Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Luuserifiilis. Olen jo 27v. eikä minulla ole oikein mitään. Tyhjän päällä edelleen.
11.09.2022 |
Asun pienessä yksiössä. Ei miestä, ei lapsia.
Ei edes ystäviä. Olen elänyt elämäni väärien ihmisten ympäröimänä, siinä oli kaikkea ikävää selän takana tekemistä, että oli pakko vain jättää tärkeitä ihmissuhteita pois.
No, täällä vietän aikanaani. Joskus juon kännit, saatan pelata rahapelejä. Velkaa on.
Yritän kasvaa ihmisenä ja toipua erinäisistä asioista mutta tuntuu, kuin mikä itse vain juoksisin samaa ympyrää vuodesta toiseen, eri kaavoineen vain.
Onneksi sain nyt tutkinnon valmiiksi. Töitä riittää. Ehkä siitä talousongelmat myös jäävät taas. Korona kun vei silloiset työt, lopulta rahat ja hullu mies itsetunnon yms. Se oli sekavaa aikaa, sitä on kestänyt käsitellä.
Nyt on uusi ammatti taas. Yksin olen ja elämä jatkuu. On vain tyhjä fiilis ja pitäisi nyt taas ryhdistäytyä. Olen lihonutkin paljon ja pitäisi välittää terveydestään enemmän.
Jotenkin odottaa, että löytäisi itsensä ja elämä alkaisi taas.
Kommentit (26)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama juttu. Olen myös 27v ja vuokrayksiössä. Opiskelen kolmatta vuotta ammattikorkeassa ja unelmana/tavoitteena on saada yliopistotutkinto joten vielä on tehtävää. On minulla osa-aikatyö mutta sekään ei ole mitään hienoa, käyn siivoamassa toimistoja. Lemmikkejäkään ei enää ole kun vanha kissa jouduttiin lopettamaan ja sen takia tunnen itseni entistä yksinäisemmäksi. En ole ikinä ollut parisuhteessa tai edes säätänyt kenenkään kanssa. Kavereita on pari mutta heitäkin näen vain harvoin. Opintovelkaakin on mutta ei onneksi muuta.
Tunnen itseni kyllä useinkin luuseriksi.
Elämä paranee pienillä asioilla. 32 vuotta rahapelejä ja nyt oli ensimmäinen tili etten pelannut ja on hyvä fiilis.
Mun mies oli samassa tilanteessa kun tavattiin. Töissä kävi mutta velat ja vuokralla pikku yksiössä ja huono terveys. Maksoin velat pois ja aloitti mun kanssa terveelliset rutiinit.
Nyt meillä on iso omistus asunto. Lapsi ja koira ja terveys parempi kuin koskaan. Ikä 32 😊
Opiskelin vielä sun iässä. valmistuin 30 vuotiaana, kun keskityin enemmän bilettämään ja reissaamaan opiskeluaikana. Tein kyllä satunnaisia osa-aikahommia, mutta oli mulla myös jo opintolainaa.
Pääsin sitten valmistumisen jälkeen töihin, ja siitä se elämä pikkuhiljaa lähti rakentumaan.
Nyt ihan hyvä palkka, perhe, asunto (joo, lainaa on) ja hyvin menee.
Mutta tarttet jonkunlaisen suunnitelman, tavotteen, muuten on vaikea säästää ja päästä eteenpäin, jos siis ei oikein edes tiedä minne on menossa.
Alue: Aihe vapaa
Mies tulee jos on tullakseen. Keskity tulevaan.
Maalaa, leivo.. Opiskele uutta.