilla. Kännykkä menossa rikki jne. Paljon kustannettavaa ja olen kuitenkin tehnyt elämässäni paljon töitä, miksi en ole säästänyt?
Tämä juontaa omasta tyhmyydestäni. Harmittaa myös, että aion pitää juhlat mutta nekin täytyy pitää äitini luona, sillä isompi asunto. Pelkään vain, että on humalassa (alkoholisti) ja sinne tulee kuitenkin sukulaisia kaukaa käymään.
En tiedä siis pitäisikö tehdä varasuunnitelma ettei juhlat mene pilalle sen vuoksi, että äiti draamailee ja itkee ympäripäissään.
Itse ihmisten tapaaminenkin jännittää, stressaan juhlia. Mitä jos pitävät minua tyhmänä, lihavana naisena. Mitä jos mitä jos - kysymykset pyörivät päässä..
Pelkään elämää.
Ap